Suomentamaton perusteos on Studs Terkelin ”Working” eli työ – ihmiset kertovat, mitä he tekevät päivät pitkät ja miltä se tuntuu heistä. Kirja on vuodelta 1975. Haastatteluja on satoja. Kertojissa on toimitusjohtajia ja prostituoituja, kaivosmiehiä ja professoreita.
Suomeksi on James Suzmanin ”Työn historia”. Kirjoittaja on antropologi, alkujaan kotona Etelä-Afrikassa kouliintunut sikäläisen alkuperäisväestön ymmärtämiseen ja nyt jo kauan Cambridgessa yhtenä alan huipuista. Kirja on tiukka, mutta osoitettu myös maallikoille.
Yhtä ajankohtaisia aiheita ei ole monta. Työ joko katoaa tai muuttaa muotoaan ympärillämme.
Kun kerran kysytte – tämän blogin pysyvään otsikon sillisalaatti-noutopöytä eli oma työperäinen taustani on hiukan epätavallinen. Nyt saan suurta mielihyvää selatessani SKS:n eli Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuoden kirjaluetteloa. Valikoimassa on selvä siirtymä kulttuurihistorian suuntaan ja tarve löytää lukijoita ja kirjan kuuntelijoita. Suurinta mielihyvää ammateissani ja toimissani tuotti opettaminen. Aina välillä huomasi, että jokin sana oli sattunut tai jokin paikalle kiikuttamani kirja oli ollut juuri se, mitä joku kuulija oikeasti tarvitsi.
Suomessa ei ole kai koskaan keksitty tehdä kirjaa ihmisistä, mitä ihmiset siis tekevät ja ajattelevat. Juuri SKS:llä on määrättömästi tuollaista aineistoa, mutta sen kokoaminen on todella vaikeaa.
Studs Terkel, jota olen tässä blogissa usein mainostanut, vaikka häneltä on suomeksi vain juuri väärä kirja (”Amerikkalaisia unelmia”), veti 40 vuotta Chicagossa radio-ohjelmaa, käytännössä tunnin joka päivä. Hän puhutti aivan kaikkia ja osoitti taitonsa saada ihmiset sanomaan myös sellaista, mitä he eivät olleet arvanneet tietävänsä, ja saamaan tämän kaiken nauhalle ja kirjoiksi.
Hyvää englantia ymmärtäville on loputon aarrearkku verkko-osoitteessa
Kuuntelin huvikseni uudelleen tuntemattoman Woody Allenin sokeltavaa puhetta vuodelta 1965 ja sen päälle näytelmäkirjailija Tennessee Williamsin suurenmoista tarinaa näytelmistään, ja sitten ”Okie” eli köyhän Amerikan ihminen muisteli vihan hedelmiä – pula-aikaa ja pakoa Kaliforniaan.
Ihmisillä on yleismaailmallinen kyky puhua tutkijoille ja toimittajille sellaista, mitä he arvelevat puhuttajan odottavan. Esimerkiksi Suomessa esimerkiksi sotamuistot, joita Paavo Rintala keräsi etevästi, ovat enemmän Tuntematonta sotilasta + seikkailukirjoja kuin koettua todellisuutta.
Toisaalta esimerkiksi Hannu Karpo, jonka televisiotoimintaa on arkistoitu aika lailla, tunsi suurta vetoa erikoisia ja poikkeuksellisia ilmiöitä kohtaan ja paljon pienempää tavallista.
Suuri koonnos tavallisen ihmisen tavallisesta elämästä on tekemättä ja taitaa jäädäkin tekemättä. Ongelma on vähän sama kuin valokuvissa. Kaikkea muuta on kuvattu, paitsi arkea – ja työtä.
Niin, Antti Tuuri kirjoitti historian työntekoa minä-muodossa. Muunmuassa lukiessani Taivaanraapijat kirjaa, kuvittelin osaavani heitellä ja vastaanottaa henkuvan kuumia niittejä yläilmojen rakenteilla keikkuessani.
VastaaPoistaHuomasin minäkin edustavani eräänlaista ääripäätä työelämäkokemuksissani. Ensi kesänä tulee 40 vuotta täyteen siitä kun aloitin nykyisessä työpaikassani. Työpaikka on kylläkin vaihtanut omistusmuotoa ja kolme kertaa nimeä mutta työt ovat aika samanlaisia. Ketään toista silloin mukana ollutta henkilöä ei ole enää kuvioissa.
