Itsemurhatapauksissa jotkut erehtyvät henkilöstä. Kiivetessään hirteen he tulevat surmanneeksi väärän henkilön. Lähes poikkeuksetta hirttäytyneen kynsien alta löytyy tapettia tai maalia. Se tarkoittaa, että kuristumisen hetkellä ihminen rimpuilee epätoivoisesti saadakseen otteen, pysyäkseen hengissä.
On myös tapana vakuuttaa, että ihmisen on jokseenkin mahdotonta hukuttautua kylpyammeeseen. Tietoinen veden hengittäminen ei onnistu. Tajunnan häipyessä hermosto pakottaa nostamaan pään pinnalle ja vetämään keuhkoihin ilmaa. Perinteinen järveen meneminen on toista. Siinä tulee vetäneeksi keuhkoihin kunnolla vettä samalla kun vajoaa.
Se ihminen, joka tekee ratkaisun ja haluaa päättää päivänsä, on siis eri henkilö kuin se, jolta viedään henkeä. Turha puhua matelijan aivoista. Ihmisessä on monta ihmistä ja se päällimmäinen, joka kukistuu murheisiin ja tekee epätoivoisia ratkaisuja, on vain yksi monista. Kun alemmat ihmiset ovat uhattuja, varsinaiset aivot ja todellinen keskushermosto käynnistyvät hälytystilaan ja panevat kaiken peliin hengen säilyttämiseksi.
Tämä kuvaus on aika tuttu sotamuistelmista. Juuri kukaan ei ole immuuni pelko- ja pakokauhureaktioille. Vahva tahto, suuri tottumus ja kukaties hyvä koulutus pitävät miehet paikallaan pahassa tilanteessa - mutta todellinen ihminen urkkii taustalla.
Jukka Kemppinen, fil. tohtori, kirjailija, s. 1944, eläkkeellä. Johtava tutkija, professori, hovioikeudenneuvos, korkeimman oikeuden esittelijä, asianajaja. Runokokoelmia, tietokirjoja, suomennoksia, tuhansia artikkeleita, radio-ohjelmia. ym. Blogilla on joka päivä ainakin 3000 lukijaa, yli 120 000 kuukaudessa, vuodesta 2005 yli 10 miljoonaa. Palkintoja; Suomen Kulttuurirahaston Eminentia-apuraha 2017 tieteellistä ja taiteellista elämäntyötä koskevaan työskentelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti