Kannatan pakkosuomea. Jos äidinkieli on suomi, sen osaaminen
on hyödyllistä.
Esimerkiksi sellaisten sanojen kuin ”suojatie” tai ”verotettavatulo”
ymmärtäminen osoittautuu käytännössä tarpeelliseksi. ”Varo” on sana, joka
kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi heikoilla jäillä.
En halua provosoida, mutta kokemukseni mukaan useimmat
niistä, jotka kannattava englantia opetuskieleksi tai kakkoskieleksi, eivät
osaa alkuunkaan englantia.
Itse olen julkaissut yli 100 suomennosta englannista, mutta
kielen taitoni on riittämätön. Shakespeare sujuu ja keskiajan Chaucer samoin,
mutta ennen kuin lähin Los Angelesissa ostamaan siellä käyneelle äidilleni
virkkauskoukkuja, meni vaikeaksi, ne ”neppari” piti selvittää erikseen.
Arvostamani henkilö moitti tänään televisiossa
ajankohtaisessa aiheessa, että eilen kuultua nimitettiin ”kertomukseksi”,
vaikka tuo sana viittaa mielikuvitukseen ja tarinointiin.
Suomessa ainakin 150 vuotta poliisitutkinnassa ja
oikeudenkäynnissä on kirjattu asianosaisten ”kertomuksia”. Tuossa yhteydessä
sana tarkoittaa suullisesti esitettyä. Moni suomalainen ymmärtää kysymyksen:”
Kuka sinulle on kertonut, että jalkani on kipeä (tms.).”
Siitä en viitsi saarnata, että esimerkiksi sana ”rikos” voi
olla ongelmallinen. Esimerkiksi televisiossa lause ”NN on menetellyt
rikollisesti” tarkoittaa mielestäni, että hän on tehnyt rangaistavan teon.
Taisin jo kirjoittaakin, että esimerkiksi seksuaalinen häirintä ei ole rikos,
seksuaalinen ahdistelu on. Asiaa pohdittiin laajasti laki säädettäessä. Sitä
esimerkkiä ei mainittu, mutta parikin sormimerkkiä, kuten kohotettu keskisormi,
on hyökkäävä seksuaalinen ele. Havaittiin, että todistelu olisi liian usein
käytännössä mahdotonta. Itse ajattelin eilen soittaa poliisille, kun eräs osoitti
minulle aiheetonta epäkunnioitusta menemälle ovesta kauppaan edelläni, vaikka
olen vanhempi mies ja minulla on kallis takki.
Istuin itkemään, kun muistin, ettei kysymyksessä ollut
rangaistava teko eli rikos. Sekään ei kiinnosta poliisia, että eilen söin
rikollisen hyvän voileivän.
Äidinkielen ja vieraan kielen yhteydessä pitäisi muistaa,
että sanojen takana ja ympärillä on merkityspilviä. Viime vuosien aikana
Suomessa on enimmäkseen lakattu kuolemasta. Ihmiset menehtyvät. Siihen ei ole
vielä ehditty, että Lähi-Idän karttoja korjattaisiin näyttämään Menehtynyt
meri.
En pilkkaa. Vivahde saattaa katkaista kurkun. Nyt
esimerkiksi Trump ja ennen esimerkiksi Hitler ja Stalin olivat tarkkoja tästä.
Suomessa erotettiin 30-luvulla ulkoministeri (Holsti), joka oli iltaa
istuttaessa puhunut sopimattomaan sävyyn Hitleristä.
Englannissa keskeinen merkitys on hyvin usein hiukan piilossa
näennäisen merkityksen alla.
Esimerkki on yksinkertainen. ”Play the game” tarkoittaa ”pelata
peliä” ja näyttää viittaavan jalkapalloon (niin kuin viittaakin). Käytännössä
kaikki britit eikä monikaan ulkomaalainen tietää, että kysymyksessä on
ensimmäisen maailmansodan aikaisesta runosta tuleva säe, joka tarkoittaa ”puolustamme
isänmaata” (brittiläistä imperiumia). Eikä ”business as usual” (liiketoimintaa
kuten tavallista) liity liiketoimintaan.
"mutta parikin sormimerkkiä, kuten kohotettu keskisormi, on hyökkäävä seksuaalinen ele"
VastaaPoistaTietääkö blogisti tai yleensä kukaan, koska "kohotettu keskisormi" on suomen kielessä ja suomalaisessa kulttuurissa muuttunut seksuaaliseksi eleeksi? Eikös alkuperäinen merkitys ole "sirkkelimies tilaa viisi olutta"?
Trumpillahan on lyhyet sormet muutenkin. Ja Putinkin on lyhyt. Blogi longa, kommentti brevis.
PoistaVittu, miten vitsikästä!
PoistaKaksi teosta riittää kohtalaisen hyvin siihen, että pystyy ymmärtämään suomalaisessa keskustelussa käytettävien sanontojen sävyt ja merkitykset. Seitsemän veljestä ja Tuntematon sotilas. Niiden lisäksi kun lukee wikisitaateista Matti Nykäsen sanomaksi sanotut, siinä on sanastoa vapaamuotoisempaankin keskusteluun.
