Pöysti erosi siirtyäkseen digitaalisten ongelmien ja eurooppaoikeuden selvittelyyn asianajajana.
Tämä on nyt Sanna Marinin jälkeen toinen tapaus, jota en onnistu sovittamaan ajatusmaailmaani.
Minusta ei ole laitaa, että oikeuskansleri ja pääministeri siirtyvät tietoineen ja taitoineen kaiken kontrollin ja julkisuuden tavoittamattomiin.
Selitän teille, lukijat. Esimerkiksi kirkkaasti perustuslain ja ihmisoikeuksien vastainen rajalaki oli mielestäni hyvä asia. Arvaukseni: itärajan aitaamiseen ja sulkemiseen vaikuttivat erittäin paljon tiedot, jotka ovat peräisin Suomen harjoittamasta sotilasvakoilusta.
Vakoilu on Suomen kaltaiselle maalle niin tärkeää, että siitä tinkiminen olisi rikollista. Ei se ollut viimeinen kerta, kun 1939-1944 sekä Suomi että Neuvostoliitto osoittivat käsittämätöntä tietämättömyyttä siitä, mitä rajan pinnassa tapahtui.
Sotilaalliseen valmiuteen kuuluu välttämättömästi se, ettei vastapuoli tiedä tarkoin, mitä me tiedämme. Esimerkiksi että Suomenlahdella kulkevat median mukaan tuntemattomat alukset tunnetaan potkuriäänten perusteella.
Olen henkilökohtaisesti tuntenut ja tavannut henkilöitä, jotka ilmavalokuvasivat rajaseutua myös Neuvostoliiton puolelta välirauhan aikana 1940 ja jotka kävivät jalan toteassa, oliko Vienanlahden etelärannalle todella saatu syntymään rautatie, joka vähentäisi dramaattisesti eteläisemmän Muurmannin radan osan merkitystä. Oli sinne. Ja maasto oli hyvin vaikeaa.
Senkin tiedän, miksi isoisäni ei saanut vuoden 1924 jälkeen kunnon työtä eikä edes kohtuullisesti rahaa. Tiedon hankkijoilla ja haltijoilla on taipums muuttua epäluotettaviksi. Ennen maailmassa keskeinen syy siihen oli viina.
Menestyvien henkilöiden ongelma on joskus “afluenssa”. Sanan (afluenza) keksivät John de Graaf ja hänen kanssakirjoittajansa runsaat 20 vuotta sitten. Kirjoitin asiasta tähän blogiin vuonna 2008.
”Tarttuva tauti, jonka oireita ovat rajattoman ahneuden aiheuttama ahdistus, rasitus, velkaantuminen ja luonnonvarojen korvaamaton ylikäyttö.”
Silloin en osannut ihmetellä, miten ihmisten tappaminen on jäänyt muodista, vaikka se historiallisesti on ollut yksi biologisen lajimme rakkaimmista harrasteista.
Asia tuli nyt mieleeni, kun muistin erään tuttavani tädin, joka oli aivan kuin Tšingis-kaani, vain isompi ja väkivaltaisempi.
Mutta Putin otti Stalinin keinot käyttöön Ukrainassa havaittuaan saman kuin Hitler myöhemmin. Tavallisia, kunnon ihmisiä ei tarvitse juuri edes kouluttaa murhaajiksi. He tekevät sen itse.
Näin ruotsista suomennetun kirja, joka on täynnä toisen maailmansodan kuvia väreissä. Photoshopistakin löytyvät, AI-pohjaiset filtterit ovat nykyisin niin hyviä, ettei jotain Hitlerin ja Göringin kuvia erota paljain silmin sellaisista, jotka olisi otettu eilen hyvillä uutiskuvaajan laitteilla.
Minulla on ollut parikymmentä vuotta video, jossa on aitoa värillistä uutiskuvaa tuosta sodasta. Virallisten, Hollywoodista kuuluisan George Stevensin johtamien elokuvamiesten joukossa oli yksi, joka kuvasi käsivaralta silloin upouudelle värimateriaalille. Tuon videon järkyttävin jakso on amerikkalaisten ja englantilaisten sotilaiden kuvat, kun he tunkeutuvat Bergen-Belsenin keskitysleirille ja näkevät, mitä siellä on tehty. Ja saksalaiset Sonderkommando-miehet osoittavat sormella toisiaan. Kirja kuvineen ei ole kovin hyvä. Mielestäni teksti kuvittaa paremmin kuin kuva, useimmiten.
