Extra!

BBC tänään illalla Bachin neljä tunnetuinta kantaattia. Gardner ja Monteverdi Choir

Video ja stream + iPod

http://www.bbc.co.uk/radio3/classical/bachcantatas/

Katso linkeistä vähän laajemminkin BBC:n klassista joulumusiikkia.

Sorry - käsitin vasta kuoron uutiskirjeestä (e-mail), että noin on - konsertti tulee livenä. Ajaksi on ilmoitettu

7:30 -9:30 (GMT)

BWV 91 Gelober seist du, Jesu Christ

Kantaatti 91, "Kiitetty olkoon Jeesus Kristus", ensimmäisen joulupäivän tekstiin (Luuk 2: 1-14):

1. Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

2. Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.

3. Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.

4. Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)

5. Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.

6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,

7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

8. Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.

9. Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.

10. Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

11. Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.

12. Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.

13. Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:

14. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!


Tämä kantaatti ei ole edes tunnetuimmasta päästä. Jouluna soi tietenkin jouluoratorio. Se on rakenteeltaan hiukan ongelmallinen sarja yhteen liittyviä kantaatteja, joista ensimmäinen on uusiokäytössä - maallinen vastine toisille sanoilla liittyy erään kuningattaren syntymäpäivän viettoon.

Jos yksi kantaatti pitäisi nimetä unohtumattomaksi joululahjaksi, niin tämä BWV 91 olisi kerman kermaa. Sen kolmas osa ja etenkin sopraanon ja alton duetto (nro 5) "Die Armut, so Gott afu sich nimmt" on toistaiseksi löytämistään odottava korkeimman kansainvälisen tason hitti.

Aion ehdottaa, että tieliikennelakiin ja rikoslakiin lisättäisiin säännös, joka kieltäisi kuuntelemasta tätä duettoa liikenteessä. Se on paljon vaarallisempaa kuin esimerkiksi matkapuhelimen käyttäminen. Tietysti ja tottakai se irrottaa kuljettajan ja matkustajien huomion liikenteestä ja muusta maailmasta. Lisäksi se on omiaan aiheuttamaan pakkoliikkeitä sekä itkuisuus- ja vapinakohtauksia. Vaikutus jatkuu kolmatta vuorokautta, jonka jälkeen hiljan addiktoitunut haluaa samaa uudestaan ja uudestaan.

Siten kantaatti numero 91 olisi lisättävä myös päihdyttävien aineiden listaan ja määrättävä apteekkitavaraksi.

Kantaatin vähämaineisuuden syy on ilmeinen. Se on raivoisan vaikea laulajille, kuorolle ja soittajille. Kromatiikka vaatii korvaa, jollainen on käynyt nykyisen (1700-luvulta käytössä olleen) viritysjärjestelmän aikana harvinaiseksi. Tunnustan etten ole nähnyt partituuria, mutta luulen, että tässä sävellyksessä esiintyvät erikseen Dis ja Es. Harmonia on samaa lajia kuin toisessa joulunajan kantaatissa (Unser Mund sei voll Lachens) eli dominantin dominantti, joka tietyisti onkin joulun idea.

Tiedän ettei suuresti kunnioittaminen tiedemies, biologi Dawkins tunne Bachia eikä Kierkegaardia. Hänen tämän vuoden kirjansa "The God Delusion". Hän hahmottelee tässä samoin kuin edellisissä kirjoissaan tieteellistä ateismia.

Ateismi on luonnollisesti ainoa tieteellinen lähestymistapa, koska uskonto on hullutusta.

Ehkä Dawkins ei kiinnostuisi Kierkegardista eikä Dostojevskista, koska uskon hyppy on niin helppo käsittää järjen tuomioksi ja askeleeksi mielettömyyteen.

