Länsi

 

Ihmiset ja hyttyset eivät pahemmin poikkea toisistaan. Samaan riviin kuuluvat mielestäni mikrobit.

Johtava elinkeinotoiminta on aina ollut sodankäynti. Ihmisellä on ollut jo ennen kirjoituksen keksimistä tarve keksiä “todellisuus” ja esitellä se maalauksina, veistoksina, piirroksina tai kumman näköisinä kivinä. 

Sodankäynti on on hyvin monien eliöiden toimi. Esimerkiksi ainakin minulle rakas leppäkerttu on melkoinen peto. Ja onko syytä rajata pois sodankäynnin käsitteestä sirkeät pikkulinnut, jotka pistelevät hyönteisiä tai imeskelevät maan matoja? Mielestäni ei - ja erittäin kehittyneitä petoja ovat esimerkiksi lahottajasienet.

Päivän hiljaisina tunteina ajattelen joskus, että myös kasvissyönti on jokseenkin julmaa puuhaa - syömme kasveilta ja sienitä ja leviltä niiden ruuan arvatenkin karmein seurauksin.

Eliöiden, kuten esimerkiksi ihmisten, käyttövoimia on historiaa ajatellen kolme: pelko, ahneus ja laiskuus.

Eiköhän historian ja arvattavasti lähitulevaisuuden selitys ole tässä. 

Rosvojoukko, jollaisia tätä nykyä joskus sanotaan valtioiksi, näyttää tarvitsevan jonkinlaisen johdon, jonka kärjessä on Kummisetä. Valta ylitse muiden perustuu alistettavien pelkoon, ahneuteen ja laiskuuteen. 

Romahdukset ovat kiinnostavia. Romahduksen aiheuttaa kehitys.

Jos joku heristää silmiään nyt kirjoittamani vuoksi, myönnän pitäväni kovasti Ian Morrisin noin kymmenen vuotta sitten ilmestyneestä kirjasta “Why the West Rules”. Tuo pikkuinen, tuskin tuhatsivuinen teos on luultavasti kustantajan vaatimuksesta otsikoitu valheellisesti. Oikeastaan se on pitkä essee viimeksi kuluneiden viidenkymmenen tuhannen vuoden historiasta. Morris on myös mieleiseni mies, britti ja Stanfordin professori. 

Stanford on vastenmielinen paikka. Olen ollut siellä. Se on pienehkö verrattuna esimerkiksi Harvardiin, ja hyvin kallis. Siellä näyttää kuitenkin olevan voimassa se vanhanaikainen ajatus, että läksyt on luettava.

Ihmislajin jatkuminen veti tiukoiile useammankin kerran, ehkä myös joskus 30 000 - 40 000 eaa. Jääkauden päättyessä runsaat kymmenen tuhatta vuotta sitten kävi pian ilmi, että ihmiset olivat jo silloin metsästäneet ja syöneet lähes kaiken sopivan, kuten mammutit. Ratkaisu oli tukalassa tilanteessa päähän pälkähtänyt. Kun oli tiedetty jo kaun, että esimerkiksi pähkinöiden, marjojen ja sienten lisäksi eräitä jyviä voi syödä, sellaisia ruvettiin nyt harrastamaan ja jopa siirtämään paremmille kasvupaikoille. Käytännön syistä oli pian pakko keksiä kylä ja siten kehittyi kaupunki. Kun tämä ihme käsitettiin laajemminkin, keksittiin valtio ja sen edellyttää hirmuhallinto. Viljan kasteleminen jokivedellä yhdistettiin nerokkaasti jyvien kuljettamiseen. Niili, Eufrat ja Tigris, Indus, Jangtse.

On paljon parempia jokia, mutta niiden ympärillä ei ole sopivaa maata. “Maa” tarkoittaa kuivuneiden puiden ja lehtien, saven ja hiekan sekoitusta. Niinpä Mississippi, Amazon, Kongo, Sambesi, Rein ja Tonava sekä Siperian joet eivät kai sopineet kymmenen tuhannen vuoden valtakuntiin.

Jopa Braudelilta jäi huomaamatta, kun hän toi maantieteen historiantutkimukseen, että Välimeri on oikeastaan vain leveä joki Gibraltarilta sinne missä ensimmäisenä kaupunkina pidetään nyt Jerikoa (natufialainen kultuuri).

