Ei muistoa

 

Gorbatšov ei ollut kiinalainen. 

 

Kiinassa on elänyt kohta kaksi tuhatta vuotta ajatus persikankukkien valtakunnasta, joka on toisella puolella. Se on kaikessa parempi. 

 

Valitettavasti se on vaikea tai mahdoton löytää. Niin kertoo tarina.

 

Uutisissa sivuutetaan se, että yhden Gorbatšovin ansiosta kylmä sota ei johtanut kuumaan sotaan eikä rautaesiripun kaatuminen johtanut verenvuodatukseen.

 

Putin toistelee nyt aika suoraan, että tämä olisi ollut suuri onnettomuus. Kuka tahansa näkee, ettei näin ollut. Sen valtion korjaaminen, mitä Gorbatšov yritti 1985, ei ollut mahdollista. Ymmärretäänkö Kiinassa, ettei tietä persikankukkien maahan ole olemassa, sitä emme tiedä.

 

Maailmassa on toistaiseksi ollut 117 miljardia ihmistä. Ihmisiä on ollut ehkä 192 000 vuotta.

 

Joitakin kivistää kysymys, oliko ihminen lainkaan hyvä keksintö. Kysymykseen on vastaus. Ihminen ei ole keksintö, eikä ihmistä ole luotu. Lajin kehitys on hyvältä tuntuva ajatus.

 

Seuraavaa maailmansotaa ei suinkaan käydä kivikirveillä, kuten Einstein arveli. Sellaiset sopivat vain kädellisille. Esimerkiksi bakteerit syövät toisiaan ja soluja aivan ilman kirveitä ja nuolia.

 

Sain syyn selata, kun olen edelleen katsellut luetteloita erittäin merkittävistä ilmiöistä kuten kirjoista. Ei-englantilaisten ammattilaisten mielestä kaikkien aikojen paras romaani on George Eliotin (Mary Anne Evans) ”Middlemarch”, joka kai on meidän silmissämme vähemmän tunnettu kuin ”Humiseva harju” tai ”David Copperfield”. Britit itsekin kyllä nostavat sen hyvin korkealle. 

 

”Middlemarch” sivuuttaa kukkaloiston ja salaiset seudut. Sen lopussa sanotaan, ettei Dorothea jäänyt historiaan, kuten esimerkiksi joki, jolla on nimi. Sitä vastoin hänen vaikutuksensa toisiin oli tuskin laskettavissa. Ja nuo toiset olivat ihmisiä, eläimiä, kasveja ja puita. Itse Middlemarch oli talo, ei kovin erikoinen.

 

”Maailmaan tulee jatkuvasti lisää hyvää, mutta se ei johdu historiallisista teoista. Sinun asiasi ja minun asiani eivät ole lopultakaan niin huonolla tolalla kuin ne voisivat olla. Näin on, koska niin monet elivät uskollisesti huomaamattoman elämän, ja lepäävät haudoissa, joilla ei käydä.”

 

Persikasta mieleeni tulee auttamattomasti kirsikka. Omien muistiinpanojensa mukaan Tshehov ei suinkaan surrut Kirsikkapuistoa. Tietysti puisto kuolee ja kukat putoavat, aikanaan.

 

Kyllä nuo kirjailijat kuuluvat tähän. 116 miljardia huomaamatonta elämää ja maisemaa eli siis maailmaa, joita moni ei ole koskaan katsonut, vaikka ne ovat näkösällä.

Tyranni

 

Lukeminen on kuntoilua. Se myös aiheuttaa ajattelua, joka on ilmaista.

 

Tietenkin palaan Camus’n kirjaan, joka yhdistää murhaoikeudenkäynnin ja äidin kuoleman. Tietenkin luin sen huolellisesti, taas kerran, ranskaksi, koska tuo teksti ei käänny. Nimikin on väärin. ”L’étranger” ei tarkoita sivullista. Virhe toistuu muilla kielillä. Outsider, der Fremde, Främlingen. Kirjassa kaikki muut ovat vieraita sivullisia, paitsi päähenkilö, joka puhuu pääasiasta.

 

Muistikirjoihinsa Camus on merkinnyt muitten kirjoja otsikolla ”outoja kertomuksia”. Siellä on Borges ja sellaisia. Camus’n kirjan paikka ranskalaisen sanomalehden listan ykkösenä on oikea. Kirja on sensaatiomainen, koska henkilö ja hänen tarinansa on samanaikaisesti omituinen ja tosi. Näin on oltava, koska aihe on olemassaolo.

 

Luin siis Magnus Västerbron laajan kirjan ”Tyrannens tid”, joka kertoo Kaarle XII:sta ja suuresta pohjan sodasta (meillä isoviha) ja lukuisista aikalaisista. Kirjoittaja ei sano sitä näin, mutta Ruotsi keksi fasismin, joka oli voimassa jo Kaarle XII:n aloittaessa täydellisenä yksinvaltiaana isänsä kuoltua 1697.

 

Maassa sallittiin vain yksi mielipide, ja sekin oli salainen, koska kuningas ei kertonut sitä, eikä vastannut kysymyksiin.