Bach on säveltänyt tämän teologian useaan kirjaan. Hänen hyppy-motiivinsa ei ole samanlainen kuin Tom ja Jerry (fiuuh - bang), vaan hypähteleviä askeleita, jota pyrkivät irti painovoimasta. Tämän kantaatin duetto ja oikeastaan myös aloittava sinfonia ja lopettava koraali käyttävät tätä etäisesti polkkaa muistuttavaa pisteellistä rytmiä, joka tuo mieleen melkein painottoman pikkutytön perhosenkeveän hypähtelyn.

"Leap of Faith", kuten Google ilmaisee asian internetin aikakaudella on muun muassa "Pelko ja ahdistus" -teoksen (Frygt og bæven) ytimiä ja aivan selvästi länsimaisen kirjallisuuden ja kaiken kirjallisuuden syvällisimpiä esityksiä. Sitäkään en tiedä, oli Dostojevski "Karamazovissa" suoraan tai välillisesti selvillä edeltäjänsä työstä, mutta ajatus on sama.

Eli: todisteet ja perustelut eivät voi johtaa uskoon. Usko on epätieteellistä, koska se ei ole osoitettavissa vääräksi eikä oikeaksi. Aina kun Bach kohtaa tekstissä sanan "trotz", hän riehaantuu. "Siitä huolimatta että." Uskon on "trotz" eli englanniksi "despite of".

Väärä ja lattea tulkinta sanoo, että järjestä ja silmien todistuksesta huolimatta. Kierkegaard sanoo että ahdistuksesta huolimatta.

Totuuden vastakohta ei ole valhe tai väärä tieto. Totuuden vastakohta on synti. Synti ja siihen liittyvä ahdistus, suru ja syyllisyys ovat vankila eli maailma, josta pääsee vain hyppäämällä. Uskonnolliset järjestelmät ja määrätietoinen hartauden harjoittaminen luostarissa tai Fifth Avenuen kirkossa, jossa Gardinerin kantaattilevytys on äänitetty, eivät auta.

Kuvitan tätä vaikeaa asiaa esimerkillä, joka ei ole jouluinen eikä kaunis. Nykyisin tutummalla kielellä ilmaistuna hyppy, Leap of Faith, olisi ehkä "päätöksenteko", ja usein vielä äkillinen. Päätöksenteko saa kernaasti perustua järkeen ja tosiasioihin, mutta se ei ole palautettavissa pelkästään niihin, koska se on henkilökohtainen valinta.

Esimerkkini päätöksenteosta ja hypystä on hirttäytyminen. Valinta on henkilökohtainen ja subjektiivinen eikä jäännöksettömästi järjen valtakuntaan kuuluva. Hirttäytyessä aivorunko eli geneettinen perimä yrittää puuttua peliin eli vastustaa raivokkaasti. Päätöksenteko on siis ristiriitaista.

Tämä o kierkegaardilainen esimerkki. Toinen olisi hirttäytymättä jättäminen. Murha ei ole esiemrkki - siihen saattaa päätyä pelkän moraalisen kyvyttömyyden tietä päätelemällä eli siis Raskolnikovin tapaan.

Jos nämä esimerkit tuntuvat hurjilta tai etäisiltä, lapsen kuolema on ehkä tunnistettava tilanne. Siinä ei arkijärki kovin paljon auta, eikä liioin uskonnollinen haaveilu syvästi epäraamatullisine ajatuksineen taivaasta pilvenpäällisenä maailmana, johon pieni vainaja on muka siirtynyt.

Vielä helpompi esimerkki on monille avioero. Mitä kiivaammin ihminen julistaa toisen syyllisyyttä, sitä epäuskottavammalta hän kuulostaa.

Bachin kantaattimaailmasta ja Kierkegaardilta tule siis Richard Dawkinsille sellaisia terveisiä, ettei meitä oikeastaan kiinnosta, uskooko Dawkins Jumalaan (ei usko), vaan uskooko Jumala Dawkinsiin.

BWV 61 Nun komm, der Heiden Heiland

Kuva on Chiesa di Santa Maria della Grazia ja löytyy Wikipedian italiankielisestä versiosta tuolla nimellä ja Googlella esimerkiksi "World's largest digital photo". Ei kannata unohtaa lainausmerkkejä hausta.

