Mainiota, että oikeustieteilijät tekijänoikeuden professori
Taina Pihlajarinteen johtamana ryhmänä saivat hienon apurahan selvittääkseen
eräitä muuttuvan maailman vaikeita kysymyksiä.
Esimerkiksi itsekin jo monta kertaa mainitsemani tekoälyn
vaikutus tekijänoikeuteen on sellainen ongelma. Talviolympialaisista jo
julkaistiin tietokoneen kirjoittamia uutisia, jotka tietenkin ihminen oli
käynyt läpi. Kenen teos?
Taustalla on paljon vaikeampia kysymyksiä, joiden
selvittelyyn ei yksi apuraha riitä. Lentokoneen autopilotti on eräänlainen
tekoäly, jossa kone ohjaa sensoritietojen perusteella. Autoihin suunnitellaan
samanlaista, ja juniin tarvittaisiin. Kun tapahtuu onnettomuus, kuka on
vastuussa – kuljettajana toiminut, laitteiden valmistaja vai niiden ohjelmoija?
Vielä vaikeampaa: suoja urkintaa vastaan tarkoittaa
(yleensä) yksityisyyttä, jota oikeushenkilöillä ei ole. Ihmisen erinäisiä
terveys- ja vastaavia tietoja ei saa käyttää muutoin kuin lain määräämin
tavoin. Osakeyhtiön taas on pakko julkaista eräät tietonsa ja jos sen
liiketoimintaa urkitaan, mennään aivan erilaisten pykälien mukaan. Ihmisen
kunniaa voi loukata, yhtiön ei.
Sama koskee järjestöjä. Eilen totesin, että kun mainitsin
vapaamuurarijärjestön, kommentteihin ilmestyi heti vanhoja valheita. Järjestöllä
ei ole keinoja torjua niitä oikeudellisesti. Jos joku väittää, että
partiotyttöjen salaisissa rituaaleissa opetetaan, että kuu on juustoa ja maa
litteä levy eikä mikään pallo, joku senkin uskoisi, eikä jutulle mahtaisi
mitään.
Suren esseistiikan rappiota. Hyvin vanhan perinteen
mukaisesti sekä loistavia oivalluksia että loisteliaita väärinkäsityksiä
esiteltiin kirjoituksina, sellaisina kuin Hitlerin ”Taisteluni”.
Itse haluaisin perustella hiukan blogin sallimaa laajemmin,
miksi populismi, joka väittää vastustavansa eliittiä, on eliittiliike.
Hitleriäkin tuhoissampi populismin muoto oli marxismi-leninismi. Siinä oli
mukana populismin tyypillinen piirre: oppia ei tarvitse ymmärtää, kunhan osaa osoittaa
suosiota oikeassa kohdassa ja vastustaa sitä, mitä kuuluu.
Koska oppiin kuului historiallinen välttämättömyys, joka
johtaisi lopulta maailmanvallankumoukseen, sen osuvuudesta ei tarvitse enää
keskustella ainakaan tässä.
Tekoäly muuten voisi olla vastaus varhaisten sosialistien
tunteisiin vetoavaan vaatimukseen yksitoikkoisen työn vieraannuttavien
vaikutusten torjumisesta.
Molempia ismejä kannattivat monet viisaat ihmiset. Erikoinen
esimerkki on Saksan korkea upseeristo, joka melkein kokonaisuudessaan pysyi
uskollisena Johtajalle tajuttuaan tuskallisen selvästi tämän keinojen ja
päämäärien yhteensopimattomuuden.
Yksi selitys on populismiin liittyvä lojaalisuus. En voi
jättää aatettani nyt, kun se tekee suuren virheen, lienee sanonut Eetu Salin
1918 vallankaappauksesta.
Tavallisempi tapaus on puhdas itsekkyys. Sekä Hitler että Stalin
avasivat omilla keinoillaan valtavan määrän korkeita ja arvostettuja
virkatehtäviä nuorille ja eteville ihmisille. Stalin oli niin viisas, että
vainoissaan hän lopuksi teloitutti ampujatkin ennen kuin aloitti uuden
kierroksen.