Akateeminen
kirjakauppa teetti 1993 suomalaisen listan ”sata kirjaa”. Niitä valitsemassa
olivat Anja Harvilahti-Rautonen, Erkka Lehtola, Johannes Salminen ja Pekka
Tarkka. Vastaavanlaisia on vakinaisesti maailmalla. Tässä oli tarkoituksena
nimetä sata parasta.
Keskustelu
on avoin. Aiustan sanomalla ettei lista ole hullumpi. Kuten Tarkka kirjoitti
saatesanoissaan, kaksi kolmatta osaa tuntuu selviltä, ja sitten alkaa
hajoaminen.Mitenteillä?
|
Anna
Ahmatova
|
Runot
|
|
H.
C Andersen
|
Satuja
|
|
Augustinus
|
Tunnustukset
|
|
Jane
Austen
|
Ylpeys
ja ennakkoluulo
|
|
Honoré
de Balzac:
|
César
Birotteau
|
|
Charles
Baudelaire
|
Pahan
kukkia
|
|
Samuel
Beckett
|
Huomenna
hän tulee
|
|
C.
M. Bellman
|
Fredmanin
epistoloita
|
|
Saul
Bellow
|
Herzog
|
|
Andrej
Belyj
|
Peterburg
|
|
Gunnar
Björling
|
Kosmos
valmiiksi kirjoitettu
|
|
Karen
Blixen
|
Seitsemän
salaperäistä tarinaa
|
|
Boccaccio
|
Decamerone
|
|
Jorge
Luis Borges
|
Haarautuvien
polkujen puutarha
|
|
Bertolt
Brecht
|
Galilein
elämä
|
|
Brodsky
|
Historien
som nedan skall berättas
|
|
Mihail
Bulgakov
|
Saatana
saapuu Moskovaan
|
|
Italo
Calvino
|
Paroni
puussa
|
|
Albert
Camus
|
Sivullinen
|
|
Lewis
Carroll
|
Liisan
seikkailut ihmemaassa
|
|
John
Le Carré
|
Mies
kylmästä
|
|
Catullus
|
Kaikki
runous
|
|
Céline
|
Niin
kauas kuin yötä riittaa
|
|
Cervantes
|
Don
Quijote
|
|
Raymond
Chandler
|
Syvä
uni
|
|
J.
M. Coetzee
|
Michael
K:n elämä
|
|
Joseph
Conrad
|
Nostromo
|
|
Dante
|
Jumalainen
näytelmä
|
|
Charles
Dickens
|
Loistava
tulevaisuus
|
|
F.
M. Dostojevski
|
Karamazovin
veljekset
|
|
Alfred
Döblin
|
Berlin
Alexanderplatz
|
|
Gunnar
Ekelöf
|
Epätasaiset
runot
|
|
T.
S. Eliot
|
Autio
maa
|
|
WiIliam
Faulkner
|
Liekehtivä
elokuu
|
|
Flaubert
|
Rouva
Bovary
|
|
Marquez
|
Sadan
vuoden yksinäisyys
|
|
Goethe
|
Faust
|
|
Nikolai
Gogol
|
Kuolleet
sielut
|
|
Ivan
Gontsharov
|
Oblomov
|
|
Maksim
Gorki
|
Lapsuuteni
|
|
Günter
Grass
|
Peltirumpu
|
|
Graham
Greene
|
Voima
ja kunnia
|
|
Paavo
Haavikko
|
Talvipalatsi
|
|
Hašek
|
Kunnon
sotamies Svejk maailmansodassa
|
|
Ernest
Hemingway
|
Ensimmäiset
49 kertomusta
|
|
Homeros
|
Odysseia
|
|
Bohumil
Hrabal
|
Tarjoilin
Englannin kuninkaalle
|
|
Henrik
Ibsen
|
Peer
Gynt
|
|
Tove
Jansson
|
Muumikirjat
|
|
Maria
Jotuni
|
Kun
on tunteet
|
|
James
Joyce
|
Odysseus
|
|
Franz
Kafka
|
Oikeusjuttu
|
|
Kalevala
|
|
|
Volter
Kilpi
|
Alastalon
salissa
|
|
Aleksis
Kivi
|
Seitsemän
veljestä
|
|
Jaan
Kross
|
Keisarin
hullu
|
|
LagerIöf
|
Peukaloisen
retket villihanhien seurassa
|
|
Joel
Lehtonen
|
Putkinotko
|
|
Eino
Leino
|
Helkavirsiä
|
|
Väinö
Linna
|
Tuntematon
sotilas
|
|
Li
Po
|
Taivaanrantaan
pitkä matka
|
|
Thomas
Mann
|
Buddenbrookit
|
|
EevaLiisa
Manner:
|
Kuolleet
vedet
|
|
Herman
Melville
|
Moby
Dick
|
|
Veijo
Meri
|
Manillaköysi
|
|
A.
