Sivun näyttöjä yhteensä

18. marraskuuta 2024

Ääniä




Liikkuminen on tietysti jäänyt liian vähälle, kun olen varpaankynsien kiskomisen jälkeen ollut hyvin varovainen. Toimi on sinänsä ihan arkinen. Kun kynsi lähtee irtoamaan itsekseen, se on poistettava.

Niinpä olin erittäin kiitollinen, että poikani haki minut kotipihasta autolla ja palautti sitten samaan paikkaan. Päätös mennä kuuntelemaan Ian Bostridgen esittämä Schubertin “Winterreise”, säestäjänä Ralf Gothóni, oli tehty varhaisessa vaiheessa. 

Esitys oli hieno, mutta ei vaivaton. Olen muun muassa kaavoihini kangistunut. Tänään varmistelin mielikuviani. Muisstin oikein. Ylittämättömän Fischer-Dieskun ja Gerald Mooren ohella löytyi nopeasti viisi vertaansa vailla olevaa levytystä.

Tullessamme, autoa käännettäessä opetin poikaani kertomalla, että tuo tuossa on yksi kaupungin lyhyimmistä kaduista, Ainonkatu, mutta asuipahan kuin asuikin sen varrella maisteri Suurpää, joka saattaa olla hengissäkin, kuten kaverinsa P. Tarkka.

Konservatorio oli loppuunmyyty. Yleisöä ei voi millään muotoa luonnehtia nuoreksi. Menimme lippujemme osoittamilla paikoille. Hetken läheltä katsottuani sanoin vieressä istuvalle: tuttu naama. Istuja kiirehti pahoittelemaan, etteivät attuneet silmälsit mukaan ja katsoi kysyvästi. Sanoin nimeni ja esittelin poikani. Maisteri Suurpää. Ennen konsertin alkua ehdin sanoa lukeneeni hiljan uudelleen hänen kirjansas levytetystä musiikista “Neljätoista mestaria” ja alkaneeni epäillä omaa kantaani, koska en ennen ollut yhtä kiihkeä Solomonin ihailija, Beethovenin pianokonsertoista puhuttaessa, kuin hän. 

Paluumatkalla selvitin vielä pojalleni, että kun itse menin Otavaan töihin vuonna 1964, lähellä toisiaan neljännessä kerroksessa istuivat tohtori Kauppinen, maisteri Suurpää, johtaja Marttila ja herra Reenpää.

Matti paljasti minulle, että Wellek ja Warren olivat kirjoittaneet merkittäviä sanoja kirjallisuudesta, ja häneltä opin sanat ‘uuskritiikki’ ja ‘lähilukeminen’. Sain senkin tärkeän tiedon, että tupakkapiipuista puhuttaessa minä, jolla ei tietenkään olisi mahdollisuutta ostaa oikeaa Dunhilliä, voisin silmäillä esimerkiksi GBD:tä. Maisteri tuli aamulla, kun ehti, töihin ja kantoi muhkeaa, mahakasta salkkua, jonka pohjalla oli kaksi tai kolme piippua.

Tuon hyvän tavan hän lopetti jossain vaiheessa, ehkä ollessaan työssä Tammessa, ellei sitten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran aikoinaan.

Yöllä pikkusiskoni oli kirjoittanut viestin, josta kävi ilmi, että Tuomas Haapasen kuoltua äskettäin melkein satavuotiaana hänen poikansa laatima elämäkerta oli ilmestynyt ja löytyy verkosta.

Kuuluisan viulistin sisko oli omassakin elämässäni keskeisen Heikki Boreniuksen vaimo, joka hänkin poistui keskuudestamme vasta hiljan opetettuaan musiikkia ja laulettuaan vuosikymmeniä muun muassa Radion kamarikuorossa. Ja Haapanen oli sodassa lentäjä, kuten isäni.

Lukijalle, joka ehkä jaksaisi ihmetellä asiaa, selitän olevani omassa suvusssani se epämusikaalinen ihminen. Isäni oli kyllä köyhä poika Sörkasta, alun perin Karjalan kannakselta, mutta hän oli herättänyt mieltymystä jo NMKY:n poikakuorossa ja sanoi joskus, että Aunuksen rintamamieskuorossa Pyssy Turunen laittoi soolokvartetin hänestä, Antti Koskisesta, Matti Lehtisestä ja Kim Borgista. Vaatimattomasti hän mainitsi olleensa siihen aikaan heistä paras laulamaan - mutta pojat rupesivat harjoittelemaan sotien jälkeen.

Itse asiassa isä kyllä lauloi Tapiolan kamarikuorossa jopa Bachin motetit vielä vanhena, vaikka hänen todellisuudessa merkittävin ansionsa maan taide-elämässä juontui siitä, että hän tuli toimeen Alfons Almin kanssa ja osasi asioida opetusministeriön herrojen kanssa, kun oopperalle tahdottiin omaa taloa, vaikka kansalaismielipiteen mukaan ooppera on epätavallisen sietämätöntä, valmiiksi rikkaiden ihmisten keekoilua.