 

Rankaiseminen oli johtava aate. Eräältä mieheltä lyötiin pää poikki, koska hän oli humalassa jotenkin epäillyt, onko jumalaa olemassakaan. Itse kuningas viipyi 14 vuotta muilla mailla rangaistakseen Puolan kuningasta ja Venäjän tsaaria.

 

Hänellä oli eri jumala kuin muilla. Hänelle jumala oli antanut kaiken vallan, muille ei valtaa lainkaan.

 

Ruotsalaiset eivät ole varsinaisesti lakanneet ihailemasta sankarikuningasta, joka aiheutti enemmän kärsimystä kuin kukaan muu maan historiassa.

 

Hän keksi ajatuksen, jota Hitler käytti: valittu kansa. Kaarlen mukaan Raamatussa sanottiin, että Ruotsi on jumalan valittu kansa. Hitlerin mukaan muuten vain oli käynyt ilmi, että saksalaisuus oli valittu alistamaan muut kansat, koska se oli paras ja sen johtaja eli hän itse oli vailla vertaa.

 

Mielenkiintoisesti Stalin ei koskaan väittänyt itsestään vastaavaa, vaan hän ilmoitti tarvittaessa noudattavansa kommunismin vääjäämättömiä lakeja. 

 

Vielä mielenkiintoisemmin Putin, joka ilmoitti menevänsä Kiovaan listimään sieltä natsit, näyttäisi olevan aito natsi. En ole varma, missä määrin tämä 1700-luvulta johdettu ajatus on otettu huomioon: entä jos hän on syvästi tosissaan? Entä jos hän todella johtaa valittua kansaa?

 

Lisään tähän varmuuden vuoksi: omasta mielestään. Heti kun Kaarle oli saanut Norjassa luodin ohimoonsa, useimmat huomasivat olleensa sitä mieltä, että rajoittamaton yksinvalta on huono ajatus.

 

Pultavassa taistellaan nytkin. Otin esiin Topeliuksen Välskärin kertomukset, ruotsiksi ja kommentoituna. Siinä on vain 1772 sivua. Seitsemännen sarjan jakson ”Siniset” lopulla on ”Pultavan laskeva aurinko”. Katson mainitaanko siinä Putinia.

Välttävä oikeus

 

 

”Sivullinen” on tarina siitä, miten arabin ampunut kertoja tuomittiin giljotiiniin, koska hän tupakoi äitinsä arkun ääressä eikä itkenyt. Virallinen syyttäjä korosti, että syytetty Meursault oli ihmispeto siksikin, että hän oli järjestänyt äitinsä palvelutaloon. Ja äiti oli siis nyt kuollut.

 

Kun luennoin oikeustieteellisessä dosenttina, sanoin aina, että tämä kirja pitää lukea, myös siksi, että siitä tulee kysymys tentissä. Kysymys tahallisuudesta on yleistä oikeustiedettä. Romaanissa se muuntuu kysymykseksi murha (kuolemanrangaistus) vai tappo (elinkautinen). Oikeustieteelliseen se sopii, koska opiskelijan tulisi huomata, ettei hätävarjelua sivuta oikeudessa lainkaan, vaikka kertomuksen mukaan arabi uhkasi veitsellä päähenkilöä.

 

Kirjan mukaan teon aiheutti kuumuus ja häikäisy. Se on helppo uskoa todeksi.

 

Sanomalehti Le Monden lista vuosisadan 100 parhaasta kirjasta menee näin: 