VastaaPoistaAloitettuani Chaucerin Canterbury talesin modernisoidulla alkukielellä huomasin että asiaan tarvitaan kulttuurinen selvitys, jotta kuvailun painotukset ja mahdolliset huvittavaisuudet ynnä pistopuheet tulisivat ymmärretyksi. Pitää hakea Toivo Lyyn suomennos ja katsoa kuinka hän asiasta selvisi. Esimerkiksi kangaslaatujen merkitysten kanssa olen aivan amatööri.
VastaaPoistaLyyn käännös on nokkela, mutta Chaucer on siitä kadonut. Robinsonin kaksikielinen (nyky- alkuperäinen) on perustyökalu. Rieun nykyenglanninos on kuohittua kieltä.
PoistaChaucerin teos on sen verran laaja, että kannattaa lukea ne ruokottomimmat jutut ja jättää jualiset sikseen.
Itse ole saanut suurta hupia "alkukielisestä" luennasta, jota löytyy verkosta. Ihan tulee mieleen Ezra Poundin väite, että Chaucer oliShakespeareakin suurempi.
Vanhan kansan asusteissa käytettyjä kangaslaatuja selvitetään mm. Kariston julkaiseman Lappi-sarjan ensimmäisessä osassa vuodelta 1983.
PoistaSamassa teoksessa on myös Pekka Aikion hieno kuvaus poroerotuksesta.
Hiljan lukenut Kunnaksen Ilkka
Kiitämme ja hankimme alkukielisen Gutenbergistä. Se on parempi kuin modernisoitu, siinä on sanaselitykset, ja teksti alkoi laulaa. Kangaslaadut eivät ole sinänsä tärkeitä vaan niiden merkitys kantajansa aseman määrittelyssä ajan englannissa.
PoistaAjattelin umpimähkään haukkua Kempin pataluhaksi kielellisestä häirinnästä, mutta myös minä istahdin itkemään, koska sehän ei ole rikos!
VastaaPoistaKieli poskessa pekka s-to.
Itse pelkään että englannin muodikkuus lisää niiden osuutta, jotka eivät osaa ainuttakaan kieltä. En toimi kaunokirjallisuuden parissa, mutta omassa työssäni olisi tarpeen kyetä loogisesti johdonmukaiseen kirjalliseen viestintään niin että viesti tai "tarina" tulee ymmärretyksi. Silloin kieli on vain syntaksi. Jos osaa kirjoittaa logiikan hyvin Javalla, kykenee varmasti oppimaan C++aa. Englannin syntaksivirheet on helppo jonkun muun korjata, koko tekstin punaista lankaa ei.
VastaaPoistaEihän setä osaa edes suomen kieltä, koska svetisismi eli ruotsinmukainen muodollinen subjekti "se" toistuu jatkuvasti eri taivutusmuotoineen.
VastaaPoistaSitä paitsi huono englanti on aivan käyttökelpoinen kieli suurimmalle osalle maailman väestöstä. Englantia oppii helposti perustasolla eikä arjessa tarvita muuta. Snobit voivat tietysti saivarrella onko kysymyksessä "fragrance" vai "scent". Tosi mies kysyy "faki-faki, long time ten dollars?"
Englanti on kyllà kàypà kieli, kuten tàssà osoitetaan: Kommentti teatterissa " Nice, nice johon vastaus suomalaisittain, nais, jos sais!
PoistaSuurin osa maailman väestöstä (n. 5/7) ei osaa sanaakaan pakkoenglantia. Pakkoenglanti on lähinnä valkoisten herrasmiesten klubi, johon suomalaiset hyväkstytään keittiön puolelle palvelemaan.
PoistaMinulle jäi ikuisesti mieleen Applen johtajan Sculleyn omakehukirjan suomentajan lipsahdus, jossa "puskutraktorista kasvaa kaunis perhonen"...
VastaaPoistaLukeeko poliisi ollenkaan Koraania - tätä vihapuheen mestariteosta?
VastaaPoistaVankimielisairaalan lääkäri psykiatri Hannu Lauerma kertoo yhdessä pahuutta käsittelevistä kirjoistaan esimerkkien kanssa että Raamattu on paljon pahempi Koraania. Enpä usko että monet poliisit sitäkään läpi tuntee.
PoistaM
Lauerma on oikeassa. Luultavasti nimim. Toipilakaan ei ole kumpaakaan lukenut.
PoistaKuvan nähtyäni arvelin kirjoituksen kieliteemaan liittyen, että nyt veistellään jotakin englannin kielen ja suomen kielen parka-sanasta, mutta odotukset eivät täyttyneet. Ehkä myöhemmin sitten.
VastaaPoistaOlen nautiskellut vuosikymmeniä siitä, että jalkapallossa huudahdetaan Englannissa "Take Time!".
VastaaPoistaSuomessa samassa tilanteessa sanotaan "Rauha".
