Sivun näyttöjä yhteensä

17. tammikuuta 2019

Soppari




Amerikkalanen ”sopimus” ei ole Suomessa tavoite. Verkossa jatkuvasti esiintyvä ”Hyväksyn” (I Accept) on meillä oikeudellisesti lähes merkityksetön.

Tästä ei tiedoteta tarpeeksi.

Muutos alkoi vuokrasopimuksista. Kun kaupunkeihin alkoi valmistua taloja, tilanne meni vaikeaksi. Ennen pitkää tuli lomakkeita, jotka olivat järjellisen lyhyitä ja kansakoulupohjalla ymmärrettäviä.

Siitä alkaen olen joutunut ainakin itse toistelemaan, että testamenttia tai kiinteistön kauppakirjaa ei maallikon pidä kirjoittaa omasta päästään eikä minkä tahansa mallin mukaan. Joskus kerroin syyn. Esimerkiksi näistä kahdesta on laissa määräyksiä. Niiden sivuuttaminen voi johtaa siihen, ettei paperi olekaan pätevä.

Yleisesti vakiosopimukset ovat eri asia kuin ”neuvottelusopimukset”. Tuomioistuimet ovat vuosikymmeniä kaataneet sellaisia sopimuksia, joiden sisältöön allekirjoittaja eli tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa. Juuri niitä verkossa suositaan. Jopa suomalaiset pörssiyhtiöt harrastavat vieläpä tietosuoja-asioissa sellaisia.

Tätä kirjoitusta varten kokeilin Sanoman tietosuoja-ilmoituksia. Siihen meni 45 minuuttia, mutta olen juuri näissä asioissa ammattilainen. Nämä verkkosivut oli laadittu huolellisesti ja Suomen oloja ajatellen. Lainvastaisia kohtia ja puutteita oli useita ja lisäksi tulkinnanvaraisesti lainvastaisia ilmaisuja runsaasti. Esimerkki: ”Pidätämme itsellämme oikeuden muuttaa tätä tietosuojalauseketta ilmoittamalla siitä palveluissamme.”

Kieli on tällaista: ” Pyrimme jatkuvasti parantamaan teknisiä kyvykkyyksiämme tarjotaksemme sinulle valintoja tietojen käsittelyyn liittyen sekä toteuttaaksemme tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeutesi saumattomasti. Kohdasta 16 löydät listan vaikutusmahdollisuuksista.”

Voimassa on tietosuojalaki, ei tietosuoja-asetus.

Eräiden tutkimusten mukaan juuri kukaan ei lue näitä lausekkeita eikä sopimuksia. Nyt jälleen kerran tutkimani perusteella asialla ei ole suurta merkitystä, koska näiden tekstien oikeudellinen merkitys on vähäinen.

Ollakseni hiukan pikkumainen, mitä mahtaa tarkoittaa otsikko ”Olemme sitoutuneen suojaamaan käyttäjiemme yksityisyyttä.” Ajatus näyttäisi olevan, että ilma ”sitoumusta” yksityisyyttä ei suojattaisi.

Sitoutuminen tarkoittaa sellaisen viranomaistoimin toteutettavan velvollisuuden ottamista, jota ei muuten olisi. ”Sitoudun maksamaan NN:lle kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä sata (100) euroa.”

Miksi räyhään medialle? Siksi että harmittelen suhteellisuudentajun puutetta, kun poliisi ja armeija odottavat tietosuojaa koskevien lakien tarkentamista mielestäni vakuuttavin perustein, ja asiaan sekoittuu puoliväkisin arkinen ja useimmiten pelkästään harmillinen eli pienen mittakaavan kaupallinen viestintä.


13 kommenttia:

  1. Kyllä voimassa on myös tietosuoja-asetus. Sillä tarkoitetaan "Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta.

    Normihierarkiassa tämä unionin asetus on kotimaista lakia ja jopa perustuslakia ylempiasteinen säädös.

    VastaaPoista
  2. Tietosuoja-asetus=GDPR.

    VastaaPoista
  3. Kuinkahan - helevetin kuustoista - sen asian saisi järjelliseen kuntoon..

    Hur sku' man - satans sjutton - ta hand om...

    VastaaPoista
  4. Kun puhutaan tietosuojaa koskevista laeista, onko professori Kemppisen kanta koskien poliisijohdon toimintaa tietolähdeasioissa muuttunut?

    Aiemmin Kemppinen vähätteli virheitä ja että laki on ollut epäselvä, eikä poliisijohto voi siksi olla vastuussa.

    Aiemmin uutisoitiin, että KRP:n päällikkö Heikki Kopperoinen oli todennut poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle että tietolähdetoiminta pitää laittaa kuntoon, tai joutuu käräjille.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005957649.html

    Tänään HS uutisoi, että kansanedustaja Kari Toivasen mukaan Helsingin huumepoliisi ajoi alas tietolähdetoiminnan 2008 lakimuutoksen yhteydessä.

    https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005968658.html

    VastaaPoista
  5. Merkillistä että Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa asuvan allekirjoitettua yhden lisäsopimuksen voidaan asuntoon astua aivan seuraamuksitta lupaa pyytämättä vaikka kotirauha on sangen tarkoin laissa määrätty minkä asianosaiset tahot kaupungin toimissa hyvin tietävät.

