Soppari

Amerikkalanen ”sopimus” ei ole Suomessa tavoite. Verkossa jatkuvasti esiintyvä ”Hyväksyn” (I Accept) on meillä oikeudellisesti lähes merkityksetön.

Tästä ei tiedoteta tarpeeksi.

Muutos alkoi vuokrasopimuksista. Kun kaupunkeihin alkoi valmistua taloja, tilanne meni vaikeaksi. Ennen pitkää tuli lomakkeita, jotka olivat järjellisen lyhyitä ja kansakoulupohjalla ymmärrettäviä.

Siitä alkaen olen joutunut ainakin itse toistelemaan, että testamenttia tai kiinteistön kauppakirjaa ei maallikon pidä kirjoittaa omasta päästään eikä minkä tahansa mallin mukaan. Joskus kerroin syyn. Esimerkiksi näistä kahdesta on laissa määräyksiä. Niiden sivuuttaminen voi johtaa siihen, ettei paperi olekaan pätevä.

Yleisesti vakiosopimukset ovat eri asia kuin ”neuvottelusopimukset”. Tuomioistuimet ovat vuosikymmeniä kaataneet sellaisia sopimuksia, joiden sisältöön allekirjoittaja eli tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa. Juuri niitä verkossa suositaan. Jopa suomalaiset pörssiyhtiöt harrastavat vieläpä tietosuoja-asioissa sellaisia.

Tätä kirjoitusta varten kokeilin Sanoman tietosuoja-ilmoituksia. Siihen meni 45 minuuttia, mutta olen juuri näissä asioissa ammattilainen. Nämä verkkosivut oli laadittu huolellisesti ja Suomen oloja ajatellen. Lainvastaisia kohtia ja puutteita oli useita ja lisäksi tulkinnanvaraisesti lainvastaisia ilmaisuja runsaasti. Esimerkki: ”Pidätämme itsellämme oikeuden muuttaa tätä tietosuojalauseketta ilmoittamalla siitä palveluissamme.”

Kieli on tällaista: ” Pyrimme jatkuvasti parantamaan teknisiä kyvykkyyksiämme tarjotaksemme sinulle valintoja tietojen käsittelyyn liittyen sekä toteuttaaksemme tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeutesi saumattomasti. Kohdasta 16 löydät listan vaikutusmahdollisuuksista.”

Voimassa on tietosuojalaki, ei tietosuoja-asetus.

Eräiden tutkimusten mukaan juuri kukaan ei lue näitä lausekkeita eikä sopimuksia. Nyt jälleen kerran tutkimani perusteella asialla ei ole suurta merkitystä, koska näiden tekstien oikeudellinen merkitys on vähäinen.

Ollakseni hiukan pikkumainen, mitä mahtaa tarkoittaa otsikko ”Olemme sitoutuneen suojaamaan käyttäjiemme yksityisyyttä.” Ajatus näyttäisi olevan, että ilma ”sitoumusta” yksityisyyttä ei suojattaisi.

Sitoutuminen tarkoittaa sellaisen viranomaistoimin toteutettavan velvollisuuden ottamista, jota ei muuten olisi. ”Sitoudun maksamaan NN:lle kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä sata (100) euroa.”

Miksi räyhään medialle? Siksi että harmittelen suhteellisuudentajun puutetta, kun poliisi ja armeija odottavat tietosuojaa koskevien lakien tarkentamista mielestäni vakuuttavin perustein, ja asiaan sekoittuu puoliväkisin arkinen ja useimmiten pelkästään harmillinen eli pienen mittakaavan kaupallinen viestintä.