Tai lopettaakseni muistelupätkäni isä kyllä avusti erittäin tuloksekkaasti monia taiteilijoita sopimus- ja veroasioissa ja kovin usein perinnönjaoissa tai avioeroissa, jotka saattoivat olla täynnä ääntä ja vimmaa.



36 kommenttia:

  1. Taikasieni saa ihmeitä aikaan liikavarpaissa, kynsissä ja pureskeltuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuusenpihkaa suosittelisin.

      Poista
    2. .. niin ja satiaiset kulmakarvoissa.

      Poista
    3. Että ensin syödään ja sitten pureksitaan varpaankynnetkin vielä nälkäänsä? Eikö se nyt kävis kumminkin semmonen mäkkireissu?

      Kuka se nyt sienimetsään paljain jaloin? Juhannuksen tienoilla kyllä mutta kun kuuluu kummaa törähtelyä kun peurikset on seksipompahtelemassa ja niitä en ilkeä ohjeistaa.

      Sorkkikoot tantereet ja syökööt he ja herkutelkoot mustaviinimarjapensaiden ylälehdillä. Kaunista että saa sanoa että viljelen se minäkin, vaikka salaa. Merikotkat syövät sitten ne liian pikkuiset kyllä,
      joita kylmään kuolee joskus, alle kymmenkiloisina. Sen tapaista oikeistolaisvasemmistolaista äärilaidatonta ruokarauhaa heille.
      Aitoja en tahdo!

      Liiterinlihapullista pidän. Pekoni on herkullista myös suoraan paketista hapankorpun päällä.

      Lääkärit ei tiedä juuri mitään näistä lääkintätöistä kyllä, pakko se on myöntää.

      Sellainen saniaissurvos ei ole mitään, Japanissa voi istua parturissa ja pikkukalat syöpöttelleepi jaloista liiat pois. Ihan on kuulkaa viksu mutta kun on kalju.

      Poista
    4. Joskus kauan sitten jääkauden jälkeen satiaiset olivat vaeltamassa kohti hiuskuontaloa. Mutta kulmakarvoissa tulivat täit vastaan ja karjaisivat porukalla, että painukaa vittuun siitä... Niin tapahtui niinä aikoina...

      Poista
    5. Satiaisille tulee kiire jos kulmakarvoja ylemmä yrittävät. Tulee täi vastaan ja huutaa: Painukaa V*****n siitä!

      Poista
    6. Niin mutta kuka* sen valtion palkan maksaa*?*

      Poista
  2. Hauskanen arvostelu konsertista, jossa esiintyi maailman suurin pianisti. Jos Ilpo Mansnerus olisi laulanut, konsertti olisi ollut täydellinen. Sellainen oli ilta, jona he esittivät osan Winterreisea ystävälleen ja meille parille, kolmelle hänen ystävälleen. Unohtumatonta. Wer reitet so spät durch Nacht unbd Wind... Elävälle kaikki on elävää. Kuoleman kauppiaissa kaikki on kuollutta. Klassinen musiikki on jotakin ihan muuta. "Minä en anna teille, kuten maailma antaa."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pyh.

      Paljonko tuo nyt on...
      Meillä Moskovassa Bolsho7 -teatterin lapsitähtikin on sata kilogrammaa doktormakkaraa muta Mikä ääni, madre de Dios!

      Poista
  3. Joku kysyi haamukirjoittajista. Nyt he olivat T. S. Eliot ja Paavo Haavikko.

    VastaaPoista
  4. Erään professorin puhe suurilla syntymäpäivillä ei unohdu. Sen rakenne ja sisältö alusta loppuun oli hänen sen päivän kulkunsa ja mitä hän missäkin yhteydessä ja tilanteessa oli ajatellut. Nars psykop oli askelten rytmi.

    VastaaPoista
  5. Kymppi napsahti aiheessa pysymisestä, joka on ainekirjoituksessa hyve. Aihe ilmoitetaan blogin ylärivillä, otsikkona.

    VastaaPoista
  6. Missään muualla ei saa lukea tällaista konserttikritiikkiä, jossa ei solvata ketään. Siitä nyt tie menevi, ura uusi urkenevi.

    VastaaPoista
  7. Laulajalla on se hankaluus, että instrumentti on alttiina monenlaisille ympäristön vaikutuksille eikä ääni välttämättä ole parhaimmillaan esiintymistilanteessa. Konsertissa on kuitenkin aina oma vahva tunnelmansa ja sittenhän on kaikki hienot tallenteet niistä onnistumisista.

