Maailman
kupeessa saa katsoa, ettei revähdytä paikkojaan. Tänään Aalto-yliopistossa
vaihdetaan mielipiteitä. Siinä toimituksessa käy helposti väärin.
Alinomainen
tietolähteeni Päätalo mainitsee tyrmistyttävästi, että saksalaiset kaatoivat
vankileiriään varten Taivalkoskella metsän ”konesahoilla” vuonna 1942 tai 1943.
Tieto näyttää pitävän paikkansa. En uskalla arvata vuosilukuja, mutta
moottorisahan murheellisen lyhyt valtakausi alkoi joskus 1950-luvulla ja loppui
koneisiin. Hakkuukone eli harvesteri eli ”moto” (monitoimikone) siirsi
kätevästi rahallisen riskin yrittäjiksi pakotetuille ihmisille; ennen
hevosmiehet olivat ehkä jonkinlaisia yrittäjiä tai ainakin työurakan tekijöitä.
Pokasaha
oli ollut melkein yhtä lyhytaikainen hallitsija, vain vuosikymmeniä. On
erikoista, että minun ukkoina näkemäni miehet olivat kaataneet puut kirveellä
ja vain ajoittain justeerilla. Yhden miehen saha, ruotsalainen keksintö, muutti
nopeasti myös sanan ”jätkä” merkityksen ja sävyn.
Teknologian
ja siis kulttuurin muutos ja työpaikkojen katoaminen oli maailmanhistoriallisen
suuri sotien jälkeen. Voi hyvinkin olla, kuten pääministerikin kertoo, että
meneillään on sitäkin suurempi murros, jossa syypäänä on ”tietotekniikka”.
Toivottavasti kokousyleisö muistaa, ettei tietotekniikkaa ole enää olemassa.
Elinkeinoja mullistava tekijä on tekniikan ja tietojenkäsittelyn sulautuminen
toisiinsa. ICT eli viestintä- ja tietoteknologia alkaa sekin nimityksenä kuulostaa
huonosti osuvalta. ”Teknologia” peittää ainakin vielä tällä hetkellä näkyvistä
kognition ja yhdyssanasta biotekniikka huolimatta biologian.
Siis
muutamat luonnontieteet, käyttäytymistieteitä ja yhteiskuntatieteitä on
kytkeytynyt paketiksi niin että edellä mainitun Aalto-yliopiston tarjonta on jo
nyt, vain muutamia vuosia yksikön perustamisen jälkeen, on järkevä vain
yhteistoiminnassa Helsingin Yliopiston kanssa. Esimerkki: kielitiede. Sekä
teoria että käytäntö ovat kymmenin säikein sidoksissa tekniikkaan. Tällä
hetkellä puhetta nuuskivat kojeet vaikuttavat ehkä toisarvoisilta. Ne eivät ole
toisarvoisia esimerkiksi sairaalateknologiassa. Ihmisen kaksi kättä on
vaikeasti korvautuva luonnonvara. Käsien vapauttaminen esimerkiksi robottien
ohjailusta on itsestään selvä pyrkimys.
Moottorisahan
käyttöliittymän läpimurto oli kaasutin. Varhaiset laitteet olivat toimineet vain
yhdessä asennossa. Polttomoottorin oli saatava ”taitolentokaasutin”;
lentokoneissa oli ollut sama tekninen ongelma, ja se oli ratkaistu. Ei se sahan
pieni polttomoottorikaan ollut ongelmaton. Minua hiukan vanhemmat miehet
oppivat tuskaisesti pelaamaan tulppien ja kaasuttimien kanssa kylmissä
parakeissa tai paljaan taivaan alla, avokäsin. Eivät ne sahat yleensä noin vain
toimineet. Nykyisin ne toimivat.
Itse koneen
kannalta taivaallinen oivallus oli sama, jonka katutappelijat ja muut
väkivaltamiehet olivat jo oivaltaneet. Polkupyörän ketjulla on monta käyttöä. Sillä
huitominen on ehkä mennyt muodista, koska väline ei taida tehota esimerkiksi
kilpeä kantavaan mellakkapoliisiin. Sitä ennen meni lyömäaseena muodista ”konepuukko”.