Historia on ollut meille käytännössä vain Välimeren alue. Muutoin sopivat Rein ja Tonava perattiin kulkukelpoisiksi koskien ja soiden keskeltä vasta pari sataa vuotta sitten. 

Koska hiiret ovat biologisesti parempia kuin ihmiset eli nopeampia lisääntymään ja hankkimaan ravinnon hyvinkin vähästä, ennen pitkää kävi ilmi, että nehän syövät meidän jyvämme. Jokseenkin varmasti vahingossa oli keksitty keramiikka - poltettua savea - ja niin tuli keksityksi keino pitää myös vilja ja oliivit ja myös olut ja viini poissa sivullisten hampaista. Kreikasta tuntemamme amfora oli mainio säiliö kotona, matkoilla ja vesimatkoilla.

Varhaiset tutkimusmatkailijat tapasivat tulla hulluiksi janosta, kuten Magalhaesin joukko. Vesi ei säily juotavana viikkoja nahkaleileissä eikä puutynnyreissä. Jo mainittu Stanfordin Morris ei hoksaa, että kun kiinalaisilla oli tapana purjehtia kotoa Afrikan rannoille ja sitten takaisin suunnattomasti eurooppalaisia paremmilla laivoillaan, heillä oli kuljetusastiat posliinista. Se taas johtuu Kiinaan sattuneista runsaista kaoliiniesiintymistä (sopiva savi). Maailman vanhin tunnettu keramiikka on kiinalaisista luolista.

Morris kyllä miettii, mikseivät kiinalaiset löytäneet Amerikkaa, vaikka heillä oli pelit ja vehkeet. Vastaus voi olla vesi. Eurooppalaiset laskivat merimatkan Amerikasta Aasiaan ainakin 5 kertaa liian lyhyeksi.

Sekä Lännessä että Kiinassa rakenteet tuhoutuivat noin kolme tuhatta vuotta sitten. Ehdottaisin syyksi eliitin - mafiosojen - liikakasvua. Tuo viimeksi viittaamani romahdus, jonka kohdalla historiassa mainitaan monesti “merikansojen” riehuminen Välimerellä etenkin alueen imperiumeissa, liittyi myös rautaan. Siinä menivät Kreeta ja Kreikan mantereen Mykene. Liittymislahjana saimme vakiintuneet indoeurooppalaiset kielet ja Himalajan takaa tuli uusia valikoimia tappavia taudinaiheuttajia.

Tarpeettomaksi ja ikäväksi arvioitu rauta, jota oli runsaasti, tuli nyt laajemmin käyttöön, ja tulokset alkoivat näkyä metsästyksessä, viljelyssä ja etenkin sodankäynnissä. Raudan laajamittaisen käytön esikeksintö oli palkeet, joita käyttäen myös raudan sai kotikutoisin keinoin takomiskuntoon.

Ensimmäinen tieteellinen huippuase oli hevosen jalustin. Ratsastajakansat, kuten hunnit, eivät keksineet kaupunkia eivätkä valtiota, vaan liikkuvuuden. Harjoitelleet ratsastajat pääsivät maastoon, jonne sotavaunuilla ei ollut asiaa.

Havaintoesimerkistä käy Rooma, tyypillisen takapajuinen pikku kylä, joka kehitti keinot hallita koko Välimeren aluetta, jossa 90 prosenttia ryöstettävistä tai muuten hyödyllisistä ihmisistä asui alle päivän kävelymatkan päässä rannasta.

Valtava keksintö liittyi sekin puhaltamiseen: purje eli energian keskittäminen mahdollisten airojen avuksi.  Erilaisilla germaaneilla ei ollut sotalaivastoa ennen viikinkejä. Venetsia ja Genova sekä noin tuhat vuotta Bysantti pitivät vallassaan Välimerta laivoillaan. 

Jos on “Ilias” kielellinen monumentti uudesta johtavasta luokasta, joka käytännössä kaatoi heettiläisten vallan, “Odysseia” on pohjaltaan kuvaus Välimeren purjehduksista. Odysseuksen kehuttu oveluus tarkoittaa, että hän oli tekniikan tohtori. Loputtomat harharetket aiheutuivat jatkuvista suunnistusvirheistä.