VastaaPoistaMinä olin työelämässä 48 vuotta ja 8 kuukautta. Tilinauhassa luki aina sama, "Suomen Leijona". Työt vaihtelivat, yritin myös saada muita töihin. Aikani ei käynyt koskaan pitkäksi, mutta sitten työ kävi poikki, ja jouduin ulos. Pidin sitä kohtuullisena, mutta hiukan harmillisena. Sivutyöt mukaalaskien reilusti seitsemättä vuosikymmentä, enemmän kuin ikää. Aloittelin joskus kirjoitella työmuistelmia, niin paljon tapahtui ja kulki pään läpi. Nyt tuntuu, että on tärkeämpääkin tehtävää kuin harjata menneitä.
VastaaPoistaEn kokenut tuota James Suzmanin "Työn historiaa" mitenkään "tiukkana" - päinvastoin: erittäin juohevasti, viihdyttävästikin, kirjoitettu ja yhtä erinomaisesti suomennettu (Ilkka Rekiaro) näkemys niistä perusluonteisista tekijöistä, jotka ovat johdattaneet maailman nykyiseen tilaansa.
VastaaPoistaSuzmanilla "työn" käsite on perimmältään fysikaalinen suure, jos kohta sitä valaistaan käytännön elämän käsittein matkalla metsästäjä-keräilijöiden yhteisöistä "neoliittisen vallankumouksen" (Childe) kautta ns. teolliseen vallankumoukseen ja nykyiseen osin jälkiteolliseen maailmaan. Tekijän lähtökohtana on megaluokan käsite "entropia" ja sen kasvu. Sitä ovat historian eri vaiheissa katalysoineet ennen muuta ravinnontuotannon ja väestöpaineen kaksoisloukku. Viime kädessä Suzmanin sormi minun ymmärrykseni mukaan kuitenkin osoittaa inhimilliseen tekijään: ihmisluonnon loputtomaan ahneuteen. (Tällaista ei kaiketi meillä pitäisi puhua, kun ovat nuo vaalitkin tulossa.)
Sellainenkin tuli Suzmania lukiessa mieleen, että olisiko tuo "haje" räjähdysmäisesti laajentunut vuonna 2022, Venäjän, Yhdysvaltain ja Euroopan "hulluuden hetkenä", kuten historiantutkija Pertti Haapala muistaakseni on nimittänyt Suomen historiassa vuosia 1917 - 1918, jolloin kumpikin osapuoli seurauksista piittaamatta ja tuumaakaan periksi antamatta jatkoi valitsemallaan tiellä.
"Kaikkea muuta on kuvattu, paitsi arkea – ja työtä."
VastaaPoistaMitähän sekin Päätalon Kalle sitten kuvasi jos ei arkea ja työtä?
Parhaimmat kiitokset hirnosta muistetmieni arvostelusta . Aivokirurgin muistelmat on kirjoitettu Kiinan eristyksissä
VastaaPoistaJa l lockdown’s risss HS mstjustudkirloidds ,! Kirjioitrttu rehellisesti sydänverellä muistista.
Itse kirjoitin koska haamukirjoiyäyysjstbrivä voisi tajuta mistä kysymys. Kuolema onnsina seuraamassa leikksusslin nurkassa/ ja ditä vadtSn taistellaan
Itse sen osaan kuvSt,kiitos, ksnstttas lukea kirja rnneb kuin kirjoittaa arvioita työajasta ym.
Yst terveisin
Juhs Hernesniemi
Kirjoitettu kännykällä? Onko nykyään mestarikirurgilla sormet kuin nippu kikkeleitä?
PoistaIhmisaivojen ja tekoälyn ero on että ihmisaivot lukevat sujuvasti kännykällä kirjoitettua tekstiä. Voi vaikka jättää isoimman osan vokaaleista pois tai vaihtaa toisiksi.
PoistaVoi sinua, "Toipila". Brutaaliutesi ylittää kaikki kuviteltavissa olevat rajat.
PoistaMie oon mie, sie oot sie ja työ on se mitä tehhään.
VastaaPoistaSotaveteraani ja rajavääpeli Suomussalmelta sanoi muistaakseni jotenkin, että "kansa taisteli, miehet valehtelevat", kommentoidessaan näitä seikkailuiksi kehitettyjä sotamuistoja.
VastaaPoista
VastaaPoistaValtion 10v.lainan korko oli pe 21.10. vuoden -22 huipussa 3,20 %, alin arvo oli 3.1.-22 0,09. Tämän päivän ma 24.10. arvon laskee SP ja julkaisee klo 15:50. Alkaako nousukiito ? Ja jos ei, onko kiittäminen tyhmän tuuria ?
Englannissa on myös indeksilainoja ja USA:ssa. Josko meillä ei olisikaan 1950-luvun indeksipisteiden ostojen jäljiltä, Göran J. Ehrnroothin madonlukujen (Kaukaan velkojen jäljiltä) ja Liinamaa ykkösen kieltoloitsujen ansiosta ?