1	Sivullinen	Albert Camus	1942
2	Kadonnutta aikaa etsimässä	Marcel Proust	1913-1927
3	Oikeusjuttu	Franz Kafka	1925
4	Pikku prinssi	Antoine de Saint-Exupéry	1943
5	Sielujen kapina	André Malraux	1933
6	Niin kauas kuin yötä riittää	Louis-Ferdinand Céline	1932
7	Vihan hedelmät	John Steinbeck	1939
8	Kenelle kellot soivat	Ernest Hemingway	1940
9	Ensirakkaus	Alain-Fournier	1913
10	Päivien kuohu	Boris Vian	1947
11	Toinen sukupuoli	Simone de Beauvoir	1949
12	Huomenna hän tulee	Samuel Beckett	1952
13	L'être et le néant (ranskaksi)	Jean-Paul Sartre	1943
14	Ruusun nimi	Umberto Eco	1980
15	Gulag: Vankileirien saaristo	Aleksandr Solženitsyn	1973
16	Sanoja	Jacques Prévert	1946
17	Alcools (ranskaksi)	Guillaume Apollinaire	1913
18	Sininen lootus	Hergé	1936
19	Nuoren tytön päiväkirja	Anne Frank	1947
20	Tropiikin kasvot	Claude Lévi-Strauss	1955
21	Uljas uusi maailma	Aldous Huxley	1932
22	Vuonna 1984	George Orwell	1949
23	Asterix gallialainen	René Goscinny ja Albert Uderzo	1959
24	Kalju laulajatar	Eugène Ionesco	1952
25	Seksuaaliteoria	Sigmund Freud	1905
26	Käy kohti pimeää	Marguerite Yourcenar	1968
27	Lolita	Vladimir Nabokov	1955
28	Odysseus Ulysses	James Joyce	1922
29	Tataariaro	Dino Buzzati	1940
30	Vääränrahantekijät	André Gide	1925
31	Husaari katolla	Jean Giono	1951
32	Rakkaani, valittuni	Albert Cohen	1968
33	Sadan vuoden yksinäisyys	Gabriel García Márquez	1967
34	Ääni ja vimma	William Faulkner	1929
35	Thèrése - myrkyttäjätär	François Mauriac	1927
36	Zazie – Pariisin päiviä	Raymond Queneau	1959
37	Verwirrung der Gefühle (saksaksi)	Stefan Zweig	1927
38	Tuulen viemää	Margaret Mitchell	1936
39	Lady Chatterleyn rakastaja	D. H. Lawrence	1928
40	Taikavuori	Thomas Mann	1924
41	Tervetuloa ikävä	Françoise Sagan	1954
42	Le Silence de la mer (ranskaksi)	Vercors	1942
43	Elämä Käyttöohje	Georges Perec	1978
44	Baskervillen koira	Arthur Conan Doyle	1901-1902
45	Sous le soleil de Satan (ranskaksi)	Georges Bernanos	1926
46	Kultahattu	Francis Scott Fitzgerald	1925
47	Pila	Milan Kundera	1967
48	Keskipäivän aave	Alberto Moravia	1954
49	Roger Ackroydin murha	Agatha Christie	1926
50	Nadja	André Breton	1928
51	Aurélien (ranskaksi)	Louis Aragon	1944
52	Le Soulier de satin (ranskaksi)	Paul Claudel	1929
53	Kuusi roolia etsii tekijää	Luigi Pirandello	1921
54	Arturo Uin valtaannousu	Bertolt Brecht	1959
55	Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli	Michel Tournier	1967
56	Maailmojen sota	H. G. Wells	1898
57	Tällainenko on ihminen	Primo Levi	1947
58	Taru sormusten herrasta	J. R. R. Tolkien	1954-1955
59	Les Vrilles de la vigne (ranskaksi)	Colette	1908
60	Capitale de la douleur (ranskaksi)	Paul Éluard	1926
61	Martin Eden	Jack London	1909
62	Corto Maltese Etelämerellä: Suolaisen meren balladi	Hugo Pratt	1967
63	Le degré zéro de l’écriture (ranskaksi)	Roland Barthes	1953
64	Katharina Blumin menetetty maine	Heinrich Böll	1974
65	Le Rivage des Syrtes (ranskaksi)	Julien Gracq	1951
66	Sanat ja asiat: Ihmistieteiden arkeologia	Michel Foucault	1966
67	Matkalla	Jack Kerouac	1957
68	Peukaloisen retket villihanhien seurassa	Selma Lagerlöf	1906-1907
69	Oma huone	Virginia Woolf	1929
70	Marsin aikakirjat	Ray Bradbury	1950
71	Lol V. Steinin elämä	Marguerite Duras	1964
72	Raportti Aatamista	Jean-Marie Gustave Le Clézio	1963
73	Tropismeja	Nathalie Sarraute	1939
74	Journal, 1887-1910 (ranskaksi)	Jules Renard	1925
75	Lordi Jim	Joseph Conrad	1900
76	Écrits (ranskaksi)	Jacques Lacan	1966
77	Kohti kriittistä teatteria	Antonin Artaud	1938
78	Manhattan Transfer (englanniksi)	John Dos Passos	1925
79	Ficciones (espanjaksi)	Jorge Luis Borges	1944
80	Moravagine (ranskaksi)	Blaise Cendrars	1926
81	Kuolleen armeijan kenraali	Ismail Kadare	1963
82	Sophien valinta	William Styron	1979
83	Mustalaisromansseja	Federico García Lorca	1928
84	Maigret ja latvialainen	Georges Simenon	1931
85	Kukkien Madonna	Jean Genet	1944
86	Mies vailla ominaisuuksia	Robert Musil	1930-1932
87	Fureur et mystère (ranskaksi)	René Char	1948
88	Sieppari ruispellossa	J. D. Salinger	1951
89	Ei kukkia neiti Blandishille	James Hadley Chase	1939
90	Blake ja Mortimer	Edgar Pierre Jacobs	1950
91	Malte Laurids Briggen muistiinpanot	Rainer Maria Rilke	1910
92	La Modification (ranskaksi)	Michel Butor	1957
93	Totalitarismin synty	Hannah Arendt	1951
94	Saatana saapuu Moskovaan	Mihail Bulgakov	1967
95	Ruusuinen ristiinnaulitseminen	Henry Miller	1949-1960
96	Syvä uni	Raymond Chandler	1939
97	Amers (ranskaksi)	Saint-John Perse	1957
98	Niilo Pielinen	André Franquin	1957
99	Tulivuoren juurella	Malcolm Lowry	1947
100	Keskiyön lapset	Salman Rushdie	1981