Ehkä Pöysti ja Marin ovat siirtyneet tärkeisiin tehtäviin. Ehkä asia ei ole niin. En tiedä. Isäni oli oikeasti kiukkuinen, kun kieltäydyin siirtymästä kerran kolminkertaiselle ja kerran kuusinkertaiselle palkalle. Ratkaisuni oli mielestäni oikea. Tänäänkin on luvassa färssiä, koska jauheliha oli tarjouksessa. Pidän lihamurekkeesta samalla tavalla kuin Karhukoplan jäsen 176-861 kaurapuurosta.
Tappamisen lahjat ja niiden ansiokkaasti käyttäjät ovat olleet vain pikkuisen aikaa levossa. Näemme ympärillämme, miten murhaamiset ovat tulleet takaisin muotiin.
VastaaPoistaValtioiden välisissä, sotilaallisesti järjestetyissä muotinäytöksissä tapetaan kuin kilpaillen, ihmismassoihin tähdäten, siviilien keskuudessa ihan vain toisia siviilejä, toinen toisiamme.
Tuntemattomia vastaantulijoita tökitään hengiltä summanmutikassa ja jopa lapsiksi luettavat alaikäiset haluavat kokea aidon tappamisen riemun.
Tänä vuonna tappomuodin kärkeä näyttäisi edustavan raavaitten urosten sormuksin merkittyjen naaraittensa hengiltä ampumiset. Yhteenveto: 16 naisuhria eikä vuosi ole vielä loppuun kulahtanut.
Intomielinen naaras ryhtyi kommentoimaan Ylen uutisia jotka on kumottu. Tiedot eivät pidäkään paikkaansa. Ylen omat tontut ovat niiden ääressä vouhkanneet ja hukanneet todellisuuden.
PoistaOlen hyvin pitkään ollut sitä mieltä että raha ei ole tärkeä asia. Sitähän voi aina tehdä lisää, se on loppumaton luonnonvara. Sensijaan tieto ja viisaus, oivallukset ja keksinnöt ovat arvokkaita eikä niitä jaeta kaikille. Sen myötä saa itselleen merkittävän määrän tyydytystä löydön tehtyään.
VastaaPoistaPersut ovat nykypäivän sonderkommandoja. "Koska ihmisten tai ihmisryhmien luokittelu, arvottaminen, synnyinmaan, sosioekonomisen taustan, koulutuksen tai muun vastaavan taustan perusteella on epäinhimillistä. Siihen on puututtava ja niin me nyt teemme, Orpo linjasi" Tosin n-sanat saavat mennä takaisin Afrikkaan harjoittamaan inhimillisyyttään.
VastaaPoistaKuuluisimmat Sonderkommandot olivat niitä keskitysleirivankeja jotka pakotettiin tyhjentämään ruumiit kaasukammioista. Murhajoukot olivat nimikkeellä Einsatzgruppen.
PoistaEipä taida sittenkään ainakaan kaikkien pääministereiden tiedot ja taidot olla korkeata luokkaa.
VastaaPoistaNykymaailmassa tuppaavat tiedot vanhenemaan hyvin nopeasti. Taidot ovat hyvien avustajien varassa.
Elämme salaperäistä aikaa.
VastaaPoistaHirmustuin tänään mielessäni huomatessani, että yksi enää vähän ulkomaailmassa liikkuvan päivittäinen huvitus, Ylen radiouutiset, oli entisestään typistetty, nyt vain muutaman vaivaisen minuutin mittaisiksi. Mitäpä sitä tällaisina aikoina kaikkea kertomaankaan, kansalle. Ymmärtää vielä väärin ja huhuja levittelee totuuden asemesta. Ja onhan meillä uutisia ja "analyysejä" haluaville tarjolla luotettavuudestaan ja riippumattomuudestaan tunnettu vapaa lehdistö. Siitä vain "maksumuurin" yli niin että heilahtaa.
