Hankkin lopulta hyvin kalliin diaskannerin. Merkki on Braun. Skannaa suoraan kelkasta – periaatteessa. Sisältää toimivan ohjelmiston kuvien siistimiseksi – periaatteessa.
Väitän tekijänoikeuden ja kaupallisen softan ammattilaisena, että kehittäminen on tietoisesti lyöty laimin. Perustelen synkkää mielipidettäni lainmuutoksilla, joita on tullut paljon ja aina tekijänoikeuden haltijoiden eduksi ja koko ajan mutkikkaampaan suuntaan.
Edellisessä lauseessa lukee ”tekijänoikeuden haltijoiden”, ei ”tekijöiden”.
Monien mielestä vanhoilla kuvilla ja kirjoilla ei tee mitään. Tänäkin päivänä niitä menee noutolavoille. Vanhat valokuvat ovat ongelmallista muovijätettä, ja seassa on lasia. Vanhat kirjat eivät kelpaa paperinkeräykseen. Tietenkään kukaan ei niitä osta. Katsokaa hyvin tuntemistanne verkkopaikoista (kuten antikka tai antikvaari).
Kuvaisin tilannetta viileän tiedemiesmäiseen tapaani mielipuoliseksi. Vanhalla aineistolla ei ole todellista kaupallista arvoa. Silti jotkut makaavat sen päällä. Edes kirjamuseot (siis Kansalliskirjasto eli entinen Helsingin yliopiston kirjasto, tai täsmällisemmin vapaakappalekirjastot) ei pääse toimimaan alkuunkaan tarkoituksensa mukaisesti.
Tämä ei ole tieto vaan juoru: entiset arvostetut kustannusliikkeet olisivat kuulemma toimittaneet roskiin lähes koko arkistonsa. – Itse olen katsellut, kun 1700-luvun kirjoja paiskottiin yliopiston laitoskirjaston ikkunasta räntäsateeseen.
Tämä on mielipide: vanhan aineiston tuhoaminen tuo mieleeni pellon tai luonnonniityn korvaamisen muovimatolla ja pohjustamisen pienillä kumirakeilla, jotka tuhoavat merien pieneliöstöä.
Tämäkin on mielipide: lukemisen ja sen mukana vaativamman ajattelun romahdusmainen taantuminen on osaksi kulttuuripiirien itse aiheuttama tilanne.
Viimein vastaus asialliseen kysymykseen. Diojen skannaaminen on niin työlästä ja kallista, että en yllytä. Jaksavimmat ”skannaavat” valokuvaamalla hyvällä järkkärillä tavalla tai toisella valaistun tai heijastetun dian, yhden kerrallaan.
Samanaikaisesti puhelimen kameroista on tullut pöyristyttävän hyviä. Aivan oikeasti halpojen puhelinten kamerat ovat parantuneet kahdessa vuodessa niin paljon, että voi olla järkevää vaihtaa nyt. Tunnen pari henkilöä, joilla on 1 300 euron lippulaivapuhelimia. Kamerat ovat ehkä parempia kuin oma kallis ja painava Nikonini (se lähes ammattitason runko pitkine putkineen).
Vastuuvapaus: tähän kirjoitettu koskee vain kuvien säilyttämistä ja katselemista tietokoneen näytöllä. Jos on puhe vedostamisesta näyttelyyn tai paino-originaaleista, älkää uskoko minua. Olen kyllä tehnyt sellaisiakin, mutta se on ihan eri asia.
Näyttäisi sitä, että kirjan skannaaminen kotona käsipelillä onnistuu helposti hyvin kalliilla uudella iPadilla (iPad Pro, jossa on mm. Lidar-skanneri).
Varmaankin nimenomaan oikeussyistä ei vieläkään näe teoksista helposti verkossa jaettavia pdf-versioita. Rahasta on kysymys: fyysisen kappaleen jakeluun ja siitä maksamiseen voi vaikuttaa, nettiin päästetty sähköinen kappale on -- ilman erillistä ja hankalaa suojausta -- free for all ja käytännössä loputtomasti monistettavissa virheineen ja sisältöineen.