Kielitaito on metka juttu. Itse osaan parhaiten suomea, vaikka senkin suhteen on paljon puutteita. Muitakin kieliä on tullut opiskeltua, lähinnä koulussa ja pakosta, mutta suurta iloa ne kaikki ovat antaneet.
VastaaPoistaKieli auttaa meitä ymmärtämään toisiamme, mutta aiheuttaa myös määrättömästi väärinkäsityksiä. Surullista on, jos kielen ja sen vivahteiden ymmärrys on heikkenemässä.
"Se on valhe ja vihapuhetta, joka niin sanoo!" (Santeri Alkio, Palvelusväkeä 1904 s. 57).
VastaaPoistaSamassa laihialaiskirjailijan teoksessa sivulla 118 mainitaan "Armiro"-tupakka (jota savuketta Strengberg muuten alkoi valmistaa Pietarsaaressa jo 1872). Mitä teollisuus- ja nautintoainehistoriaa!
Sana "vihapuhe" esiintyy jo Nummisuutareissa.
"Malisen sydälmyksiä hiveli hyvältä paikalta näitä vatuloimisia kuunnellessa" (Kauppis-Heikki, Kirottua työtä - kuvaus Savon kansan elämästä s. 86 1891).
Näin nälkävuosien 150-vuotisjuhlavuosina (vielä ehtii!) kannattaa lukea ehdottomasti esimerkiksi Heikki Meriläisen (s. 1849) "Huutolaistyttö" ja vähän siihen päälle Suomen kaikkien aikojen käännetyimpiin kirjailijoihin kuuluvan Pietari Päivärinnan tuotantoa. Kurjuuden kuvauksena Huutolaistyttö on alkuosaltaan omaa luokkaansa, vaikka tuhkimotarinaksi kääntyykin. Klassikoiksi nostetut Canthit, Ahot ja Kiannot olivat parempaa porukkaa.
Näitä olen täräytellyt Kansalliskirjaston sivuilta pitkin talvea ja suosittelen kaikille - myös niille, joiden mielestä Kivi, Linna ja Matti Nykänen riittävät.
Äskettäin huomasin ihan Wikipediasta, että Holmbergin kansallismaalaus Maantie Hämeessä (1860) muistuttaa aika paljon Thomas Gainsborough'n Kuormavankkureita(1767).
No, olkoon tuo Kemppisen kirjoitus (kiitos siitä!) Velasquezin Hovinaiset, koska sen moniulotteisuudesta kimposi tämäkin kommentti.
Kiitos Kauppis-Heikin esiin tuomisesta. Niihin tarinoihin en ole ennen tullut tutustuneeksikaan, mutta näyttävät ne olevan ihan lukukelpoisia nälkäaikojen kuvauksia, ja erikoista, että naiset ovat usein pääosassa. On sitten myös välillä savolaista sanankäyttöä, ihan vieraitakin jo käytöstä pois jääneitä sanoja. Mielenkiintoista. Murteetkin muuttuvat. EG
PoistaHenry Newboltin runo Vitai Lampada julkaistiin alun perin vuonna 1897. Peli oli kriketti eikä jalkapallo, ja sota oli Afrikassa eikä Euroopassa, mutta totta on, että runo otettiin uudelleen käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa:
VastaaPoistaThere's a breathless hush in the Close to-night -
Ten to make and the match to win -
A bumping pitch and a blinding light,
An hour to play and the last man in.
And it's not for the sake of a ribboned coat,
Or the selfish hope of a season's fame,
But his Captain's hand on his shoulder smote
"Play up! play up! and play the game!"
vuorela, tampere
Illustrated London Newsin julkaisema runo liittyi tapaukseen, jossa brittipataljoona oli hyökännyt kärkimiesten potkiessa jalkapalloa
Poista...Where blood is poured like water
they drive the trickling ball.
The fear of death before them
is but an empty name;
true to the land that bore them
The Surreys play the ball!
Lisätään nyt vielä Vitai Lampadan seuraava säkeistö, joka osoittaa sodan ja koulukriketin yhteyden, ja josta ilmaus "play the game" tuli käyttöön, vuonna 1897:
PoistaThe sand of the desert is sodden red,—
Red with the wreck of a square that broke; —
The Gatling's jammed and the Colonel dead,
And the regiment blind with dust and smoke.
The river of death has brimmed his banks,
And England's far, and Honour a name,
But the voice of a schoolboy rallies the ranks:
"Play up! play up! and play the game!"
vuorela, tampere
Minä ainakin haluaisin kuolla ihan reilusti enkä jotenkin menehtyä pimeässä nurkassa epämäräisissä oloissa. Nykyään kuitenkin moni ihminen ainakin median mukaan menehtyy surkeasti.
VastaaPoista"Virkkauskoukku" on muuten suomeksi virkkuukoukku...
VastaaPoistaKommenteistakin huomaa taas hyvin mikä se on se (c'est ce) ainoa todellinen pakkokieli Nykysuomessa: englanti.
VastaaPoista