A. Milne
|
Nalle
Puh
|
|
Montaigne
|
Esseitä
|
|
Shikibu
Murasaki
|
Genjin
tarina
|
|
Robert
Musil
|
Mies
vailla ominaisuuksia
|
|
Vladimir
Nabokov
|
Lolita
|
|
Friedrich
Nietzsche
|
Iloinen
tiede
|
|
Omar
Khaijam
|
Viisaan
viini
|
|
George
Orwell
|
Eläinten
vallankumous
|
|
Blaise
Pascal
|
Mietteitä
|
|
Fernando
Pessoa
|
Hetkien
vaellus
|
|
Petronius
Arbiter
|
Trimalkion
pidot
|
|
Platon
|
Pidot
|
|
Marcel
Proust
|
Kadonnutta
aikaa etsimässä
|
|
Raamattu
|
|
|
François
Rabelais
|
Pantagruel
|
|
Rainer
Maria Rilke
|
Duinon
elegiat
|
|
Juan
Rulfo
|
Pedro
Páramo
|
|
Shakespeare
|
Hamlet
|
|
Isaac
Bashevis Singer
|
Shosha
|
|
Sofokles
|
Kuningas
Oidipus
|
|
Solzhenitsyn
|
Ensimmäinen
piiri
|
|
Stendhal
|
Punaista
ja mustaa
|
|
August
Strindberg
|
Neiti
Julie
|
|
Jonathan
Swift
|
Gulliverin
matkat
|
|
EdIth
Södergran
|
Tulevaisuuden
varjo
|
|
Junichiro
Tanizaki
|
Avain
|
|
H.
D. Thoreau
|
Elämää
metsässä
|
|
Leo
Tolstoi
|
Sota
ja rauha
|
|
Michel
Tournier
|
Keijujen
kuningas
|
|
Anton
Tshehov
|
Suuret
kertomukset
|
|
Mark
Twain
|
Huckleberry
Finnin seikkailut
|
|
Mika
Waltari
|
Sinuhe,
egyptiläinen
|
|
Voltaire
|
Candide
|
|
Virginia
Woolf
|
Aallot
|
|
Yourcenaar
|
Hadrianuksen
muistelmat
|
Kommenttimagneetti.
VastaaPoistaEi taida olla yhtään joka ei puolustaisi paikkaansa. Henkilökohtaisesti vaihtaisin Austenin Ylpeyden ja Ennakkoluulon Persuasioniin (mikä se nyt olikaan suomeksi, onkohan suomennoksesta mihinkään) joka on tiukempi ja kypsempi, ja Calvinolta ottaisin Näkymättömät kaupungit. Conradilta Pimeyden ydin ehkä kuitenkin puhuttelee nykylukijaa eniten ja on vaikuttanut laajimmin.
AW
Viisasteleva sydän. Ihmeellinen kirja, teemana "toinen kukoistus". Hieno suomennoskin: Kristiina Kivivuori.
PoistaUpea lista! Lisäehdotuksia:
VastaaPoistaHerodotos: Historiateos
Thukydides: Peloponnesolaissota
Platon: Gorgias
Cicero: Vanhuudesta. Ystävyydestä. Velvollisuuksista.
Seneca: Tutkielmia ja kirjeitä
Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja (pitäisi saada suomeksi koko teos Bioi paralleloi)
Lista on hyvin tehty. Jos jotain pitäisi lisätä niin Babel: Odessalaisia ja Huovinen: Lyhyet erikoiset. Onneksi tästä listauksesta on aikaa, ettei siellä ole uudempia väkisin viety listalle, esim. Murakamia (ei kuulu ja Syvä uni on jo siellä).
VastaaPoistaMissä on virsikirja? 1800-luvulla se oli monen kodin ainoa kirja. Vanhojen virsien poljento on meidän alitajunnassamme, se on ollut runoilijoiden rytmeissä mukana. Virsikirjan merkitys lukutaidolle on ollut huima.