Viis siitä. Kilpailu jatkuu. Tämä kuva, jonka koko on jotain 55 gigaa, on ensimmäinen valokuva Bachin kantaateista.

Se lupaa hyvää myös muuten. En mene kieltämään, etteikö Firenzen Santa Maria Novella olisi minulle mieluisa. Siinä on kulmalla samanniminen hotelli, joka on jonkin verran ylellinen ja samalla alihinnoiteltu. Kirkossa on ilkeitä vahtimestareita. Mutta julkisivunkin valokuvaaminen on yhtä tyhjän kanssa minun taidoillani. Pitäisi olla jokin helvetin hevosmiesten palkkikamerakamera. Julkisuvun viimeisteli Alberti. Myös Wikipediassa oleva valokuva on vino.

Firenzessä on siinä lähellä Giottoa ja jokunen Cimabue. Kun porukat oppivat näiden mestareiden jälkeen oikeasti maalaamaan, hommasta meni jollain oudolla tavalla maku. Nämä kaksi herraa toteuttivat vielä raa'alla voimalla sellaista, mitä ei ollut koskaan ennen tehty, ja tulos oli valtava.

Pier Paolo Pasolini muuten esitti itse Giottoa elokuvassaan "Decamerone" ja esitti aika unohtumattomasti.

Ensimmäisen adventin eli tämän päivän kantaatti on Bachin kuuluisimpia. Minulla ei ole siihen samalla tavalla hysteeristä suhdetta kuin eräisiin muihin jo nimeämiini ja lähipyhinä tulevista. Voi olla, että "freskomaiset" kantaatit ovat turhan tuttuja: kuoro, resitatiivi, aaria, resitatiivi, aaria, koraali.

Tämä, joka julistaa Lutherin sanoin että nyt tuli pakanoilla pelastus, on vahvasti mielessä Karl Richterin levytyksenä. Tämä Richter oli siis Bachin oman kirkkon eli Leipzigin Tuomaskirkon kanttori, ja hänellä oli kapellimestarin koulutus. Hänen opettajallaan E. Mauersbergerillä oli vaikeuksia kanttorina Saksan demokraattisessa tasavallassa. Vaikeudet eivät johtuneet siitä, että hänen kuuluisampi veljensä kapellimestari Rudolf oli ollut innokas natsipuolueen jäsen ja juutalaisvihaaja.

Hannutaanilamainen meno ei saanut suosiota DDR:ssä - Bachin ihailu yhdistettynä marxilaiseen hölynpölyyn, johon tosiasiat eivät vaikuta tuon taivaallista. Karl Richter kumminkin osasi poistua Leipzigista ja luoda levytuotannon Münchenissä itse perustamansa kuoron ja orkesterinkanssa DGG:n suojeluksessa. DGG oli kauan johtava levymerkki, kunnes musitaakseni Polydor söi sen ja Polydorin söi joku muu. Archiv-Produktion eli DGG:n vanhempaan ja autenttisuutta tavoittelevaan musiikkiin erikoistunut levysarja oli kumminkin käännekohta, ja meitä oli riittävän monta eri puolilla maailmaa, jotka ostelimme vesi kielellä Richterin LP-levyt, etenkin kun ne tulivat sopivat kirkkovuoden teemoin niputettuina.

Karl Richter käytti mielenkiintoisia nuoria solisteja: Irmgaard Seefried, Gundula Janowitz, peter Schreier, Dietrich Fischer-Dieskau...

Näin syntyi liittotasavalta-Bach.

Musiikin tehtävä on olla aikaansa edellä. Autenttisuus-liikkeen aloittivat itävaltalaiset noinvuonna 1970. Harnoncourt ja Leonhardt ryhtyivät esittämään ja levyttämän juuri Bachia ja nimenomaan kantaatteja kovin toisella tavalla. Nyt kuunnellen varhaiset levyt kuulostavat raakalaismaisilta ja etenkin viulujen täysin vibratosta riisuttu repiminen kuulostaa pahalta. Poikien käyttäminen altto- ja sopraanoaarioissa ei kaikin kohdin onnistunut edes Wienissä.