VastaaPoistaMutta ennen (nykyaikaista) painamista jokainen painotuote on käytännössä sähköinen kappale.
Olisikin vapaakappalelainsäädännön hommana vaatia joka painotuotteen paino-pdf valtion kirjastolaitoksen suureen varastoon ja säätää sille vanhenemisaika, jonka jälkeen se olisi yhteistä omaisuutta.
Erityisesti itseäni kiinnostaisivat SKS:n aarteet, joiden painos on aikaa loppunut ja uutta ei tule. Eikä antikassa liiku.
Tiedän toki amiriikassa saitteja, joilta saa ladattua rahalla tai ilman uusienkin kirjojen e-versioita, oikoluettuina merkintunnistuksen jälkeen tai ilman. Caveat emptor.
Dian digiämisestä: Taipuisanäppiset ja -aivoiset (Youtuben perusteella pääosin saksalaiset) viitseliäät ovat tosiaankin järjestäneet diy-pohjaisen diaskannauksen digijärkkärin, makrolasin, tukevan jalustan, vanhan kunnon pötkökasettidiaheittimen ja Arduino- tai Raspberry-tyyppisen ohjelmoitavan piirin kanssa. Kasetillinen siis rapsuu digiksi yhtä pötköä liki itsekseen.
VastaaPoistaNytpä vielä tekstimuotoisen kuvasisällöstä kertovan metadatan manuaalisesta liittämisestä muuhun kuvan metadataan niin, että se kulkisi aina kuvan mukana. Se kaiketi onnistuu eri softilla vähän eri tavoin. Minä käytän pääasiassa Gimpiä ja sillä saa jotakin aikaan, mutta vähän kömpelönlaista, tai stten en vain osaa.
PoistaUudetkin kirjat ovat arveluttavia. Koulukirjavarastosta on ammuttu kuolettavia laukauksia.
VastaaPoistaHommasin skannauksiin Epsonin mallin (en nyt pääse varmistamaan mikä tarkka malli olikaan) jossa saa valoa sekä/tai päältä että alta.
VastaaPoistaKirjojen skannaaminen ei onnistu ainakaan tällä laitteella, ehkä valoa tulee liikaa tai jikin muu asetus jota eiole vielä ehtinyt löytää kun ei ole oikeasti tarvinnut.
Kännyköin saa ilmaiseksi häkellyttävän hyviä kameraohjelmia, jotkin niistä syövät rajusti muistia, mutta mikäli voi välillä siirtää materiaalin joko muistikortille tai tietokoneelle - tai vaikka pilveen jos sitä haluaa harrastaa - niin se ei ole ongelma.
Toki ilmaisissa ohjelmissa on rajoituksensa ja eivät esim. edes järkkärit ihmeisiin pysty, vaikka niistä moneen onkin.
Kuvan käsittelyyn on vielä riittänyt ilmaisohjelmat niin kuvien kuin videoiden osalta, niillä pääsee kohtalaisen pitkälle.
Mm. Audacity on ollut yllättävän toimiva äänen käsittelyssä, Gimp helpottaa esim. still-kuvien kääntämisessä jos ne on vahingossa kuvattu hieman vinoon - itse haluan tehdä vain ne muutokset kuvien väritykseen jotka on pakko tehdä. Pieni muutos tai sitten kuvaa ei käytetä "julkisesti" mihinkään.
Eilen Radio Suomen luonto-ohjelmassa kuunteluttivat ääniä jousta useimmat oli äänitetty kännyköiden video-sovelluksilla ja sitten ohjelmassa käytettiin ääniraitaa tallenteesta.
Itsekin kuvasin yhden videon nyt kesällä vain äänen vuoksi ja ihan hyvältä se kuullosti.
Aluksi kuului hetken oma huohotus kun kävelin jyrkkää rinnettä ja sitten kuulin äänen jonka halusin tallentaa - ja kuvata - se kuului liiankin hyvin mutta tasaantui pian ja laulava lintu, jonka lajia en muista, kuului hyvin.
