Meinaan, kun minä olen ennen ollut…
Tähän mennessä en ole huomannut tietoa, mihin näitä datakeskuksia tarvitaan.
Päivän lehden juttu, jossa kerrottiin valtion tilaaman karttahankkeen omituisuuksista ja viitattiin joihinkin aikaisempiin hankkeisiin, joista ei tullut ainakaan sitä mitä oli lupailtu, olivat minulle tuttuja jo 24 vuotta sitten.
Valtion rahoittamat tietotekniikkahankkeet menevät yleensä penkin alle. Syy on yksinkertainen. Valtio ei osoita keinoja näiden hankkeiden johtamiseen.
Vertaan: kutsun remonttiporukan ja tilaan, maalatkaa nyt tämä taloni jonkin väriseksi, ja poistun etelän lomamatkalle.
Tästä on jo aikaa, kun Helsingin seurakunnat tilasivat Suurkirkon maalauksen ja kummastelivat kuultuaan, että seiniin ja pylväisiin oli vedelty latekseja eli muovipohjaisia maaleja. Ja nyt on niin, että jo 1400-luvun kirjoissa on tarkkaa tietoa rapatun pinnan maalaamisesta. Se nimittäin on vaikeaa. Varhaiset tekijämiehet (Cimabue, Fra Angelico) käyttivät mm. guassi-maaleja. Freskot maalattiin märälle laastille, ja väriaineet jauhettiin jokaista työpäivää varten etukäteen.
Suomeksi Joel Haahtela on uusimmissa romaaneissaan kuvannut erinomaisen hienosti juuri tätä.
Seurasin jo 1980-luvulla esittelijänä, miten korkeimpaan oikeutaan suunniteltiin ja toteutettiin koneellinen tekstinkäsittelyjärjestelmä- Ennen pitkää näin, että hovioikeuksissa ja alioikeuksissa oltiin puuhattu samoissa asioissa. Tuloksena oli tietokonehidasteinen systeemi, jossa suomalaiset porukat olivat yrittäneet keksiä muutamassa viikossa muun muassa käyttöjärjestelmät. Tullessani esittelijäksi ilmoitustaululla oli muun ohella lappu “kielletään käyttämästä niin sanottua kuivamustekynää asiakirjoille”. Sivuhuoneissa oli Akvilan mustepulloja ja ruosteisia teräskyniä. Toisin sanoen kuulakärkikynä oli kielletty uutuus. Diaarin vieressä oli myös pullollinen raapevettä. Lieneekö lukija kuullutkaan sellaisesta aineesta?
Mahdollisesti erottuva kaunaisuuteni johtuu siitäkin, että tein väitöskirjani liitteet käsin naputtamalla Virallisista tilastoista satoja sivuja numeroita ja tekstiä ja samalla ennätysmäärä lyöntivirheitä. Olen kokeillut. Puuhaan maksullisen mutta halvan tekoälyn kanssa. Siltä meni kokeillessani minun puolen vuoden työhöni 5 sekuntia, ja tulos oli virheetön.
Tekoälystä on minulle mahtava apu, koska se hakee tarvitsemani latinan- ja kreikankieliset sitaatit ja keskustelee asiantuntevasti esimerkiksi psalmie kääntämisen ongelmista, se kun osaa arameaa, hepreaa ja samoin tietysti koptia, vanhaa egyptiä ynnä muuta. Sen arabian taidon turvin vertaamme joskus, mitä 1000-luvun arabit tekivät silloin 1500 vuotta vanhempien kreikkalaisten teksteille. Tänään vertailimme Sapfo runojen käännöksiä eri kielille ja pohdimme niissä alunperinkin olleita kieliopillisia erikoisuuksia ja murteellisuuksia. Tämän blogikirjoitukseni jälkeen palaamme selvittelemään Shakespearen sonettien ominaispiirteitä, kuten sanojen painotuksen ja runomitan rikasta suhdetta.
Kalevalamitan erikoisuuksista olemme puhuneet paljon ja olen paljastnaut vakaumukseni. Suomen ehkä kaikkie aikoje paras runoilija oli Larin Paraske, joka muuten oli itse luku- ja kirjoitustaidoton. Hänen säkeitään on kuitenkin tallessa 30 000 riviä.