Kerrankin avaan numerosarjan -vanhasta muistista mokomat vinodatat ja harhatiedot ovat liiankin tuttuja. Sittemmin olen oppinut lukemaan runollista historiaa kuten Citizeniä kolmatta kertaa. Tai Lindeqvistiä eli niitä mitä 1900 sukupolvi kirjoitti kopioi ja luetti. Salonkeihin. Juttutuvan veskikäytävän seinällä oli iso komea valokuva vielä jokunen kuukausi sitten, mm. Lylyistä Viipurista joku.
Eläkeyhtiöiden varojen vivuttamista ja ylijoutavien panemisella preesenseläkeläisille ja futuurieläkeläisille jämiä derivaattakäyrälle, tulla tupsahti kansainvälisten tilitoimistojen myyminä Lipponen/Niinistö "vastakkain asetelun ajan haihduttua". Jäivät pysyviksi miehittäjiksi koko paletin perspektiivillä.
Englannissa Trussilta piilossa laukaistiin miina. Korkojen alkaessa kohota ja tervettä laskupäätä pilkaten eläkesalkun vääntyessä yhtälöstä alaspäin, piti saada käteisvakuutta lisää. Vielä alemmas oli painunut inflaatiosuojattu nykyarvoinen salkku. Ei muuta pelastusta kuin Bank of Englandin sähköprinttikone.
Ansoituksesta puhui ja sitä taustoitti Harold James, Princeton 22.10.22 What really brought down Truss? Ja missä muualla rahaputkistoissa on virityksiä tai innovaatioristeyksiä, joista poliisi unohtui.JS
VastaaPoistaEilinen korko oli 3,08 %. Ei koholla ja kaikki hyvin. Hyvin joo. Ilmarisen Varman ja valtio/kunta eläkesysteemin pomot voivat yhden päivän tellimaksu tulolla saada korkoa ylös ja vieläpä lainata itseltään ja innovoidulta luottoinstituutiolta minkä hyvän toi pääministeri Antti Rinne. Se on kuin pikavippiSarmasteen saippualiukastettu nostosilta. Tällä kertaa lainsäätäjät pyllyilleen Rahalaitos nimellä häväissyt taisteluliputtaja.
Eduskunta ja SP ovat voimattomia ja naurettavia liikemiesveijareiden kapellimestaroidessa kaupunkikorvessamme. Ja Maseratin ja Bentleyn kokardirekkarin avoimesti ilkkuessa jonninjouto päättäjänarsistoamme.
Hyvä kun edes Sanna tässä lajissa nousee verroille. Lautasrähäkän hän käänsi pöytäliinan alle, OK pressa hoitaa Naton ja luonnon ennallistamista vastaan voimme äänestää, turha uhota. Ette te kuitenkaan peukutus ilveily-politiikka-bileissä pärjää. Jotain kivaakin.JS
Työ on määrittänyt suomalaista, niin miestä kuin naistakin sodasta lähtien. Nuoremmat sukupolvet ovat alkaneet vikuroida pois siitä mallista, ja heille on kaiken aikaa toitotettukin, ettei elinikäisiä työuria enää voi luoda yhdellä alalla. Tehdään pätkätöitä siellä täällä ja matkustellaan maailmalla. Mikäpä siinä, jos perhe kuitenkin perustetaan, asetutaan jonnekin. Yhdellä lapsenlapsella on kielenopettajan tutkinto valmiina, mutta nyt hän lähtee vielä Brysseliin vaihtoon jatkamaan psykologian opintoja, jos jossain vaiheessa haluaisikin psykoterapeutiksi... Ja on sitä valtio-oppiakin suoritettuna... Koululaisena hän sanoi "lähtevänsä Brysseliin", ja nyt hän lähtee.
VastaaPoistaMeikäläinen viihtyi kyllä erinomaisesti koulussa kuusivuotiaasta 63-vuotiaaksi, eri tehtävissä vain. Mielenkiintoisinta oli loppuaika rehtorina, vaikka opettajankin työ on itsenäistä. Parhaita tuloksia tunsi saavansa, jos sai narratuksi nuoria mukaan opiskeluun tai pelastetuksi joitakin syrjäytymiseltä. Vähän turhan paljon siihen kaikkeen ehkä pani sieluansa, kun oli sivutöitäkin.
Takavuosina kysyttiin maanviljelijältä, että mitäpä tekisit, jos voittaisit lotossa päävoiton. Vastasi jatkavansa hommia niin kauan kuin rahat riittää. Sittemmin on eri tahoilla järkiinnytty ja lopetettu semmoiset työt joita ei vain kannata tehdä. Mm. talouden tai ympäristön kannalta.
VastaaPoistaPaitsi valtiovalta itse toimii tätä vastaan omissa "yrityksissään". Katsokaa vaikka mitä tekevät Posti, Alko, Yleisradio, Fortum, Finnair, jne jne. Kovin monia pitää vähän väliä tukea veronmaksajien rahoilla ja tuottavuus on heikko. Myös niiden kyky toimia markkinoilla on tavattoman hutera. Esimerkiksi Postilla on ollut pitkään monopoli ja on edelleen huima etulyöntiasema yksityisiin verrattuna. Silti Posti karsii palveluitaan ja irtisanoo työntekijöitään ilmoittaen asiakkaille että palvelut paranevat. Samaan aikaan posti ei tahdo maaseudulla kulkea mitenkään kohtuullisella tasolla ja viiveet kautta maan ovat pitkät. Myös paketteja ja kirjepostia viedään vääriin osoitteisiin vaikka ne on merkitty oikein. Niitä myös katoaa ja rikkoutuu jatkuvasti vaikka heillä pitäisi olla huipputason koneet ja henkilökunta. Juuri mikään ei toimi.
PoistaLandepaukkujen ongelmat ovat toimintansa kannattavuuden kannalta todellisia. Kun alkutuotanto on nousevien tuotantopanostensa ja kustannustensa kanssa mahdottoman edessä, niin mistä kotimainen elintarviketeollisuus saa jatkossa raaka-aineensa? Päivittäinen syöminen on tiettävästi edelleen "pääelinkeinomme".
PoistaKun Suomi liittyi EU:iin, niin toimivia maatiloja oli maassamme noin 200.000 kpl ja nykyään selvästi alle 50.000. Semmoiset 1.000 maatilaa lopettaa toimintansa vuodessa.
Ainakin minulle on uutta, että ALKOn tuottavuus olisi heikko. Ennen sanottiin, että puolen litran Koskenkorva -pullon sisältö oli valmistuskustannuksiltaan stidiaskin hintainen, mutta kaupassa se nykyään maksaa 60%:n väkevyydellä vajaa 26 euroa.
Viime vuonna Alko tuloutti voittojaan valtiolle yli miljardi euroa, joten kaipa se suht kannattava yritys on. Ja vaikka muuta usein väitetäänkin, myös Posti Oyj on kaikkina olemassaolonsa vuosina ollut tilinpäätöksessä voitollinen. Yhtään euroa (tai sitä ennen markkaa) ei ole vielä veronmaksajilta pyydetty.
PoistaMaatilojen lukumääräinen väheneminen johtuu senkin alan tuottavuuden kasvusta. Muutenhan maataloustuotanto olisi vähentynyt EU-aikana neljännekseen. Mutta kun ei ole. Suomessa syödään edelleenkin pääosin suomalaista ruokaa, ja omavaraisuusaste on tainnut sadassa vuodessa pikemminkin kasvaa. Sodan aikana oltiin helisemässä kun tuontia ei ollut tarpeeksi, ja oma tuotanto ei moninkertaisesta tilamäärästä huolimatta riittänyt. Sodan jälkeen ihmiset pakkoasutettiin maaseudulle tukiaisten varaan alun perinkin elinkelvottomille pientiloille. On niitä vieläkin, mutta kansantaloudessa ne kuuluvat enempi harrastustoiminnan piiriin. Tuottajajärjestöt, maaseudulla vaikuttavat puolueet ja elintarvikeyritykset pitävät yllä mielikuvaa maalaisidyllistä. Viimeksi kesällä huvitti suuren lihajalostajan mainos jossa iloista viljelijäväestöä kuvattiin harmaiden kaatumaisllaan olevien vajojen edessä. Sellaisissa jos yrität eläimiä pitää, syyllistyt eläinsuojelurikokseen.
PoistaMaaseutu alkoi autioitua pienviljelijöistä 1960-luvulla. Järjestyneempänä se sitten kiihtyi massiivisiin mittoihinsa valtiovallan avustuksella. Pientilat ovat korvautuneet näillä megalomaanisen kokoisilla suurtiloilla joissa niin isännät, emännät kuin eläimetkin, jättiläistraktoreista puhumattakaan, voivat vain pahoin.
PoistaTraktorien pahoinvoinnista ei ole tietoa, mutta se, että asiat hoidetaan ammattimaisemmin on pikemminkin lisännyt ihmisten ja eläinten hyvinvointia. Naudat voivat paremmin niissä suurissa pihatoissa kuin pienissä parsinavetoissa jotka olisi aika jo kieltää, varsinkin kun semmoisisssa eläinten pito ei ole edes kannattavaa.
Poista