Mikrofilmeille tallennetut materiaalit digimuotoon - PDF kai lähinnä - muuttavat laitteet ja ohjelmat ovat olleet jännittävä uusi tutustumisen kohde. Aiemmin tuli kokeiltua paperi-muotoista tallennetta kossa joko tehtiin muistiinpano tai tulostettiin paperille esim. lehden artikkeli.
Digi-muoto mahdolistaa vaikka mitä.
Ylipäätään tietotekniikkaa käyttävälle kannattaa suositella ainakin digitaalisen kuvankäsittelyn perusasioiden hallintaa, miten saadaan kuva talteen, miten saadaan poustettua osa siitä tai lisättyä jotain.
Itse huomasin että ainakin joidenkin paperilehtien materiaaleista pitää tehdä useampi versio jotka ympätään yhteen. Eli jos halutaan tallentaa koko sivu kaikkine kuvineen - pitää tehdä versio jossa tekstit näkyvät mahdollisimman hyvin ja sitten kuvista yksi tai useampi ja liittää materiaali yhteen halutulla tavalla - toki mahdolliset oikeudet pitää huomioida jne.
Tasoskannerivalmistajat väittävät tuotteidensa pystyvän diaskannaukseen. Paria kolmea laitetta on tullut kokeiltua. Ei tule käyttökelpoista jälkeä.
VastaaPoistaParhaan lopputuloksen olen saanut halvalla diaskannerilisäkkeellä (putki, diapidin, lähilinssi) ja digikameralla.
Kuvauksesi kuulostaa kovin tutulta mykkäelokuvista kiinnostuneelle. Nekin studiot, jotka aktiivisesti tuhosivat filmejään, ovat sittemmin halunneet rahastaa hallussaan olevilla tekijänoikeuksilla. Siitä huolimatta mahdollisuudet katsoa vanhoja elokuvia ovat parantuneet valtavasti sitten Jukan nuoruuden päivien. Oikea kuvanopeus, restauroitu kuvanlaatu, uudelleensävytys ja kunnon orkesteri kotiteatterissa tekevät ihmeitä.
VastaaPoistaKäytetyistä kirjoista. Lueskelen juuri Bythellin Elämäni kirjakauppiaana ja sattui kaupan sivut kohdalle. Niiltä näki, että kirjalle on jo ilmestynyt jatkokin, jota kehutaan ensimmäistä paremmaksi. Youtubessa on myös elävää kuvaa kaupan kaupallisista henkilöistä.
VastaaPoistahttps://www.the-bookshop.com/
https://www.youtube.com/watch?v=jGFljyfORi8
https://www.youtube.com/watch?v=5l4rXP71tms
https://www.youtube.com/watch?v=62Ff_n4Hon8
Olen käyttänyt Canonin 8600F pitkään ja myös dioja ja valokuvia skannannut. Homma ei ole kovin helppoa eikä lopputulos ole niin kehuttavaa. Sen sijaan kuvien ja grafiikan töiden skannaaminen yms ovat todella korkealaatuisia niin kauan kuin A4+ on riittävä koko. Resoluutiota voi kasvattaa aivan valtaviin lukuihin hidastaen toimintaa mutta jälki on sitäkin tarkempaa.
VastaaPoista
VastaaPoistaAlfajaiset oli fuksiaiset ja lääketieteellisessä kai medikofiilivaiheen jälkeen kun opinnot tositoimessa alkoivat. Mitä oli medikofiili ja mistä tulee alfajaiset ? Edellinen oli opiskelijaplantuista jatkoon vuoden puolentoista jälkeen valitut. Tällaisesta soveltuvuuskoetuksesta kai luovuttiin etteivät ainoastaan tutut nimet lääkärisuvut kuten kai tuo dekaani Renkosen ylittäisi jokasyksy rimaa.
Ja siksikö ja samojako aikoja syntyi uusia tiedekuntia Ouluun ja Kuopioon ? No kohtahan tuli yhteishaku ja Savon ja Oulun perälle saatiin samasta geenipoolista plastisempaa väkeä.