    Nyt alkaa taas se aika, jolloin ulkona liikkuminen riippuu säistä. Eilen aamulla huomasin jo, että oli vähän liukasta, onneksi oli sauvat, mutta huomenna tulee Uudellemaallekin lumivyöry ja sitten vuoron perään sulaa ja pikku pakkasta. Huh! Hiekkasäkkejä hankkimaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oisko se pahasti oltava sittenkin alustyyppiset housuratkaisut?

      Eänh, villakerrastolla se hoituu. Sellainen kuin Rauhanpiippu -kirjassaan Huovinen on kuvailiut Petro Pacpipon talossaan käyttämän oloasun, mutta ei säämiskästä vaan vikunjanvillainen. Eikä piippua vaan shampanjaa ja taateleita ja oliiveja ja mansikoita ja suolakurkkuja ja pähkinöitä ja risunoita ja talkkkunajauhoa ja piimää ja suolalihaa ja Jymy -jätskiä. Aina pitää olla niitä winegums - eli ei-nallekarkkeja (eikä kettukarkkeja, hyi-yäkh) eikä gummybears vaan sitä aitoa brittikamaa. No joo Haribo hoitaa homman ja verkkokaupan hyllyssänin on halvat hinnat. Niin ja hillosipuleita joiden liemi on vaihdettun omaan jossa on linja-akvaviittiä ja kuminaa. No joo pikkuisen muskottipähkinää mutta en kerro enempää.

      Olen varautuneempi kuin moni muu.

      Radion pattereita ei pidä unohtaa ja merisää tulee kuunnella pari - kolme kertaa päivässä, neljäkään ei ole liioittelua. Vähän kuin lottoaisi, tai täyttäisi ristikkoa - ,niin!tai - kokoaisi 1000 palan palapeliä!

      Kuka kaipaa keinutuolia, peiton alla on hauskempaa!

      Poista
  8. Olemme nähneet joitakin kirjoituksessa mainittuja. Pikkusiskon näimme valokuvassa, jossa lapset istuivat vierekkäin ikäjärjestyksenä ja viimeisenä istui pikkusiskon nukke. Nuken nimeä ei mainittu.

    VastaaPoista
  9. Minkä Pirun
    sala-, sälä-, systeemi- ja sävelalanpintasielullisen pikku tarkkuudelle voi, ollenkaan?

    VastaaPoista
  10. Lämpiössä suurrosvonnaurua huutoääneen päästellen karkuun kuokseva kapellimestari:

    "..mitäs piditte!"

    VastaaPoista
  11. "Liikkuminen on tietysti jäänyt liian vähälle, kun olen varpaankynsien kiskomisen jälkeen ollut hyvin varovainen. Toimi on sinänsä ihan arkinen. Kun kynsi lähtee irtoamaan itsekseen, se on poistettava."

    Vaaralliseksikin äityvä vaiva jos on diabetes.

    VastaaPoista
  12. Dunhill oli kyllä ylellinen, mainoksetkin kuin Rolexin tms. luxus-tuotteen.

    VastaaPoista
  13. Esimerkillinen ja toivottavasti yleistyvä tapa on kirjoittaa omista vaivoistaan ja sairauksistaan ja vaieta toisten sairauksista. Hoitoalaa, julkista keskustelua ja mediaa myöten on menty sairauskeskeisyyteen. Paitsi laajennettu lääketiede, jossa ei keskitytä ensisijaisesti diagnooseihin, leimoihin ja haitallisiin lääkkeisiin.

    Eivät puheet sinänsä ole niin haitallisia kuin niiden seuraukset. Oppipuheet estävät näkemästä ja ymmärtämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Quite. Put that in your pipe and smoke it.

      Poista
  14. Monet blogitekstisi muuttaisi novelleiksi, jos poistaisi sen aineksen, jossa selität asioita lukijoille. Aina kun kirjoituksessa on mukana poikasi tai muu läheisesi, mietin, miten hän on sinut nähnyt, onko hän kokenut kaiken jotenkin toisin. Mutta viehättävästi rakennat itsestäsi novellihenkilöä, varvasarkaa vanhahkoa miestä, joka ehtii yhden konserttimatkan aikana luetella 21 miehen nimet, jos oikein laskin. On maistereita, tohtoreita, johtajia ja merkittäviä ansioita. Ja mennyt maailma, joka äkkiä herää henkiin taidetapahtumassa. Oma liikkuminen on jo pojan varassa.

    Pidän kovin paljon tavastasi ilmaista eräitä asioita ja olla ilmaisematta toisia.

    VastaaPoista
  15. Monessa suvussa on nyt ensimmäinen sellainen jäsen, joka on vanhuksena jätetty täysin yksin. Hyvä että toisetkin unohtavat heidät. Mutta ei siitä kannata muistuttaa, koska eivät he unohdu unohtumasta. Heitä tarvitaan, ihan kuin köyhiä ja ylikäveltyjäkin: sille perustuu kultalusikkavanhusten hyvinvointi.