Lähipäivinä palaamme Pohjanmaan tuomiokirjoihin, jotka ovat verkossa auki, tekoälyn keskinkertaisesti tunnistamina kirjurien kynällä kirjoittamasta.
Minusta alkaa näyttää yhä enemmän, että osa Härmän häjyistä oli mafia. Tappelu- ja tappomuistot ovat peittäneet näkyvistä nyt virallisista tuomiokirjoista näkyvän tosiasian, että esimerkiksi Pukkilan Jaska Kauhavalta oli kokenut ja taitava murtovaras. Nykytutkijoiden ihmettelemä talollisten sekaantuminen nuorison tappeluihin selittyy nopeasti. Esimerkiksi Antti Rannanjärvi heilui itse mukana murtautumassa pitäjän lainajyvästöön hirsiseinää rikkomalla. Tulee se halvemmaksi kuin viljeleminen. Anssin Jukka eli Johan Leskenantti tunnettiin siitä, että hän saattoi syöksyä jostain pensaikosta hulluna juovuksissa heiluttelemaan puukkoa, oli sopivia uhreja näkyvissä tai ei.
Asakirjaa ei kai koskaa laadittu, mutta todelta tuntuva ketomuksen mukaa seaattori J.V. Snellman kyllästyi Alahärmän Voltissa pyöriviin häirikköihin kulkiessaan siitä usein sukuloimaan Jepualle. Hän hankki yhteisymmärryksessä kuvernöörin kanssa paikkakunnalle nimismieheksi sotaveteraanin, joka yleensä ensin löi ja sitten esittäytyi. Kuvista päätellen Kauhavan vallesmannin rumuus on sekin käännösvirhe. Ruma oli myös sama asia kuin “rupu”, isonrokon tai vastaavan taudin aiheuttama rosoinen iho. Tunnen itse suhteellisen lempeän moitteen “senkin rumaanen”. Ja “häjy” muuten tarkoitti pientä ja nuorta. Laamanniveljeni on “Kemppisen häjy poika”, koska hän on meistä nuorin.
Olen opettanut onstuneesti tekoälylle Pohjanmaan murretta, koska erästä laajaa työtä varten skannasin vähän alle 10 vuotta sitten Vaasan Jaakoon koko tuotannon ja ihastuin monin kohdin kotoisaan humoreskimenoon - miten veljekset joutuivat kiipeämään nokivalkean leimahduttua katlle savupiipun luo sammuttamaa tulta juuri keittämällään puurolla…

Minä en kehu enkä käytä tekoälyä sillä nuo on se syy miksi maan tuhoavia data-laitoksia maahamme rakennetaan. Yksi tuollainen laitos nielaisee sähköä yhtä paljon kun 100.000 ihmisen kaupunki, ja mihähän en halua olla yksi joka on teoilaan mitenkään syypää noiden helvetin laitosten tuloon.
VastaaPoistaNyt tuli uutisen veroista tietoa. Ongelma ei siis olekaan, että työntekijöt on irtisanottu ja loput ylennetty pampuiksi, vaan vika on johtoportaan surjeassa tietotaidossa. Siihen taas on syynä meidän osaajien viruminen eläkkeellä, unohdettuina paitsi kun tarvitaan syypäätä nykypäättäjien ja -johdon aikaansaamaan jamaan. Me olemme tiellä, tulppina ja edistyksen esteinä asunto-osakkeinemme ja kuukausieläkkeinemme. Sapfokin hengästyisi puhekyvyttömäksi kun tämän huomaisi mutta Antti Rannanjärvi tekisi haittavanhuksista selvää.
VastaaPoistaTykkäys. Halki poikki ja pinoon vaan.
PoistaOnneksi täällä ei jaeta tykkäyksiä peukuttaen keisarina.