Muistelen hokemaa, joka oli tapana esittää eräälle etniselle vähemmistölle muka
tyypillisellä puheäänellä. Tulee sata reikää, kun M---e lyö konepuukolla eli
justeerilla. Mutta kettingin varustaminen leikkaavilla terillä oli uutta. Vannesahan
terä oli yhtä kappaletta.
”Toinen
teollinen vallankumous” on uutta. Se ensimmäinen oli oleellisesti energian
(höyry, kaasu, sähkö) tuottamista ja jakelua. Tämä jälkimmäinen olisi energian
kohdentamista, ja avainalueet ovat kognitiiviset tehtävät (esimerkiksi
jätteiden lajittelu), logistiikka (kuljetus ja jakelu) ja valvonta ja säätö
(tunnistimet, toimilaitteet).
Oletko
aivan varma, että marketin ovet eivät sinulle auetessaan myös lue lompakostasi,
paljonko tililläsi on rahaa? Jos olisin kauppias (estä, Jumala) haluaisin
asiakkaitteni profiilit. Ensimmäiseksi kävisin laittomasti kopioimassa
kunnankirjaston lainaustiedot ja eräpäiväuskollisuuden.
Oma lisäni
keskusteluun: teollinen vallankumous aiheutti pahaa kuohuntaa, kuten Venäjän
lokakuun vallankumouksen 1917 ja Saksan kansallissosialistisen vallankumouksen
1933. Näin voisi sanoa myös Kiinasta, vaikka ”suuri harppaus” ja
kulttuurivallankumous olivat reaktioita konemahtiin; Kiina alkoi oikeasti
teollistua vasta kun Maosta, vuosisadan ehkä suurimmasta pahantekijästä päästiin.
Ihminen,
siis nainen ja hänen miehensä, on miljoona vuotta vanha metsästäjä.
Luonnonantimien metsästystä sanotaan yleensä keräilyksi. Kahdella jalalla
kulkeminen on nähty keinona suojautua kilpailijoilta (shakaalit, miksei
leijonatkin). Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua
huippua. Ja kognitio tarkoittaa mielen harjoittamaa informaation prosessointia.
Sen yksi osa on kieli ja toinen muisti. Kognitiivisia vallankumouksia ei
tiedetä tapahtuneen, paitsi että Platon ja Aristoteles saattoivat kirjata erään
ja Paavalöi luultavasti saman, jälkipaimentolaisen käänteen.
On kaatoloven teko vaatinut ruista ranteeseen jos muuallekin, kuvassa. Eilen tuli oltua taas metsässä pokasahan (uudenaikaisen) kanssa heilumassa. Polttopuuta oli hommaamassa myös 7 vuotias poikani oman pikkusahansa kanssa. Kyllä oli molemmilla mukavaa, välillä oltiin nuotiolla evästä haukkaamassa. Ihmislapsi tulee vähästä tyytyväiseksi.
VastaaPoista"Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua. Ja kognitio tarkoittaa mielen harjoittamaa informaation prosessointia. Sen yksi osa on kieli ja toinen muisti."
VastaaPoistaEikö kivikauden jälkeen tehty sentään yksi kongnition muutos: kirjoitustaito, joka mahdollisti tiedon siirtämisen muutoin kuin suullisesti sekä ennenkaikkea ylisukupolvisesti. Eikö kärjistettynä loppujen lopuksi ICT:kin ole vain marginaalilisäys kirjoitustaidon historiaan.
"Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua."
VastaaPoistaon ja ei ole. aloita vain ihan rauhassa peruskurssista, ei se mihinkään karkaa.
päivän epistola antaa vinkin, millä suunnalla oli ajatus (valitettavasti Bachin asemesta taustalla komppaa nyt Oppressed: Nazi Nightmare).
Paha Nuutti tulee, se kurauttaa naamaansa loput pullonpohjat ja vetää kuivat tähteiden päälle – rääppiäiset loppuvat. Ja ennen se olisi merkinnyt melkein nälkäkuolemaa, ellei vanhoilla naisilla olisi jotain ollut lukittuna talven varalle.
Vuonna 2008 tietokone pystyi simuloimaan hiiren aivotoimintoja, tänään voimme ilmeisesti jo puhua pikkulasten aivoitoiminnoista. Singulariteetti on niin hilikulla, että ohimoita viiltää. http://fi.wikipedia.org/wiki/Teknologinen_singulariteetti
VastaaPoistaEttei kyse olisi ollut ns. tietokonehiirestä... Mitä taas tulee tekoälyyn, niin se on yhtä lähellä älyä kuin tekosilmä silmää.
PoistaNeljäs rajapinta, juuri se jolla on eräitä hyviä mahdollisuuksia - jopa neliraajahalvauspotilaille -on tulollaan ja odottelen mielenkiinnolla tämän kielen kehkeytymisen parissa askaroiden, kielemme on eto vekkuli!
VastaaPoistaMutta outo otus on se koneäly, en osta, hus!
Maksan kortilla, posti-.
Joku joulu tai toiste.
Kyllä. Otan aivan höpsön ja hullun hiipan kun vaan homma saa jotain hyötyä siitä, ei se Jumala laiskureita pelkää. Man of the cloth, eikös se ole näinkin älyvaate?
Iikka
Niin,
VastaaPoistaTuo yhden miehen saha taisi olla pokasaha? Päätalo kun pääsi sodasta ja meni Messukylän metsiin halontekijäksi, teki ensimmäiseksi itselleen pokasahan. Vaikka valmiita päätypuitakin olisi ollut hän halusi tehdä itse puuosat. Siinähän on kaikenkaikkiaan viisi osaa: päätypari, poikkipuu, kiristysnaru, narulle lukkolossi ja itse metallinen terä.
Terän lisäksi kait oli jotkin naulat päissä jotka sen terän pitivät jännityksessä?
Eilen luin Päätalosta sen osuuden kun hän joutui Hatanpäälle. Viimeinen niitti ennen pyrjähdystään oli kun mottimetsässä löi kirvesvarren poikki ja pokasahan teräkin katkesi. Joutui lähtemään pois kesken päivän ja myötämöykkyineen. Vähemmästäkin sitä ensirivin työmiehen humeeti alkaa sassaroimaan ja pääkopassa soimaan -sä olit lasihelmi vain levy.
Monitoimikoneeseen on ihan suoraan kopoitu moottorisahasta se teräosa. Käyttövoima voi tosin olla hydraulinen. Jos siihen olisi sirkkelinterä sovitettu niin veisi melkomoisen pinta-alan ja alkaisi ehkä värähdellä.
Pitikin juuri sanomani, että Mestari on päässyt Kaarlo Alvarin kanssa samaan luokkaan; "Teksteissä näkyy aikausi".
VastaaPoistaPäätalon kirjoissa Kairankävijä tai Viimeinen savotta Vikke Nilo ajautuu Muurmannin ratatyömaalle ja siinä yhteydessä kerrotaan pokasahan, sirnikan, esiinmarssista ja ylivoimaisuudesta. Siitä kulunut aikakausi on loppujen lopuksi lyhyt. Minua pari vuotta vanhemmat veljeni kävivät kansakoulun lisäksi kansalaiskoulun jatkokurssina ja heidän piti viedä taivutettu sirnikanterä repussa kouluun. Terottamisen opettaminen kuului kursiin.
Paikkakuntamme museossa saarenmaalaiset vieraat katselivat kerran Jobu-merkkistä konesahaa, jossa oli taitolentokaasuttimen puuttumisen vuoksi sahaussuunnan mukaan käännettävä terä. Muistelivat neuvostolaista Druzhba-sahaa, joka oli samankaltainen ja naureskelivat sen nimelle - "ystävyys".
VastaaPoistaSe kaasutin kääntyi 90 astetta, ei terä.
PoistaNyt täytyy kysyä kysymys joka liittyy vain löyhästi blogin alkupään yhteen lauseeseen: Onko mistään luettavissa jonkinlaista selvitystgä saksalaisten sodanajan rakennustöistä Pohjois-Suomessa? Mitä olivat esim. ne "yksityiset" saksalaiset firmat jotka niitä urakoivat, ja miten se vankityövoiman käyttö vielätähän nivoutui?
VastaaPoistaAW
Olipa mielenkiintoinen kysymys. Ainakin Rovaniemellä tehtiin todella vahvoja betonirakenteita, joista osa vieläkin käytössä.
PoistaTässä on takana sekin, että aikanaan mieleeni ei tarttunut mikä se lentokenttiä rakentanut saksalaisfirma oli, jossa äitini oli lukiolaistyttönä Rovaniemellä töissä, eikä enää voi kysyä.
PoistaAW
Eivät aina toimi nykykoneetkaan: http://www.youtube.com/watch?v=xuywUEdkvTM
VastaaPoistaÄskeisessä videossa mainittu Piiponniemi on Ponssen huoltoneuvoja Iisalmesta.
VastaaPoistaPunkaharjun Lustossa on paljon katsottavaa eli opittavaa puista, metsistä ja niihin käyvistä koneista.
VastaaPoistaTukkeja kannattaa kasvattaa sahattavaksi moottorisahalla tai muuten.
VastaaPoistaSuomessa on paljon, paljon huonosti hoidettuja taimikoita ja metsis.
Se on kaikki pois tukkien tuottamasta tulosta. Miksei joku katainen voi keksia sita, etta
tyoton osaisi melko helposti raivata ja istuttaa. Olis ihmisille tyota eika
Tarvitsisi jakaa rahaa vastikkeetta!
Hän ken vastikkeettomaan rahaan oikeutettu on rahan läpikulkupaikka on ja raha vastikkeeton pesääns muuanne tekeepi...
PoistaTuu Mai Li
minä- kunnioitan - ja- ihailen Teitä.
Poista(kumarrus)
I.
Lähetyst(y)ö vaatii Karvalakit!
VastaaPoistaPannunmyssy päässä ja koko ajan olivat mielessäni kuulokkeet ja mikrofonit, nurinkuria, nurinkuria! 7X57 Mauserkivääri ja öljyvärit!
Mitä ihmeen haarukkasahureita! Sellistit selliin! Nurin se katti!
Uimapuvuksi!
Iikka
Jukka hyvä, hienosti jälleen kerran toteat, "Ihminen, siis nainen ja hänen miehensä". Taitaa olla muten hyvin ilmiömäistä, että kielessämme käsite ihminen merkitsee juuri naista, äitiä. Yleensä tuntemissani kielissä vastaava ihminen on miespuolinen. Onhan meillä siis perinteita akkavallasta!
VastaaPoistaMuuten suomalainen mies ja nykyisin tosin nainenkin, heläyttää v::n melkein joka rakoon puheessaan. Italiaanot pärjäilevät miehen värkillä ja fransut ja muut ulosteilla. No jenkit, he manaavat toiminalla, pystyivät siihen vai eivät.
"Taitaa olla muten hyvin ilmiömäistä, että kielessämme käsite ihminen merkitsee juuri naista, äitiä. "
PoistaNiinkö etymologia menee: onko jotenkin emä-emo-inehmo-ihminen?
Ketjusaha oli se ehkä vallankumouksellisin keksintö, mutta voiko sitä sanoa keksinnöksi, kun se on itse asiassa kopio sarvijäärän hampaista? Kyseessä taitaa olla innovaatio, joka on käytössä myös hakkuukoneissa, eikä sen voittajaa ole näköpiirissä, jos puun katkaisemisesta puhutaan. Samalla vehkeellä tehdään muutakin, esimerkiksi avantoja talviverkkoja varten.
VastaaPoista