VastaaPoistaViimeksi luin Pantagruelin.
VastaaPoistaIlokseni havaitsin, että yli puolet on vielä lukematta.
Lukiossa Kunnaksen Ilkka
"Everything I have is good."
VastaaPoista- Pharoah Sanders
Kirjan nimi Kaikki runous ei ole onnistunut. Ymmärrän, että taustalla on ehkä syvä ajatus, mutta valitettavasti se ei tule läpi. Lukija jää vain ihmettelemään, että eihän tässä ole kaikkia Catulluksen säilyneitä runoja.
VastaaPoistaMutta on toki nimeä tärkeämpi itse sisältö, ja se onkin suureksi osaksi vallan mainio.
Missä on listalta John Steinbeck vaikkapa Vihan hedelmillä. Francois Rabelaisia listassa ihmettelen, koska listassa on kyse haudan vakavasta asiasta. Vonnegutia ei sentään kelpuutettu, ettei listan laatijoita epäiltäisi kevytmieliksi.
VastaaPoistaJos pitäisi valita yksi virolainen kirja niin se olisi pikemmin Tammsaaren "Hornanperän uusi paholainen" tai Lutsin "Kevät" tai jotain Karl Ristikiviltä. Kross on sellainen hyvä mutta minusta vähän liian tavallinen. Mutta listan suurin puute: minne jäivät Suomen suuret kosket, Linnan- ja Saarikoski?
VastaaPoistaLista on kestänyt yllättävän hyvin aikaa. Muutama yllättävä valinta ilahdutti, kuten Bohumil Hrabal, Tarjoilin Englannin kuninkaalle taisi olla 1993 tuore suomennos. Toki arvostus on joidenkin kohdalla vanhentunut. Vaikkapa Balzac, pidin kyllä hänestä aiemmin. Mikäli lista laadittaisiin nyt, Thomas Pynchon voisi olla vahva ehdokas kanonisoitavaksi. Vasili Grossmanin Elämä ja kohtalo ei näemmä ole tehnyt vaikutusta valitsijoihin.
VastaaPoistaKuten jaetaan vaihtoehto-Nobeleita, niin oma valintani klassikoksi, jota ei koskaan noteerata näissä valinnoissa: Kalle Päätalon Nälkämäki. Uskokaa pois, Päätalo hallitsi myös vaikuttavan draaman kaaren yllättävän vähäeleisin keinoin. Ainakin kun vertailukohtana on miehen oma tuotanto. Tuo/toi mieleeni monet venäläiset klassikot.
Kannatan. On mielenkiintoista, että Kalle kirjoitti Nälkämäen jo 1967, ja silti se solahtaa sujuvasti myöhempään muhkeaan Iijoki-sarjaan – 80-luvun alussa kirjoitettujen Tuulessa ja tuiskussa sekä Tammerkosken sillalla osien väliin.
PoistaAlkuperäinen lista ei ole ollenkaan huono, jos mukaan hyväksytään vain vuoteen 1993 mennessä suomeksi julkaistu kaunokirjallisuus. Puoli tusinaa täysin turhaa olisi helppo poistaa, jotta mukaan saataisiin Viidan Moreeni ja Ellisonin Näkymätön mies.
VastaaPoistaVuoteen 2017 mennessä lista muuttuisi sormilla laskettavalla määrällä. En kerro esimerkkejä, kun en enää tiedä enkä välitä, mitä kaikkia on suomennettu.
vuorela, tampere
Olipa hyvä lista. Calvinolta olisin ottanut mieluummin listalle Näkymättömät kaupungit, ja omalla listallani olisi myös Kurt Vonnegut.
VastaaPoistaJa Raamatun lisäksi listalle myös Koraani. Nimenomaan molemmat siksi, että niiden yhteneväisyydet ja erot avaavat maailman ihmisistä puolen maailmankuvan. Muhammed oli mielestään uskonpuhdistaja, kun taas kristinuskon sisältö on juuri se, minkä Muhammed kiisti. Vaikka molemmat perustavat samoihin vanhan testamentin juutalaisiin profeettoihin, Aabrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin.
Pistää silmään,etteivät suomalaiset valitsijat ole kelpuuttaneet yhtään Väinö Linnan tai Haanpään teosta. Hieman tekotaiteellisen Karamazovin veljesten tilalle olisin nostanut Dostojevskin Riivaajat.