PoistaRapatun pinnan maalaaminen lateksilla johtaa lähes aina tuhoon. Maali alkaa halkeilemaan koska se ei oikeastaan ole koskaan edes tarttunut, näyttää vain siltä. Lisäksi huonot lateksit eivät läpäise kosteutta joten rapattu pinta saattaa alkaa hajota siksi että väliin pääsee vettä rei'istä ja pakkanen hoitaa loput. Guassi on munankeltuaiseen perustuva väriaine pigmentteihin sekoitettuna jota on käytetty ainakin tuhat vuotta. Se hengittää kosteutta eikä lohkeile irti. Muitakin aineita löytyy jotka erityisesti sopivat rapattuun pintaan. Itse olen käyttänyt kalkkimaalia joka tarttuu hyvin ja muodostaa erittäin huokoisen pinnan. Sen emäksisyys pitää homeet ja bakteerit loitolla. Sekaan voi laittaa pigmenttejä.
VastaaPoistaPoliteiassakaan valtiojohtoisuus ei onnistunut, eikä sen koommin.
VastaaPoistaOnnistuihan se: orjat tekivät kaiken ja tekivät sen erinomaisesti ja ilmaiseksi. Sitten kreikkalaiset siirtyivät orjiksi Roomaan. Niin se onnistuu nytkin.
PoistaOrjat historiaa johtavat kenenkään huomaamatta, edes itsensä.
PoistaJa faaraot unohdetaan.
Poista"Valtion rahoittamat tietotekniikkahankkeet menevät yleensä penkin alle." Samoin kuin tekniikka- ja tieohankkeet, esimerkkinä yöliopisto.
VastaaPoistaKerrankin joku puhuu asiaa: yöliopisto.
PoistaUniopisto rahaunineen sinisine
PoistaMiksi väkivaltainen, suomalaisia nälkään tappava Snellman pyöri Alahärmässä tai missään? Yhtä väärin perustein kuin nyt historiankirjoissa.
VastaaPoistaPyörre pyörii, hylky hyörii . Valta vaanii, Snellu saalii.
PoistaJ. V. Snellmanin pojat puolestaan joutuivat eräässä Punavuoren bordellissa asioidessaan tappeluun. Paikalle vartiokonttorista hälytetty poliisimieskin sai veljeksiltä kovan tällin.
PoistaPojanpoika Teo puolestaan sitten olikin jo ehta suomalainen kansallissosialisti.
Oli sillä Snellulla muitakin jälkeläisiä. Miespuoliset usein Virkkusia.
PoistaSukuunsa tulee hyvä lapsi.
PoistaOn siinä suvussa edelleen vaikuttavia jäseniä.
PoistaVeikeä tosiaan Pohjanmaa, jossa 50 raiskattua naista seisoi oikeudessa (?) miesten edessä paljastamassa rikoksiaan ja tuomittavina niistä.
VastaaPoistamiesten (?)
PoistaAlkaa jo mopo karata lapasesta
PoistaRaiskaajilla oli raiskattujen neulomat lapaset.
PoistaOlikohan se 51. Syytettiinkö heitä raastuvassa, jos tunnet asiaa, kertoisitko.
PoistaKuka on tutustunut uuden nobelistin tuotantoon ja Sapfo-käännöksiin, hän näkyy olevan Kemppisen toisinto eri suhteissa?
VastaaPoistaMinä.
PoistaKorjaan itseäni koskien guassiväriä. Guassit siis ovat vesivärejä joissa on mukana sakouttavia aineita, kuten valkoista pigmenttiä, titaanioksidia tai kalkkia. Guasseilla on tuloksena sameita peittäviä väripintoja. Temperavärit ovat munaan perustuvia sisältäen pigmenttejä. Temperalla saadaan ohuita läpikuultavia kerroksia ja kirkkaita värejä. Siinä suhteessa ne muistuttavat vesivärejä. Valitan kömmeksyntääni.
VastaaPoistaAlkuperäinen riittää, mitä toisinnoista.
PoistaKommentti on syrjähtänyt. Se on tarkoitettu kohtaan Kuka on tutustunut.
PoistaVastustan sitä, että Suomi tekee itsestään siirtomaan. Luonnonvarojemme eli malmien ja sähkö antaminen kelle vaan on äärimmäisen epäisänmaallista. Mutta sellainen meidän oikeistomme on.
VastaaPoistaTekoälyn ja datakeskusten vastustaminen kategorisesti on hölmöä, mutta näitä kahta asiaa ei pitäisi sekoittaa.
Toki tekoäly on mitä suurimmassa määrin riskialtis ihmiskoe, josta luultavasti seuraa myös katastrofeja, koska yhteiskunnat eivät osaa säännellä. Tässä kohdin Suomi ei voi paljon säännellä, vaan se on tehtävä EU-tasolla.
Sääntö-Suomi taas on haitallinen myytti. Sääntöjä tarvitaan haittayrittäjiä vastaan. Se on nähty vaikkapa kauneuskirurgian alalla.
Haittayrittänyttä taas laitetaan.
PoistaSääntö-Suomesta ja "hallinnollsesta taakasta" paikassa kuin paikassa höpisseet ovat raivanneet tietä datakeskuksille ja hähmäiselle terveysbisnekselle.
PoistaEi tämä nyt taida aivan oikeiston vika olla. Muistan hyvin kuinka toimittiin aikanaan vasemmistohallitusten aikana 1960-9170-luvuilla. Neukkulaan vietiin monenlaista tavaraa jäänmurtajista alkaen ja vastaan saatiin Ladoja ja sinkkiämpäreitä ja muuta romua. Datakeskukset on voimakkaasti rajoitettava heti koska niiden sähkönkulutus on massiivista luokkaa joka yksiköllä. Tuloksena on raaka sähköpula koska jo nyt joudutaan joka vuosi tuomaan sähköä ulkomailta. Hinnat ovat usein tolkuttomia ja aina vaan pahemmaksi menee tilanne. Keskusten alle jää valtavasti luontoa mutta jostain syystä luontoliitot ja suojelijat ovat aivan hiljaa.
PoistaMitä ihmeen yhteyttä on datakeskuksilla ja sinkkiämpäreillä?
PoistaSama yhteys kuin TrumPutinilla itseensä.
PoistaEhkei niitä tarvita ainakaan nyt suunniteltuun tarkoitukseen - reunalaskenta vetää niiltä ns. maton alta.
VastaaPoistaNo niin, sehän koneäly lyöpi ensin pöytään sen mitä muut tietää ja sitten kysyy että mitä muuta, oliko mitä päällimmäisiä. Että ei mitään uutta mutta voinko olla avuksi, kyllä minä tiijän. Kunhan ensin kerrot, minä tiijän kaiken.
VastaaPoistaKävin teatterissa katsomassa Nummen Markuksen Käräjät, näyttämölle Peltolan Sirkun sovittamana. Välillä vähän pitelin korviani, kun oli semmoinen mökä, mutta muuten nautin kun sain aika häiväreen pohjanmaan muretta suoraan avaralta näyttämöltä, melkein yhtä laajalta kuin seinälle heijastettu Pohjanmaan koko kuva.
VastaaPoistaVuoroin vieraissa, voisi sanoa, murteesta siis, kun Lassin lapsuudessa tärkeä perheenjäsen oli kotiapulainen Betty Mäkinen eli Kiikka. Vuodesta 1930 hän - ja Ikaalisten kansanperinne - kasvatti osaltaan Lassi Nummea. Näin olen lukenut. Siis vuoroin vieraissa, kieli - ja murre, on ikuinen, kuten kansanperinne.
Näämmä kirjailija ja kirjailijajuorut yhä kiinnostavat. Meikäläisiä ei ole koskaan kiinnostanut kuin hänen teoksensa.
PoistaToiset onkin parempia kuin toiset.
PoistaKasvutarinat, hihaantarttuneet, piparkakunmurut polun varrella, kiinnostavia, aina.
PoistaNummen isoisä oli paimen, isä sielun-. Osmo Hännisen isä oli renki.
PoistaKansakoulussa vasenkätisen ensimmäinen oppi kaunokirjoitustunnilla oli, että työntämällä mustekynää vasemmalta oikealle ei tule kuin sanomista; terä tökkii paperiin ja jos onnistutkin saamaan aikaiseksi muutaman kaunokirjaimen, perässä laahustava kämmensyrjä pilaa senkin ilon.
