Varokaa heikkoja jäitä

Jutun kuvassa huomio kiinnittyy siihen, että kenraali George Washington miehistöineen keikkuu Delaware-joella veneessä ilman pelastusliivejä, jäänaskaleita ja vihellyspillejä.

Eipä uskoisi. Kenties hänellä oli tuossakin vaiheessa vaikeuksia hampaitaan. Ne tippuivat yksi kerrallaan kuin napit takista, mutta juttu puisista hampaista on perätön. Muun muassa afroamerikkalaiset myivät hampaitaan mielellään, ja niistä laiteltiin sitten implantteja.

Ennen tuota sotaa Ohio-joelta löytynyt käsittämätön hammas oli Euroopassa todettu todisteeksi degeneraatiosta eli rappeutumisesta. Itse asiassa kaikki  mikä tuotiin Amerikkaan, oli tuomittu rappioon, koska maa oli täynnä haitallisia höyryjä.

Aikanaan päädyttiin epäuskonnolliseen tulkintaan, että hammas ja sen kaltaiset olivat maan päältä kadonneen eläimen, mikä oli luomiskertomuksen vastaista, ja otukselle annettiin nimikin, mastodontti.  

Vieläkin harmittaa että jätin kivettyneen  metsän väliin samoin kuin Suurenkanjonin, kun ajelin autolla Arizonassa. Onneksi Tucson ja Tombstone tulivat nähdyksi.

Eilen kerrottiin, että viime vuonna Suomessa syntyi vähemmän vauvoja kuin kertakaan 1900-luvulla eli vauvoja oli vähemmän kuin kuolleita, ottamatta huomioon vuosia 1940 ja 1918.

En enää viitsi vastata nuorille, jotka perustelevat lapsettomuuttaan sanomalla, etteivät rupea hankkimaan lisää ihmisiä näin pahaan maailmaan. Ennen sanoin, että logiikka on toisinpäin. Teidän kaltaistanne nimenomaan pitäisi synnyttää ja kasvattaa suvaitsevaisia ja aikaansaavia lapsia. Tuo perustelu ei tehoa.

Sekään ei tehoa, että aikojen huonontuminen on ajatuksena tuttu antiikista. Tänäkin päivänä se on uskonnollista lahkolaisuutta ja sivuuttaa sen, etteivät ajat ole koskaan parantuneet näin. Jos hyväksyy sen ajatuksen, että tuskallinen ja ennenaikainen kuolema on paha asia, ikinä ei keski-ikä ole kasvanut näin ja toisaalta lapsikuolleisuus vähentynyt, koko maapallolla. Ja paras toivo sietämättömän väestöräjähdyksen hillitsemiseen on nuorten naisten kouluttaminen, joka näkyy heti synnytysten vähentymisenä.

Suomessa tuo ei käy syystä. ”Pahat ajat” on ollut ennen kaikkea kirkon hallitsijoiden määräyksestä ylläpitämä uskomus, jonka tarkoituksena oli pitää köyhät eli suurin osa väestöä nöyrinä. Se ajatus oli pelottava, että raskaan työn tekijät keksisivät vaatia itselleenkin jotain.

Henki oli se, että maailma on murheen laakso, ja mielihyvän osoituksia yleensä paheksuttiin, ainakin ellei kysymys ollut viinapullo tyhjentämisestä.

Sitä ajatusta ei kuullut koskaan, että elämä on kirjaimellisesti ainutlaatuinen tilaisuus, eikä sitä, että edellytyksiä voi parantaa järkevillä muutoksilla niin kuin Washington kannattajineen irtautumalla isännistään ja perustamalla uudenlaisen valtioliiton, joka vastoin järkevien tahojen arviota onnistui.

 Nyt on vuoro olla kiitollinen Trumpille. Yhä useampi kokee ja näkee, että yhteistoiminta huono-osaisten kanssa on paras keino poistaa mielettömien päähänpistojen tenho.