Mutta tuosta on kulunut paljon aikaa, ja Harnoncourtin uudemmat levyt, etenkin passiot, ovat parasta mitä rahalla saa. Sillä välin hollantilaiset ehtivät tyhjentää pajatson. Ton Koopman ja belgialainen Philip Herreweghe olivat nuoremman polven (40-luvulla syntyneiden) tiennäyttäjiä.

Ja lisäksi meillä on Gardiner, josta ei ole tänään puhe.

Mutta olen tässä vaiheessa niin kiinnostunut kantaattihommasta, jonka aloittamisesta käytettävissäni on vuonna 1970 täytekynällä kirjoittamani vahakantinen vihko merkinnöin kantaattien nimistä, numeroista ja kirkkovuoden päivistä. On se hiukan haikeaa - miten työlästä tuollainen harrastus oli ennen ja ongelmatonta nyt.

Mutta tarkoitus on ottaa kunnolla selvää, mitä alalla todella tapahtuu.

Muutoin olen liikkumassa Purcellinen ja Josquinin maailmassa, koska luulen, että Monteverdi oli vuosisataisnero ja että hänen uudistuksiaan ei ymmärrä selvittämättä, mitä hän uudisti.

Kateuden aihe: pojat ovat Kaliforniassa Berkeleyssä eivätkä ottaneet minua mukaan. En tosin olisi jaksanut lähteäkään. Mutta siellä on musiikkikauppa "The Musical Offering", jonka hollantilainen omistaja oli viimeksi keskustellessamme sitä mieltä, että "nykymusiikki" tarkoittaa J.S. Bachia ja muita viimeaikaisia säveltäjiä. Levyvalikoima on keskittynyt "vanhaan musikkiin".

BWV 106 Actus tragicus

Tuomiosunnuntai.

Siis kirkkovuoden viimeinen pyhä. Vuosi alkaa adventista.

Juice Leskinen sitten kuoli. Sitä osasi odottaa.

Ihmisen menestymättömyyden laulaja,
lähde sydänten korvessa,
rivakasti
pimeyden pohjaan asti -

Olit tyhmä kuten me. Lahjasi kesti
rikkaat eukot, rappion, oman itsesi,
hullun maan, joka haavoitti sinut runoille.
Nyt meillä on kansa ja maa ja pimeä päivä,
ei, ei runous auta mitän. Se elää
alhoissa, joihin liikkeenjohto ei löydä...

Auden kirjoitti:

Earth, receive an honoured guest:
William Yeats is laid to rest.
Let the Irish vessel lie
Emptied of its poetry.

Silloinkin oli vuosi 1939.

Kantaatti "Gottes Zeit ist der allerbeste Zeit" on herättänyt suurta ihmetystä ja yksimielisyyttä. Käsittämättömässä tuotannossa se on joka tapauksessa huippu. Se on Matteus-passio pienoiskoossa, symmetrinen rakennelma, jossa jakso syntyy jaksosta, ääni äänestä niin että tuloksena on jotain - täydellistä.

Esittäjillä se aiheuttaa vaikeuksia- Joshua Rifkinin pieni porukka ei selviydy siitä levyllään. Karl Richterin vanha levy on hyvä, ehkä siksi, että kummallinen soitinryhmä on etevä - kaksi nokkahuilua ja kaksi viola da gambaa. Gardnerilta on vain hiukan vanhempi levytys. Maasaki Suzukin paljon kiitetty kantaattisarja sisältää kovin paljon sellaisia tempoja ja painotuksia, jotka vierastuttavat minua. Harncourtin levy on vanha. Koopmanin luultavasti hyvää levytystä minulla ei valitettavasti ole käsillä.