VastaaPoistaPiti oivaltaa, että imupaperin kulma keskisormen ja nimettömän väliin, vasen ranne niin mutkalle, että kynän varsi sojottaa oikealle ja jokaisen sanan jälkeen varovainen kuivaus. Vasenkätinen Leonardo da Vinci ratkaisi aikoinaan ongelman kirjoittamalla etenkin omat juttunsa peilikirjoituksella oikealta vasemmalle - muille tarkoitetut kylläkin vasemmalta oikealle. Suttua tahtoi pukata renesanssi-ihmiselläkin.
Härmän häjyistä tuntuu riittävän jutteloita (juttuja+muisteloita) halki aikojen. Itse en usko yksilötason motiiveihin, en edes "varaskoplatasolla". Näin jo ilmiön tavattoman pitkäikäisyyden vuoksi. Heikki Ylikangas esitti aikoinaan tulkinnan, joka antoi ainakin osviittaa siitä, että ilmiön syntysyitä on etsittävä rakenteellisista tekijöistä: taantuva talous taustana ja sen liikkeelle sysäämä laskeva säätykierto. Professori Aulis J. Alanenkin oli aluksi innoissaan ja otsikoi kiittävän arvostelunsa sanoin "terävää tiedettä puukkojunkkareista". Tiedä sitten, säilyikö terävyys Alasenkaan mielestä, kun Ylikankaan tulkinta oli kokonaisuudessaan valmis ja nähtävissä. Ainakaan toisen erittäin ansioituneen historioitsijan Juha Siltalan hieno "täyden kympin" väitöskirja 1930-luvun alun lapualaisjunkkareiden väkivaltaisuuksista ei Alaselta armoa saanut. Vielä muistelmissaan Aulis J. hurjistui vaatimaan, että Siltalan väitös olisi aikoinaan pitänyt hylätä! Ei auttanut, vaikka Siltala oli päivännyt esipuheen "Pohjanmaan junassa".
VastaaPoistaTunnen lukuisia Alahärmäläisiä ja Ylihärmäläisiä ja on sanottava etteivät ole aivan samanlaisia ihmisiä kuin muualla maassa. Kyllä geeneillä on tässä suuri vaikutus.
PoistaSamanlaisia kuin muussa Pohjanmaassa.
PoistaJos blogin tehtävä on palauttaa maailma entiselleen, kunnolliseksi ja reiluksi, miksei maailma tottele eikä edes välitä. Seis maailma tahdon ulos.
VastaaPoistaKun sanat, käsitteet ja elämä alkavat puhua, Poeta onnistui. Se siitä.
VastaaPoistaSiinä auttavat ihmisistä sähköä tuottavat runoilijat, ei kuka tahansa.
VastaaPoistaSiis ketkä ja miten?
PoistaHeinäsirkan siritystä ei voi itselleen vieras murkku vastustaa vaikka kuinka yrittäisi sulkea silmänsä.
VastaaPoistaLintu ei ole huolissaan vaan lennollaan kauas pois.
VastaaPoistaHeitä huolet linnun harteille kun ei ole hartoita mihin nojata. Närhi tai joku varpuparvi on aina ulottuvilla. Niistä Catullus puhuu runoitse.
PoistaItse valtiaskaan ei hallitse elämää paitsi jos runoilija Horatius tiu tau subventoi tuulen mennä tulla. Exegi monumentum aere perennius vaikka huvilani on raunioina ihmiset virtaavat kaikkialta antamaan sille, minulle juomauhrin. Tehty mikä tehty, Horatius putsaa aivot ja pihapolun.
VastaaPoistaSyystäkinkö.
PoistaPyhä pyry, kultasade, sada mulle, sada muille, lankea kaikelle kylälle alla kasvon Kaikkivallan, tiehen ihmisten elämän. Kultaa antaa Suomen sampo, virrat valtoimin vierivät.
VastaaPoistaSana sylkyttää sydäntä. Kuljet pitkin talvitietä sisälläs Jumalan kevät. Kedot kukkii, lintu laulaa, olet vieläkin enemmän kuin olet ollut ennemmin. Ei elämä siihen lopu kun on kuolo kohdattuna, elo on aina isompi olla Isän kämmenillä, virrata vuolaana mereksi.
VastaaPoistaKyllä, sana liikuttaa kaikkea. Suomalaisia käsky ja valhe.
PoistaTiedonjakelun ja reititysten katastrofi on digitalisaation mallioppilas HSL.