Alfa taas tulee rahanteko maailmasta. Se on kommandojengien inter-institutionaalista keräytymistä ja tiedon jalostamista muokkaamista ja vikatiedosta irtaantumissuojan hankkimista omassa havittelupiirissä, niin sanotut hedge fundit ovat kattava termi.
Toki Mehiläis- uusDiakonissa- ja pilvilinna- tavoittelu taipuvat alfauroiden jos myös naaraiden itseironisten hillumisten kutsuhuudoksi. Arkkiatrikin kai hyvyyttänsä hymyilee ne nuoret, he heh.
Eilen oli juttua Elielin aukion mylläämisestä taas kertaalleen ja sehän veti vakavaksi. Että kun rakennus remppa ratikkakiskotus viilennysenergiakaivannot ; lättiläis ja off-euro maailman työväkinostoväkineen ovat jo mestarinäytteensä antaneet, keille : Alfa-kommando ekonimijuristeilleen. Mutta kun kaupunkilaiset kiskovat velkaiestä+korjausvelkaa niskoilleen ja koululapsostensa reppuihin ! Niin, niin vakaksi vetää että kirjoituttaa.
Kohta tälläkin perällä anotaan uusia 750 miljardisia. Kyllä niitä saadaan valittiin sitten Biden tai Trump. Jatkan eilisellä postausyritelmälläni. Täällä rima on matalin, vaikka esilukija K:n vaivaaminen kiusaa itseänikin. Voi tämän silmätenkin vilkaista, en haistattele vaikka pitäisi. Kirjoitan vaikka pitäisi lukea Trevelyania. Divarihalpiksia jo vuosien takaa ja poistokopasta Englannin historiaa. Taas uusi nide osat 1. ja 2. samoissa kansissa. Kyllä himottaa wanhanaikainen sivistyskäsitys. Osa 1. minulle uusi ja siinä runsaasti ja moniin vaiheisiin liittyen oikeussysteemin ja tuomiokäytäntöjen praktista kulkua ja muutosta heimoista Roomaan ja feodaalihierarkioihin ja sitten kauppamiestapoihin ja jo vot. Noistahan pääsee jyvälle ensi viikon Financial Timesistäkin, vissiin kai pitää tilata digi kun printiä lakattiin 28.8.-20 Suomeen toimittamasta. Miten olisi kuriiri eli mihin aikaan postiluukusta ja maksaisiko satasia vaiko ihan tonnnin kaksi. Entä miten lähikirjastot toimivat, lisenssioivatko lisensioimattomalle. Kerron kai joskus senkin, sori.
jatk.
jatk.
VastaaPoistaKun Jussi Pajunen valittiin kaupunginjohtajaksi ja Jan Vapaavuori vaikutti asemissa myös, ehdotin kulmasenttarina että möisivät kaupungin vuokra-asunnot. Idis pälähti päähäni kun maailmalla vastaavaa oli menossa ja kotonakin Arava kerrostaloja rivakasti siirtyi yhteishyvältä paremmin tarvitseville.
Sato ja VVO ja moni muu ottivat omaisuuksia kuleksimasta. Nythän noiden lippulaivan nimi on Kojamo.
Viime keväänä ja nyt kesällä kaupungin kaduille on sujahtanut silmiemme iloksi Tesloja ja Jaguareja ja joku Maserattikin, upeata Mersua ja muuta designestetiikkaa. Niitä suoltaa ulos kiinteistökeinottelun tuorein väänne.
Sällien kommandofirmoja pelastaa Suomen Pankki, miljardi huhtikuussa taseiden aukkoihin ja noilla rahoilla kirjavoitot ja carry on goodwill hötöt kirjanpitotulkinnat oikeaksi rahaksi ja äkkiä jakoon.
Pillit pussiin ja naftaliiniin. Nyt näkyi jo Jätkäsaaressa lanatun sorakentiksi parempien aikojen varalle aloitettuja rakennuspohjia. Fillaroin toissailtana. Tämä yritystodistus cp toimi keskuspankiltamme on vain liru mitä tulee tulvehtimaan finanssipiirien kautta läpi kansojen dollaritalouksien. Että konelapiot ja motoroidut kottikärryt ja muut ulvovat huligaanit taas kohta kaduille repimään katukiviä kuin KommunardiPariisissa 1870 ja missä milloinkin.
jatk.
jatk.
VastaaPoistaLänsimaailman pankki- ja rahasysteemit pantiin asteettain uusiksi ja lopulta nyt ne ovat ihan uutta. Helsinki tapaus on yksi ilmentymä. Säälittävä. Sitä kutsutaan kaupunginnuorten keskuudessa Maapankiksi. No ihan saman kaupungintalorakennuksen ravintolapöydissä toimi 150 vuotta sitten Metsäpankki.
Metsäkauppoja tehtiin ja valtionkin tarjolle panemia hakuuoikeuksia ostettiin. Usea ostajasankari sai rahat näitä hehtaarieriä ja (metsä)valtion eriä vastaan uusista liikepankeissa ja ne taas uudistetusta Suomen Pankista, wanhat elinkorkolaitokset papeille ja pipeille ampasivat mukaan. Ja tietysti kartanot myös.
Kivaa menoa jokien avautuessa tukeille, koskien vesisahoille. Lait meni case menettelyn kautta maaherrojen päätöksillä ja senaatin ja loputtomin oikeudenkäynnein, katselmuksin ja käräjöinnein kalastajen ja rantaniittyjen vahingoksi. Varsinkin kunnostautui Karhulan William Ruuth, cheer leaderinaan Jonas Castren.
Nyt rahasysteemi raivaa ja puomittaa kuin silloin ennen, mutta piilossa. Ja median häikäisyssä. Superisot lakimieskunnat ja konsulttivoimat tekevät sen minkä William Ruuth Kymijoella välillä Päijänne Suomenlahti, ja siitähän tuli vihdoin Artekiakin.
No rahaa siis on. Ei liene uutinen. Mutta kun sitä on satanut jo puoli vuosisataa ihmiskunnan ylle ja kautta globen, ovat elonjärjestykset ihan nurin.
Kansallisen markkapolitiikan sijaan tuli Baselissa ideoitu BIS systeemi liikemiespiirien valmistaa omat rahansa ja mihin käyttöön hyvänsä. Pankkivaltuusmiehet lomautettiin jo aikaa sitten asiantuntijoiden tieltä.
Valtioiden ydin kansalaisten raha ja keskuspankki otettiin osaavampiin käsiin. Keskuspankki julistettiin "riippumattomaksi" politiikasta. Sanomatta jäi että se siirrettiin rahapelaajista riippuvaiseksi ja heidän hyviksi itsellensä näkemiänsä asioita edistäväksi.
Kaipolan sulkemiseksi ja UPM osuuden nostamiseksi toisilla laidoilla maapalloa. Ja Suomessa metsät rikastuttavat päästökaupan kautta Myllykoskelta Mäntästä Kuusaalta poismuuttaneita golfpakolaisia, UPM-omistajia. Ja hiilipörssin kalkyylijengejä vastaisuudessa jos missä instituutioissa.
Maapankki ei kuulu maan vetovoimakenttään. Asia sarasti (ja siksi jäi) meikälle kun luin Gothamista, Nykin historiaa. Järkäle Pulitzer prize ja muuta palasi aina aikauden vaihtuessa kiinteistökeinotteluun ja kuinka sieltä nousi uusia rahamiehiä kaupungin parhaaksi kuten ooperoista ja museoista -ja kaduntallaajienkin energioista huokuu. Ja jatkuu kun Trumpkin juuri kun kaivattiin.
Seurahuoneelta muuten metsärahat jokien ja sirkkelien ja ahtaajien kautta punniksi kotiin ja pankin kautta markkoina kohta upean upean kivikaupungin rakennuksien (usein aluksi vuokrahuoneistoja) pystyttämiseen. Ritarihuoneväkeä sijoittamassa? Ehei lue Eiran ja Kaivopuiston ja Katajanokan talojen fasaadeista, kulmaviisteistä ja muista ylpeistä nimikylteistä. Suvantola Koitere. Ne on suomea, metsäsuomesta.Jukka Sjöstedt