Tästä sävellyksestä tekisi silti mieli hiukkasen varoittaa. Ellei Bach ja elleivät kantaatit ole jotenkin tuttuja, tämä ei ehkä ole rennoin tapa aloittaa, koska tämä teos on musiikin maailmassa jokin Leonardon "Viimeinen ehtoollinen" - ensi silmäyksellä täydellinen, viimeiseen asti arvoituksellinen, ja lisäksi siinä on niin vahva pyhyyden kosketus.

Kauan eli ajatus, kukaties oikea, että mielipuoli on pyhyyden iskemä ihminen.

Säveltäjä oli 22-vuotias. Tuttu kirkkokantaatin muoto oli vasta tulossa. Tämä teos ei edes liity evankeliumi- tai epistelotekstiin eikä sitä ole nimetty millekään kirkkopyhälle.

Tekstin ja musiikin painopiste on psalmin jae:

"Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme."

* * *
Lisäys: ostin kuitenkin (€9,99) Gardinerin vuoden 2000 levytyksen iTunesin verkkokaupasta. Ei sille mitään voi. Se on hieno. Nyt jään odottamaan, että viikolla radiossa lähetetty Gardinerin Moteverdin a cappella -messu ilmestyisi levylle. Se oli Royal Albert Hallin Prom -sarjaa.

BWV 8 Liebster Gott, wann werd ich sterben

Merkillisin aikamme nurinkurisista ilmiöistä on ankara kuolemanpelko. Salaamme toisiltamme ja itseltämme, että olemme kaikki matkalla peukalokyydillä hautausmaalle. Paluuta lähtöruutuun ei ole.

Bachin aikaa ja koko barokkia on sanottu kuolemanhurmion ajaksi, Todesschwärmerei. Uskonnollisuuden aaltojen on sanottu seurailevan kuoleman liepeitä.

Asiasta on Philippe Arièsin uraa uurtavan teoksen jälkeen ilmestynyt muun muassa Michel Vovellen mainio tutkimus (katso LibraryThing). Tulos on sangen uskottava. Kuolema ei ole raskaan sarjan painija, joka olisi pitänyt kautta aikain kuolevaisia kuristusotteessa.

Olin katsonut tämän kantaatin tälle pyhälle ennen kuin kävi ilmi, että Suomen valtio laskee julkisuuteen osan sotien valokuvista eli siis kuoleman kuvista, joita ei ole julkaistu ennen. Minun tietoni mukaan niitä on tämän jälkeen vielä näkymättömissä muutamia kymmeniä tuhansia. Siihen asiaan liittyy monia vaikeita kysymyksi. Silti: aamun lehdessä oleva valokuva suomalaisista kaatuneista kuorma-auton lavalla on juuri sitä sodan todellisuutta, josta meitä on kielletty tietämästä.

Kantaatteja on hyvä kuunnella kuoleman ja katoavaisuuden horisonttia vasten. Tämän kantaatin nimi on "Rakas Jumala - milloin minä kuolen?"

Kysymys esitetään musiikissa sielunkellojen soidessa mutta sävyisästi. Huilut nousevat yli mahdollisen äänialueensa soimaan pikkukelloina 12/8 E-duurissa liian nopeana pulssina. Tunnelma on murheellinen mutta ei angstinen.

Koulusaksan kurssiin ei kuulunut sana "bange", surullinen. Katsoin sen sanakirjasta vuonna 1957. Bachin kaikkein tunnetuimpiin kuuluva yksinlaulu (Rakkahin Jeesus, miks' viivyt sä vielä) sisältää säkeen "mir wird es hier auf der Erde so bange" - minun tulee niin paha mieli täällä, maailmassa.

Bachin teksteissä loppusointu on ratkaiseva. "Bange" on hyvä sana, koska sen ilmeinen riimipari on "lange", pitkään. Passioissa esiintyy "Gott" - "Spott" eli Jumala ja pilkka.

