Amerikkalanen ”sopimus” ei ole Suomessa tavoite. Verkossa
jatkuvasti esiintyvä ”Hyväksyn” (I Accept) on meillä oikeudellisesti lähes
merkityksetön.
Tästä ei tiedoteta tarpeeksi.
Muutos alkoi vuokrasopimuksista. Kun kaupunkeihin alkoi
valmistua taloja, tilanne meni vaikeaksi. Ennen pitkää tuli lomakkeita, jotka
olivat järjellisen lyhyitä ja kansakoulupohjalla ymmärrettäviä.
Siitä alkaen olen joutunut ainakin itse toistelemaan, että testamenttia
tai kiinteistön kauppakirjaa ei maallikon pidä kirjoittaa omasta päästään eikä
minkä tahansa mallin mukaan. Joskus kerroin syyn. Esimerkiksi näistä kahdesta
on laissa määräyksiä. Niiden sivuuttaminen voi johtaa siihen, ettei paperi
olekaan pätevä.
Yleisesti vakiosopimukset ovat eri asia kuin ”neuvottelusopimukset”.
Tuomioistuimet ovat vuosikymmeniä kaataneet sellaisia sopimuksia, joiden sisältöön
allekirjoittaja eli tavallinen ihminen ei voi vaikuttaa. Juuri niitä verkossa
suositaan. Jopa suomalaiset pörssiyhtiöt harrastavat vieläpä
tietosuoja-asioissa sellaisia.
Tätä kirjoitusta varten kokeilin Sanoman tietosuoja-ilmoituksia.
Siihen meni 45 minuuttia, mutta olen juuri näissä asioissa ammattilainen. Nämä
verkkosivut oli laadittu huolellisesti ja Suomen oloja ajatellen. Lainvastaisia
kohtia ja puutteita oli useita ja lisäksi tulkinnanvaraisesti lainvastaisia
ilmaisuja runsaasti. Esimerkki: ”Pidätämme itsellämme oikeuden muuttaa tätä
tietosuojalauseketta ilmoittamalla siitä palveluissamme.”
Kieli on tällaista: ” Pyrimme jatkuvasti parantamaan
teknisiä kyvykkyyksiämme tarjotaksemme sinulle valintoja tietojen käsittelyyn
liittyen sekä toteuttaaksemme tietosuoja-asetuksen mukaiset oikeutesi
saumattomasti. Kohdasta 16 löydät listan vaikutusmahdollisuuksista.”
Voimassa on tietosuojalaki, ei tietosuoja-asetus.
Eräiden tutkimusten mukaan juuri kukaan ei lue näitä
lausekkeita eikä sopimuksia. Nyt jälleen kerran tutkimani perusteella asialla
ei ole suurta merkitystä, koska näiden tekstien oikeudellinen merkitys on
vähäinen.
Ollakseni hiukan pikkumainen, mitä mahtaa tarkoittaa otsikko
”Olemme sitoutuneen suojaamaan käyttäjiemme yksityisyyttä.” Ajatus näyttäisi
olevan, että ilma ”sitoumusta” yksityisyyttä ei suojattaisi.
Sitoutuminen tarkoittaa sellaisen viranomaistoimin
toteutettavan velvollisuuden ottamista, jota ei muuten olisi. ”Sitoudun
maksamaan NN:lle kuukauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä sata (100) euroa.”
Miksi räyhään medialle? Siksi että harmittelen
suhteellisuudentajun puutetta, kun poliisi ja armeija odottavat tietosuojaa
koskevien lakien tarkentamista mielestäni vakuuttavin perustein, ja asiaan
sekoittuu puoliväkisin arkinen ja useimmiten pelkästään harmillinen eli pienen
mittakaavan kaupallinen viestintä.
Kyllä voimassa on myös tietosuoja-asetus. Sillä tarkoitetaan "Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta.
VastaaPoistaNormihierarkiassa tämä unionin asetus on kotimaista lakia ja jopa perustuslakia ylempiasteinen säädös.
Tietosuoja-asetus=GDPR.
VastaaPoistaKuinkahan - helevetin kuustoista - sen asian saisi järjelliseen kuntoon..
VastaaPoistaHur sku' man - satans sjutton - ta hand om...
Kun puhutaan tietosuojaa koskevista laeista, onko professori Kemppisen kanta koskien poliisijohdon toimintaa tietolähdeasioissa muuttunut?
VastaaPoistaAiemmin Kemppinen vähätteli virheitä ja että laki on ollut epäselvä, eikä poliisijohto voi siksi olla vastuussa.
Aiemmin uutisoitiin, että KRP:n päällikkö Heikki Kopperoinen oli todennut poliisiylijohtaja Mikko Paaterolle että tietolähdetoiminta pitää laittaa kuntoon, tai joutuu käräjille.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005957649.html
Tänään HS uutisoi, että kansanedustaja Kari Toivasen mukaan Helsingin huumepoliisi ajoi alas tietolähdetoiminnan 2008 lakimuutoksen yhteydessä.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005968658.html
Merkillistä että Helsingin kaupungin vuokra-asunnossa asuvan allekirjoitettua yhden lisäsopimuksen voidaan asuntoon astua aivan seuraamuksitta lupaa pyytämättä vaikka kotirauha on sangen tarkoin laissa määrätty minkä asianosaiset tahot kaupungin toimissa hyvin tietävät.