    Poliisin tulee kyetä esittämään perusteltu syy epäillä rikoksesta josta seuraa puolesta vuodesta kahteen vuotta vankeutta saadakseen nk. kotietsintäluvan oikeuslaitokselta, ellen isommin erehdy.

    Poliisilla "pelottelu" vaikkapa sanoen tiukasti "meillä on virka-apupyyntö poliisilta" on juuri sitä ihtiään, virkavallan anastamiseen pitkälle päin väärällään.

    Jämptimpänä tulee olla.

    Aktivoimisiahan ne. Asukas on tukiasunnon passiivis-agressiivinen panttivanki, heh.

    Apu katoaa ja avuttomuuden määre saa kyytiä kun ylöskirjaavia osapuolia on vain yksi.

    Jokin kumma saa säkäkarvat pörhistymään ja kulmahampaat tuntumaan kun huomaan tämän tapaista. En edes rohkeuden puutettani tahdo kysyä työkseen vanhuksien kaappauksia todistavilta kuinka mahtaakaan olla; eikö se työ käy sielua riipimään, toden tietäen.

    Blogin vuosikertausta, 2010 tammikuun loppupuolella on ällistyttäviä kuvia. Myös on siellä kookas kummake joka kertoo palkanmaksun ja kieroilun eron. Joku lehtipulju ryhtyi harjoittamaan häikäiseviä räknäiltyään vaikka mitä. Professori Kemppinen (sana merkitsee opettaja) tekee visaisesta vinkkurasta siistiä viilua.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ad Omnia: Tietosuojalaki 3.12.2018 tuli voimaaan 1.1.2019. GDPR ei ole yhtä kuin tietosuojalaki, Menettely poikkesi tavallisesta eli toukokuussa voimaan tullut EU:n säädös oli suoraan kansallisesti sitova. Tavallisemmin EU:n asetus velvoittaa jäsenmaita muuttamaan kansallisen lakinsa.

      Voin vakuuttaa, että lainsäädäntö on mutkikas. Katso lähemmin Finlex.

      Varoitan: hakukone antaa näillä hakusanoilla (esimerkiksi tietosuoja tai tietosuojalaki) lukuisia vanhentuneita tai alun perin virheellisiä tietoja. Liikkeellä on maksullisia palvelujaan tarjoamassa kaikenlaista väkeä.

      Poista
    2. Siis tämä:
      Tietosuojalaki (1050/2018) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050

      Poista
  6. EU-asetuksen sitova säännös kyllä sitoo aina suoraan ilman kansallisia täytäntöönpanotoimia. Lievemmät säädökset eli direktiivit ovat asia erikseen, mutta niissäkin on paljon sellaista, mikä ei jätä kansallista pelivaraa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli järjetöntä ja harhaanjohtavaa, että EU-jäsenyytemme alussa vahvin säädöslaji, engl. regulation, jonkinlaisista kielenpuhtaussyistä käännettiin asetukseksi, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä meikäläisten asetusten kanssa. Regulaatio on meikäläisen lain yläpuolella, oma asetus taas sen alapuolella.

      Poista
    2. Putin nauraa sinun EU-asetuksillesi.

      Poista
    3. Ehkä nauraa, ehkä ei. Mutta eivät asetukset ne minun ole, vaan koskevat jopa sinuakin. Ja olisi hienoa, jos eurooppalainem tietoturva ja -suoja toimisi silläkin suunnalla.

      Poista
    4. Tuo EU-asetuksen käännös on historiallisesti ymmärrettävä. Kun Suomi liittyi Unioniin, asetuksia käytettiin hyvin rajatusti ja niillä säädettiin yleensä teknisluonteisista "talouspuolen" kysymyksistä, kuten EU:n instituutioiden työntekijöiden asemasta. Tämä vastasi kotimaisten asetusten 1800- ja 1900-lukulaista käyttötapaa, jolloin keisari/presidentti saattoivat oma-aloitteisesti säätää asetuksia juuri poliisi- ja talousjärjestysasioissa, nämä alueet laajasti ymmärtäen. Esimerkkinä voisivat olla vaikkapa Maaseudun yleinen järjestyssääntö tai erinäiset asetukset virkojen perustamisista ja lakkauttamisista. Eli tässä mielessä EU-asetus vastasi ihan hyvin suomalaista asetusta.

      Nyttemmin EU-asetuksilla on alettu säätää kansalaisia suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä, ja nimi olisi syytä muuttaa. Tämä meinattiin tehdä EU:n perustuslaissa, mutta se ei koskaan mennyt läpi ja korvikkeeksi tulleessa Lissabonin sopimuksessa karsittiin pois juuri tällaiset muotokysymykset, vaikka itse perustuslain asiasisältö hyväksyttiinkin.

      Poista
    5. Ei tuo huonon käännöksen puolustelu kyllä pidä paikkaansa. Jo ennen ETA-sopimusvaihetta (1993) oli iso määrä merkittäviä regulaatioita, vaikkapa Council Regulation (EEC) No 1612/68 of 15 October 1968 on freedom of movement for workers within the Community, silloin jo muutettuna. Ja kaikissa tapauksissa regulaatio ajaa (ja ajoi) sellaisenaan eduskuntalain ohitse.

      Poista