VastaaPoistaKyllä Tuntematon sotilas minusta on Linnan. Eihän se yhtä hyvä ole kuin Pohjantähti, mutta ehkä globaalisti tarpeellisempi.
Poistavuorela, tampere
Onpa maailman sadan parhaan joukkoon päässyt monta kirjaa niin pieneltä kielialueelta kuin suomi.
VastaaPoistaja ihan paskoi: paska maa, paska kieli.
Poistafhy fun!
oikeasti, suomalaiset yleisurheijat ovat ja melkoisia kingejä ja diivoja kotomaassa.
Laskin: olen lukenut noista vain yhdeksän. Nolottaa sivistymättömyyteni. Jopa monia aivan ilmeisiä puuttuu. Ja lisäksi pidän itseäni vieläpä kirjallisuuden suurena ystävänä. Toisaalta olen ehkä aina ollut kiinnostuneempi populaarimmasta kirjallisuudesta kuin varsinaisista klassikoista.
VastaaPoistaSiitä puheen ollen: olen aina arvostanut arvon blogi-isännässämme sitä miten suvereenisti hän liikkuu sekä korkeakirjallisuuden että populaarimman parissa. Pitäen siitä, mikä hyvää on, lajityypistä tai yleisestä arvostuksesta niinkään välittämättä.
Lisäisin ainakin kaksi: Lawrence Sternen Tristram Shandy ja Imre Kertészin Kohtalottomuus. Conradilta Pimeyden sydän, Nostromoa en ole lukenutkaan. Samasta syystä Balzacilta Ukko Goriot. Juan Rulfo on minulle ihan tuntematon suuruus, mutta on ilmeisesti ollut hyvin merkittävä ja vaikuttanut moniin eteläamerikkalaisiin kirjailijoihin. Voisi lukea, jos jostain löytyisi.
VastaaPoistaHyvä lista se on.
EG
Sakari Topelius: Maamme kirja
VastaaPoistaJuhani Aho: Juha
Pentti Haanpää: Noitaympyrä
Veikko Huovinen: Puukansan tarina
Antti Tuuri: Ikitie
Yrjö Hirn: Barnlek / Leikkiä ja taidetta
Samuli Paulaharju: Vanha Raahe
Georg Henrik von Wright: Tanke och förkunnelse / Ajatus ja julistus
Erik Tawaststjerna: Jean Sibelius 1-5
Matti Kuusi: Suomen kirjallisuus 1: Kirjoittamaton kirjallisuus
Göran Schildt: Alvar Aalto 1-3 (Det vita bordet, Moderna tider, Den mänskliga faktorn)
Tosiaan, Puukansan tarina.
PoistaJos tiede ja muu nonfiktio hyväksytään mukaan, alkuperäisestä listasta ei jää montakaan jäljelle.
Poistavuorela, tampere
Voisi olla erikseen lista "50 parasta suomalaista kirjaa". Tai 20, se kävisi helpommin.
PoistaEG
Historiankirjoitus alkoi tarinankerrontana, ja kun kirjailija kertoo tarinan upealla kielellä, myös ei-fiktio kuuluu kirjallisuuden historiaan. Esimerkiksi Herodotoksen kertomus Kroisoksesta on suurta kirjallisuutta. Topelius kuuluu samaan jatkumoon. Luin viimeksi mitä hän kirjoittaa Aleksanteri Nevskistä ja Tuomas-piispasta. Antiikin klassikoiden veroista kerronnan iloa.
PoistaAkateeminen painatti 1993 kaksikin vihkosta, laajemman ja suppeamman, noista "maailman parhaimmista kirjoista". Minulla on ne tallella. Minusta ne ovat lähinnä asiapitoisia mainoksia. Muistan, kuinka listan kaikkia saatavissa olevia teoksia kasattiin myyntipöydille, ja kauppa ilmeisesti kävi. - Sekin muistuu mieleen, kuinka tuolloin naureskeltiin, kuinka pieni, sisukas Suomi oli listalla onnistunutkin valtavalla yliedustuksellaan ponnistautumaan jos ei vielä tuohon aikaan humanitaariseksi niin ainakin humanioran suurvallaksi.
VastaaPoistaOmalla listallani olisi Hermann Hessen Demian tai Lasihelmipeli.