Yksilöiden murheet kuitenkin sikseen. Aika on vaikea: ei oikein sotaa eikä rauhaa kuten Brest-Litovskissa joulukuussa 1917. Vähemmästäkin pantiin länsinaapurissamme toisen maailmansodan aikana sinikeltaraitainen murahteleva paperitiikeri ja monet muut 'lakaatit' kansaa opastamaan, mitä "allvarstid" siltä vaati. Meillä ei hienosteltu: kaikessa rauhassa matkaa taittavan linjurin profiilikuvassa katolla saattoikin kykkiä piippalakkinen "ryssä" korva katossa kiinni.
..
En vähättele tiedustelun merkitystä kansallisen turvallisuuden varmistajana ja toisaalta vakoilun torjunnassa. Mietin vain: kuinka pitkälle nykyisessä ilmapiirissä ja suuntauksessa ollaan valmiit rikkomaan perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia, kun kaiken silmämääräksi näkyy asetetun (osin kuitenkin verifioimaton ja oletettu?) uhka kansallista turvallisuutta kohtaan. Eikö vain pari kolme vuotta sitten todettu johtavalta taholta jotenkin näin: - Vihdoinkin turvassa.
Uutisia kannattaa aina välillä kuunnella vegaaniradiosta joko tavalliseksi tai kevytruåtsiksi. Myös saman yhtiön svenska-sivusto avaa maailmaan näkymän eri kulmasta kuin tavallinen.
PoistaMikä vegaaniradio?
PoistaSiis varmasti ainakin Tšingis kaani -tyyppinen skitsoaffektiivinen afluenssaa poteva mahdollinen täti olisi triageluokittelussa eristettävä ensin ja sitten pikimmiten testattava kaikki joiden kanssa hän on ollut tekemisissä?
VastaaPoistaEräässä kirjoitusmerkkijärjestelmässä eräs merkki tarkoittaa nainen, kaksi samaa tarkoittaa juoru ja kolme samaa riita, melu, mekkala.
Ursula von der Leyen? Roberta Metsola? Ei se voi olla Margaret Thatcher, vai voiko?
Jo vain olisi oikein ett ei Sanna Marin olisi paennut mediaa, puolueita ja kaikkia muita riivattuja, jotka tekivät kaikkensa ja enemmänkin tappaakseen hänet, Suomen kaikkien aikojen parhaan PMn. Fyi Saamarin, fyi do naiset.
VastaaPoistaYmmärtääkseni apulais-sotilas-asiamies U.A. Käkönen joutui esimiehensä käskystä ja mukana nousemaan Moskovassa pohjoisen junaan tarkoituksella leikkiä vakoojaa. Iloinen seurue, jossa heitä häntäjoukkona seurasi tsheka, suunnisti kohden Sorokan-Arkangelin asemia. Näkivät kyllä risteyksiä mutta pääosin lumisia aukeita ja suuria metsiä, ja venäläisen asemarunkkarin. Käkösen kirja ei kerra tuloksista paljoakaan.
VastaaPoistaAika naiivia touhua.
On kielellinen selviö, että tiedon arvostajan täytyy arvostaa tiedusteluakin. Mieleen kuitenkin tulee opettajani Seppo Randellin arvio yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan päätehtävästä: Ei se oikeastaan ole tiedon salaaminen vaan sen salaaminen, ettei täällä tietoa olekaan.
VastaaPoistaPientä faktantarkistusta kuitenkin tähän (Wiki): Kaikkien kuuden karhuveikon numero koostuu alkunumerosta 176 ja tämän jälkeen tulevasta numerosta, jossa on numerot 1, 7 ja 6 eri järjestyksissä: 176–167, 176–176, 176–617, 176–671, 176–716 ja 176–761.
VastaaPoistaPuheet Sanna Marinista ovat kukkuuta jos eivät sisällä totuutta. Hän ei ole Suomen paras leikkaaja eikä edes lypsäjä.
VastaaPoista