Maailman kuve

Maailman kupeessa saa katsoa, ettei revähdytä paikkojaan. Tänään Aalto-yliopistossa vaihdetaan mielipiteitä. Siinä toimituksessa käy helposti väärin.

Alinomainen tietolähteeni Päätalo mainitsee tyrmistyttävästi, että saksalaiset kaatoivat vankileiriään varten Taivalkoskella metsän ”konesahoilla” vuonna 1942 tai 1943. Tieto näyttää pitävän paikkansa. En uskalla arvata vuosilukuja, mutta moottorisahan murheellisen lyhyt valtakausi alkoi joskus 1950-luvulla ja loppui koneisiin. Hakkuukone eli harvesteri eli ”moto” (monitoimikone) siirsi kätevästi rahallisen riskin yrittäjiksi pakotetuille ihmisille; ennen hevosmiehet olivat ehkä jonkinlaisia yrittäjiä tai ainakin työurakan tekijöitä.

Pokasaha oli ollut melkein yhtä lyhytaikainen hallitsija, vain vuosikymmeniä. On erikoista, että minun ukkoina näkemäni miehet olivat kaataneet puut kirveellä ja vain ajoittain justeerilla. Yhden miehen saha, ruotsalainen keksintö, muutti nopeasti myös sanan ”jätkä” merkityksen ja sävyn.

Teknologian ja siis kulttuurin muutos ja työpaikkojen katoaminen oli maailmanhistoriallisen suuri sotien jälkeen. Voi hyvinkin olla, kuten pääministerikin kertoo, että meneillään on sitäkin suurempi murros, jossa syypäänä on ”tietotekniikka”. Toivottavasti kokousyleisö muistaa, ettei tietotekniikkaa ole enää olemassa. Elinkeinoja mullistava tekijä on tekniikan ja tietojenkäsittelyn sulautuminen toisiinsa. ICT eli viestintä- ja tietoteknologia alkaa sekin nimityksenä kuulostaa huonosti osuvalta. ”Teknologia” peittää ainakin vielä tällä hetkellä näkyvistä kognition ja yhdyssanasta biotekniikka huolimatta biologian.

Siis muutamat luonnontieteet, käyttäytymistieteitä ja yhteiskuntatieteitä on kytkeytynyt paketiksi niin että edellä mainitun Aalto-yliopiston tarjonta on jo nyt, vain muutamia vuosia yksikön perustamisen jälkeen, on järkevä vain yhteistoiminnassa Helsingin Yliopiston kanssa. Esimerkki: kielitiede. Sekä teoria että käytäntö ovat kymmenin säikein sidoksissa tekniikkaan. Tällä hetkellä puhetta nuuskivat kojeet vaikuttavat ehkä toisarvoisilta. Ne eivät ole toisarvoisia esimerkiksi sairaalateknologiassa. Ihmisen kaksi kättä on vaikeasti korvautuva luonnonvara. Käsien vapauttaminen esimerkiksi robottien ohjailusta on itsestään selvä pyrkimys.

Moottorisahan käyttöliittymän läpimurto oli kaasutin. Varhaiset laitteet olivat toimineet vain yhdessä asennossa. Polttomoottorin oli saatava ”taitolentokaasutin”; lentokoneissa oli ollut sama tekninen ongelma, ja se oli ratkaistu. Ei se sahan pieni polttomoottorikaan ollut ongelmaton. Minua hiukan vanhemmat miehet oppivat tuskaisesti pelaamaan tulppien ja kaasuttimien kanssa kylmissä parakeissa tai paljaan taivaan alla, avokäsin. Eivät ne sahat yleensä noin vain toimineet. Nykyisin ne toimivat.

Itse koneen kannalta taivaallinen oivallus oli sama, jonka katutappelijat ja muut väkivaltamiehet olivat jo oivaltaneet. Polkupyörän ketjulla on monta käyttöä. Sillä huitominen on ehkä mennyt muodista, koska väline ei taida tehota esimerkiksi kilpeä kantavaan mellakkapoliisiin. Sitä ennen meni lyömäaseena muodista ”konepuukko”. Muistelen hokemaa, joka oli tapana esittää eräälle etniselle vähemmistölle muka tyypillisellä puheäänellä. Tulee sata reikää, kun M---e lyö konepuukolla eli justeerilla. Mutta kettingin varustaminen leikkaavilla terillä oli uutta. Vannesahan terä oli yhtä kappaletta.

”Toinen teollinen vallankumous” on uutta. Se ensimmäinen oli oleellisesti energian (höyry, kaasu, sähkö) tuottamista ja jakelua. Tämä jälkimmäinen olisi energian kohdentamista, ja avainalueet ovat kognitiiviset tehtävät (esimerkiksi jätteiden lajittelu), logistiikka (kuljetus ja jakelu) ja valvonta ja säätö (tunnistimet, toimilaitteet).

Oletko aivan varma, että marketin ovet eivät sinulle auetessaan myös lue lompakostasi, paljonko tililläsi on rahaa? Jos olisin kauppias (estä, Jumala) haluaisin asiakkaitteni profiilit. Ensimmäiseksi kävisin laittomasti kopioimassa kunnankirjaston lainaustiedot ja eräpäiväuskollisuuden.

Oma lisäni keskusteluun: teollinen vallankumous aiheutti pahaa kuohuntaa, kuten Venäjän lokakuun vallankumouksen 1917 ja Saksan kansallissosialistisen vallankumouksen 1933. Näin voisi sanoa myös Kiinasta, vaikka ”suuri harppaus” ja kulttuurivallankumous olivat reaktioita konemahtiin; Kiina alkoi oikeasti teollistua vasta kun Maosta, vuosisadan ehkä suurimmasta pahantekijästä päästiin.

Ihminen, siis nainen ja hänen miehensä, on miljoona vuotta vanha metsästäjä. Luonnonantimien metsästystä sanotaan yleensä keräilyksi. Kahdella jalalla kulkeminen on nähty keinona suojautua kilpailijoilta (shakaalit, miksei leijonatkin). Kognitio ei tietenkään ole ylittänyt kivikaudella saavutettua huippua. Ja kognitio tarkoittaa mielen harjoittamaa informaation prosessointia. Sen yksi osa on kieli ja toinen muisti. Kognitiivisia vallankumouksia ei tiedetä tapahtuneen, paitsi että Platon ja Aristoteles saattoivat kirjata erään ja Paavalöi luultavasti saman, jälkipaimentolaisen käänteen.