    VastaaPoista
  16. Omaa aktiivisuutta tarvitaan nyt uusille työttömille, nälkäisille lapsille, koulu-, työ- ja nettirääkätyille ihmisroskille, reesusvanhuksille ja kaikille kaltaisilleen impropaateille. Vaikka toisaalta, mitä välii. Mitäs ovat sellaisia. Ähäkutti ja haistakoon homeen. Toivottavasti heillä on tallessa omaishoidetulkta jäänyt pilleripurkkiarsenaali niin ovat varautuneet "kaikkeen". Eespäin sanoi mummu winterreissaajana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kulẓ̌ipupu kika-hih-lol -nappi ja narusta kaulaan!

      Välttämättömimpiin tarpeisiin, ei saa käydä rekvisiitasta sitten.

      Voorwätrrrrts kuuli mummokin kun vaihteita haki.

      T. Sweethomekerrostalonmies

      Poista
  17. Liikkuminen on synti, liikkumattomuus ei. Tapauksessa, jossa itsensä ja maailman napa vuodesta, vuosikymmenestä ja päivästä toiseen hiihtää, juoksee ja kävelee ja tekee siitä maailmanlaajan numeron samalla aiheuttaen päivittäisillä julkisilla itseylennyksillään ja häpäisyillään oman jaksamisensa ja uhreilleen sairauksia ja kuolemia ja murhaajana aikaansaa itsesurmia.

    VastaaPoista
  18. Kyllä nyt ollaan Hämeenlinnassa sekaisin. Lehdessä lukee "Jeesus-lauluja kuulleelle ei maksetakaan 1500 euron hyvitystä".

    Hämeenlinnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta kumosi kaupungin viranhaltijan rahapäätöksen. Lehdessä lukee, että tämäkin päätös voi muuttua kaupunginhallituksen päätöksellä.

    Eikö ne Jeesus -laulut olekaan vaarallisia lapsille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällainenkin jahkailu kuuluu demokratiaan. Erehtyminen vaikka kollektiivisti ja sen myöntäminen on tervettä.

      Poista
    2. Kysy sähköjeesukselta netissä, Chat GPT tai vastaava, vaikka se kotimainen PORO. Se on sen Peter Sarlinin, sen SILOn myyneen keinoälybisneksen superstaran hanke.
      Ei se väärin ole.
      Ei Jumalakaan kiellä Googleen uskomista tai mahdottomia rukoilemasta.
      Suosi suomalaista - hanki ulkomailta.

      Tuontihanke ja jäätelökivääri. Kolme kovaa sanaa.

      Poista
    3. Ovat ne vaarallisia vaikkei niiden kuulemisesta maksettaisikaan. Sen lisäksi ne ovat helvetin tylsiä. Muistaakseni jotkut kanttorit perustivat kerhon jonka tavoitteena on kieltää kirkosta Jaakko Löytyn humpat. Tämä uutiseen liittyvä toinen poppari saisi mennä saman tien.

      Poista
    4. jeesus mikä kaupunginhallitus
      loppuu käsidesi kuin pontius pilatukselta pianaikaan vielä

      Poista
    5. Jaa jos ne juo sitä? eikä? ..osata edes totia teheräp perr...

      Poista
  19. Pidän eräästä ihmisestä vielä nykyään kun se on sallittua ilman että tulee googleroskarakkautta päin pläsiä.

    Hänessä on paljon sellaista mistä pidän, todella. Sitten hänessä, niin kuin meissä jokaisessa on sellaista millä ei nyt ei vaan ole hitonkaan väliä.

    VastaaPoista
  20. Bostridge & Gothónin liedkonsertti tuli eilen Radio Yle 1:ssä ja kuuntelin pätkän (piti katsoa myös kulttuurin Suomi-palkinnon saajia) , mutta en saanut ollenkaan selvää sanoista, vaikka radiossani on hyvä stereoääni. Fischer-Dieskaun teksti kyllä erottuu ja muutenkin pidän hänen laulutyylistään enemmän. Korvamato siitä kyllä jäi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kas, sielläkin on tuo ja täällä se on korjaus sille, kuulokkeiden laatu on hyvä kun niissä on merkintä studio reference -eli laadun tasaisuusvarmuustekijä otettu huomioon.

      Omani ovat AKG K92 ja hassu hinta noin €55 ja jopa saa selvän, jopa vanhoista rokkenroll klassikoista mutta ei tässäkään vielä kaikki vaan toiseksi jäävät sotkemisyrityksissään jopa kotimaisten elokuvien AGA -äänet.
      Eri asia tahrooko saada selvän.

      Poista