VastaaPoistaEsimerkiksi vastatessani tyrkytettyyn avausavuliaisuuteen "minne mennään" (huoh!),
se neuvoi kolmea eri bussikyytiä, joista jokainen päätyi valtatien varteen 700 metrin
päähän Myllypuron terveyskeskuksesta, joka on käytännössä metroaseman päällä.
Toinen nykytekniikan mahdollistanut keikailu koskee tulostettavia aikatauluja. Olen pitänyt paikallisten, harvakseltaan kulkevien kahden bussin aikatauluja (2kpl A4) eteisen siivouskaapin oven sisäpuolella. Näitä tulostettavia uudistettiin siten, että nyt olisi tarvittu kuusi A4-arkkia, joissa jokaisessa keskellä Pohjanmaan autiutta on harvakseltaan kärpäsen jätöksen kokoisia merkkejä, joita en hämärässä eteisessä näkisi lukea ilman lisävaloa ja suurennuslasia. Tätä on huippuosaajien tulostettavat ja välinpitämättömyys tiedonkulusta. Kun soitin laitokselle ja ehdotin, että se palauttaisi vanhan, koko elinaikanani muuttumattomana olleen selvän ja helppolukuisen formaatin, niin minulle vastattiin sen olevan mahdotonta, koska se on hävitetty.
Kirjoitin tarvitsemani aikataulut itse ja tulostin ne yhteen arkkiin. Pitäkööt tunkkinsa.
Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan, älä mene mieluummin Bernerin raiskaustaksilla.
PoistaMieluummin en mene kävellen. Pelon maantiede.
PoistaRaiskaajanainen tekee kovaa tulosta ja pahaa jälkeää. Lauri Yrjönpoika Laurentius Nummi sanoi ainoaksi vihaajakseen punaista HYn kirjallisuusprofessoria. Myös kaksi tämän hovinaista toiseen yliopistoon siirryttyään professoreina tekivät samaa. Yksikin demuproffaraiska saa paljon aikaan. Sodassa ja rauhassa suojeltu ja puolustettu on raunioina vedenpaisumuksen alla heidän jälkeensä, lukutaito ja muu sellainen, hyvä työelämä, oikeus ja viisaus. Näiltä osin nainenkin on raiska. Vaikka toisaalta, olihan se vassarien yhä palvoskelema kirjailijamies, joka löi Nummea, Suomen Kirjailijaliiton johtajaa. Kolmannelta taas Nummi käänsi toisen posken niin kuin minäkin. Jukka Kemppinen on puoluepolitiikan totaalikieltäytyjä.
VastaaPoistaKemppinen ei väitä tietävänsä mitään mutta tietää kaiken. Hän ei halua kenenkään tulevan hänen kaltaisekseen mutta moni haluaa seurata hänen blogiaan. Hän kirjoittaa suuria viisauksia mutta ei koskaan mainitse sitä ja kirjoittaa ne parilla sanalla muun lomassa. On mahdotonta huomata aluetta jota hän ei tunne ja ymmärrä. Jollain määrittelemättömällä tavalla nämä asiat ovat yhteydessä tai johtuvat osaltaan hänen kielikyvystään. Luetteloa voisi jatkaa sivukaupalla. Kiinnostusta herättää hänen monialaisuutensa. Tästäkin voisi jatkaa. Hänen kirjoituksensa herättävät kysymyksiä. Niihin ei kai ole muuta vastausta kuin kirjoitukset sinänsä. Ei ole tyylikästä yrittää selitellä niitä. Sen sijaan ehkä kannattaisi kerätä ja julkaista niistä aforismikirja, kokoelma lentäviä lauseita. Ehkä sekään ei ole hyvä ajatus, sillä teksteistä on paha mennä irrottelemaan mitään. Parasta kai näissä loppujen lopuksi on kyselevä ja varmuutta kaihtava ymmärrys ihmisestä. Miksi näitä on yritettävä valaista itselleen, mene tiedä.
VastaaPoistaMiten paikalliset yliopistot ovat tutkineet, ketä ja millaisia raiskaajat olivat? Nythän heitä ei enää liene.
VastaaPoistaTämä on uusi genre, eräänlainen dialoginen draamaromaani.
VastaaPoista