VastaaPoistaTätä lisää !
VastaaPoista^'
Mielenkiintoista, että Homerokselta on valittu Odysseia eikä Iliasta (oikeasti toki eri tekijöiltä, mutta sillä ei tässä ole merkitystä). Ilias on näistä syvällisempi. Odysseiakin on totta kai upea ja mahtavan nautinnollinen, mutta paljon Iliasta kepeämpi eikä nouse samanlaisiin sfääreihin.
VastaaPoistaEhkä Odysseia on jossain suhteessa helpompi ja uppoaa vähän paremmin nyky-yleisöön. Harva gresisti muuten pitää Odysseiaa Iliasta parempana, vaikka siinä kuvattu odysseia on legendaarisen hieno ja symbolinen.
Kuvasta puuttuvat vanhat Jallut, joiden eroottisia (oikeasti porno-) novelleja olivat kirjoittamassa monet suomen kielen opiskelijat ja myös kirjailijat virabelityönään.
VastaaPoistaKovin harva vain signeerasi nämä kertomukset omalla nimellään. Toki muutama: Jorma Ojaharju, Martti Innanen, Juha Vainio ja Aarne Tarkas. Kolme viimeksimainittua siis ansioituneita populaarin ajanvietteen tekijöitä.
PoistaMinusta on perusteltua, että Mannilta listalla on nimenomaan Buddenbrookit eikä Taikavuori tai Faustus. Ensin mainittu sisältää - edelleen tietenkin omasta mielestäni - yhden kirjallisuushistorian merkittävimmistä ja oivaltavimmista passuksista. Kohta alkaa maininnalla siitä, kuinka Thomas Buddenbrook "eräänä päivänä luki neljä tuntia yhteen mittaan yhä liikuttuneempana muuatta kirjaa, joka melkein sattumalta oli joutunut hänen käsiinsä". (Harmillista muuten, että juuri tuota kohtaa on tyylillisesti vesitetty ja modernisoitu äskettäin kuolleen Ilona Nykyrin muuten hienossa uudessa suomennoksessa vuodelta 2010.)
VastaaPoista》paska maa, paska kieli.《
VastaaPoistaEtelä-Pohjanmaalla pikkulapset puhuu ns. paskakieltä eli vähän sinnepäin olevaa suomea.
Luultavasti 12 luettu. Tosin rajoitus yksi kirja per kirjailija ei välttämättä järkevä.
VastaaPoistaMielenkiintoista, että listalla Omar Khaijamin Viisaan viini. Sen alkuteksti on näet 1900-luvun väärennös. Toki aitojen Khaijam-nelisäkeiden tunnistaminen on usein vaikeaa tai lähes mahdotonta, mutta tällöin kyse ei ole varsinaisista väärennöksistä, vaan vanhoista runoista, jotka ovat vuosisatojen varrella eksyneet Khaijamin nimiin niin, ettei niitä ehkä voi aidoista enää erottaa. Nelisäkeethän olivat tilapäärunoutta, ja Khaijamin kuuluisuus oli aina FitzGeraldin maineikkaaseen mukaelmaan asti melkein ainoastaan matematiikassa ja tähtitieteessä, missä hänen saavutuksensa olivatkin merkittäviä.
VastaaPoistaPersiasta sopisi kyllä kernaasti paljon muutakin, esimerkiksi suurimmat klassikot Firdawsi (Kuningasten kirja), Hafiz (Divan), Mawlana Rumi (Masnavi) ja Sa'di (Ruusutarha).
Mielestäni sellainen ylhäältäpäin pakkosyötetty teos kuin Raamattu ei kuulu tällaiselle listalle. Ja millä tavalla se kuuluu 'parhaisiin'? Ilmeisesti ei ole uskallettu jättää pois, vähän sama kuin jos Neuvostoliitossa tehdytä vastaavasta listasta olisi jätetty Leninin pääteos pois.
VastaaPoistaAnteeksi, mutta tuo ylhäältäpäin saneltu nauratti minua. Jumala siis sanoi, että tässä teille, ottakaa tai itkette ha otatte?
PoistaLue Jobin kirja ja psalmit ja keskustellaan sitten, onko kyse laadukkaasta kirjallisuudesta.
PoistaRabelais ansaitsee paikkansa, vaikka joku häntä ihmetteli. Itse katson, että Henry Miller kuuluisi joukkoon.
VastaaPoista