VastaaPoistaPoliisin tulee kyetä esittämään perusteltu syy epäillä rikoksesta josta seuraa puolesta vuodesta kahteen vuotta vankeutta saadakseen nk. kotietsintäluvan oikeuslaitokselta, ellen isommin erehdy.
Poliisilla "pelottelu" vaikkapa sanoen tiukasti "meillä on virka-apupyyntö poliisilta" on juuri sitä ihtiään, virkavallan anastamiseen pitkälle päin väärällään.
Jämptimpänä tulee olla.
Aktivoimisiahan ne. Asukas on tukiasunnon passiivis-agressiivinen panttivanki, heh.
Apu katoaa ja avuttomuuden määre saa kyytiä kun ylöskirjaavia osapuolia on vain yksi.
Jokin kumma saa säkäkarvat pörhistymään ja kulmahampaat tuntumaan kun huomaan tämän tapaista. En edes rohkeuden puutettani tahdo kysyä työkseen vanhuksien kaappauksia todistavilta kuinka mahtaakaan olla; eikö se työ käy sielua riipimään, toden tietäen.
Blogin vuosikertausta, 2010 tammikuun loppupuolella on ällistyttäviä kuvia. Myös on siellä kookas kummake joka kertoo palkanmaksun ja kieroilun eron. Joku lehtipulju ryhtyi harjoittamaan häikäiseviä räknäiltyään vaikka mitä. Professori Kemppinen (sana merkitsee opettaja) tekee visaisesta vinkkurasta siistiä viilua.
Ad Omnia: Tietosuojalaki 3.12.2018 tuli voimaaan 1.1.2019. GDPR ei ole yhtä kuin tietosuojalaki, Menettely poikkesi tavallisesta eli toukokuussa voimaan tullut EU:n säädös oli suoraan kansallisesti sitova. Tavallisemmin EU:n asetus velvoittaa jäsenmaita muuttamaan kansallisen lakinsa.
PoistaVoin vakuuttaa, että lainsäädäntö on mutkikas. Katso lähemmin Finlex.
Varoitan: hakukone antaa näillä hakusanoilla (esimerkiksi tietosuoja tai tietosuojalaki) lukuisia vanhentuneita tai alun perin virheellisiä tietoja. Liikkeellä on maksullisia palvelujaan tarjoamassa kaikenlaista väkeä.
Siis tämä:
PoistaTietosuojalaki (1050/2018) https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050
EU-asetuksen sitova säännös kyllä sitoo aina suoraan ilman kansallisia täytäntöönpanotoimia. Lievemmät säädökset eli direktiivit ovat asia erikseen, mutta niissäkin on paljon sellaista, mikä ei jätä kansallista pelivaraa.
VastaaPoistaOli järjetöntä ja harhaanjohtavaa, että EU-jäsenyytemme alussa vahvin säädöslaji, engl. regulation, jonkinlaisista kielenpuhtaussyistä käännettiin asetukseksi, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä meikäläisten asetusten kanssa. Regulaatio on meikäläisen lain yläpuolella, oma asetus taas sen alapuolella.
PoistaPutin nauraa sinun EU-asetuksillesi.
PoistaEhkä nauraa, ehkä ei. Mutta eivät asetukset ne minun ole, vaan koskevat jopa sinuakin. Ja olisi hienoa, jos eurooppalainem tietoturva ja -suoja toimisi silläkin suunnalla.
PoistaTuo EU-asetuksen käännös on historiallisesti ymmärrettävä. Kun Suomi liittyi Unioniin, asetuksia käytettiin hyvin rajatusti ja niillä säädettiin yleensä teknisluonteisista "talouspuolen" kysymyksistä, kuten EU:n instituutioiden työntekijöiden asemasta. Tämä vastasi kotimaisten asetusten 1800- ja 1900-lukulaista käyttötapaa, jolloin keisari/presidentti saattoivat oma-aloitteisesti säätää asetuksia juuri poliisi- ja talousjärjestysasioissa, nämä alueet laajasti ymmärtäen. Esimerkkinä voisivat olla vaikkapa Maaseudun yleinen järjestyssääntö tai erinäiset asetukset virkojen perustamisista ja lakkauttamisista. Eli tässä mielessä EU-asetus vastasi ihan hyvin suomalaista asetusta.
PoistaNyttemmin EU-asetuksilla on alettu säätää kansalaisia suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä, ja nimi olisi syytä muuttaa. Tämä meinattiin tehdä EU:n perustuslaissa, mutta se ei koskaan mennyt läpi ja korvikkeeksi tulleessa Lissabonin sopimuksessa karsittiin pois juuri tällaiset muotokysymykset, vaikka itse perustuslain asiasisältö hyväksyttiinkin.
Ei tuo huonon käännöksen puolustelu kyllä pidä paikkaansa. Jo ennen ETA-sopimusvaihetta (1993) oli iso määrä merkittäviä regulaatioita, vaikkapa Council Regulation (EEC) No 1612/68 of 15 October 1968 on freedom of movement for workers within the Community, silloin jo muutettuna. Ja kaikissa tapauksissa regulaatio ajaa (ja ajoi) sellaisenaan eduskuntalain ohitse.
Poista