En tiedä, miksi suomen kielessä Jumala ja humala ovat riimejä. En kyllä muista yhtään esimerkkiä tämän loppusoinnun käyttämisestä. Ei se ole kuitenkaan niin vaikeaa. Juuri kantaateissa on jumalasta humaltumista vaikka kuinka.

Bassoaaria on kuin olutta. Laulaja käskee hulluja, mielettömiä suruja väistymään. Tolle, vergebliche Sorgen. Ja ne väistyvät.

Kantaattien ja passioiden tekstit eivät todellakaan ole mitään suurta runoutta. Mutta välillä tekstistä löytyy suuria. Eräässä kohdassa kuolemaa sanotaan unen veljeksi.

Tämän päivän kantaattimme, joka viittaa Jeesuksen ihmetekoon, Nainin nuorukaisen herättämiseen kuolleista, antaa aiheen epäillä tiukan luterilaisen kanttorimme horjahtamista oikeasta uskontunnustuksesta.

Tässä musiikissa kuulen "kerubisen vaeltajan" Angelus Silesiuksen sävyjä. Vaeltaja on valitettavasti meillä tykkänään tuntematon, vaikka hän kuuluisi kirjallisuuden historiassa William Blaken rinnalle. Hän oli luterilainen pappi, joka kääntyi katolilaiseksi ja kirjoitti hurmioitunutt nelisäkeitä taivaan ja maailman näyistä. Mutta hän oli kiteyttänyt 1600-luvun lopulla eli hiukan ennen J.S. Bachia kielensä niin modernistiseksi, ettei se käänny toisille kielille.

"Die Ros' ist ohne warum..." Ruusulla ei ole miksi.

Ruusu - musiikki - ei kysy syitä. Musiikki kukoistaa kun on kukoistaakseen, ja ihminen tekee oikein istumalla sen ääreen. Tai pysähtymällä seisomaan.

Aamu on synkkä. Päivästä tulee pimeä. Ilta ei lupaa valoa. Jossain se loistaa.

Bachin kantaatit - Bach Cantatas

http://www.bachcentral.com/BWV/index.html
http://www.bach-cantatas.com/ (Translations, recordings, dates of church year - almost all you need).

The easy to find recordings at present include besides Sir John Elliot Gardiner those of Ton Koopman and Maasaki Suzuki. John Rifkin is fine. Philip Herreweghe, famous for his passion-recordings, has made some. So has Sigiswald Kuijken. There seem to be several less known boxed sets, which are not necessarily bad at all.

In Bach's vocal music the motets (like Jesu, meine Freude and Singet den Herrn ein neues Lied) and naturally the mighty Mass in b minor are probably better known than the cantatas.

A concordance table of the German chorals and hymns in the Finnish psalmbook is rather difficult. I have one for the old psalmbook. Most of the chorals, however, are immediately recognized as basic stuff even here. For instance the"chorale of St. Matthew's Passion" is # 63 in psalmbook, "Oi rakkain Jeesukseni". But typically the ancient German choral melodies were used with several texts.

Bach used these chorals in many ways. There are recordings containing first the choral sung by a choir and then Bach's elaboration, often for orgue.

Bach-Werke-Verzeichnis (Spitta)

• Wie schön leuchtet der Morgenstern - BW 1
• Ach Gott, von Himmel sieh darein - BW 2
• Ach Gott, wie manches Herzeleid - BW 3
• Christ lag in Todes Banden - BW 4
• Wo soll ich fliehen hin - BW 5
• Bleib bei uns, denn es will Abend werden - BW 6
• Christ unser Herr zum Jordan kam - BW 7
• Liebster Gott, wenn werd ich sterben - BW 8
• Es ist das Heil uns kommen her - BW 9
• Meine Seel erhebt den Herren - BW 10
• Lobet Gott in seinen Reichen - Vokalwerke Passionen und OratorienBW 11
• Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen - BW 12
• Meine Seufzer, meine Tränen - BW 13
• Wär Gott nicht mit uns diese Zeit - BW 14
• Herr Gott, dich loben wir - BW 16
• Wer Dank opfert, der preiset mich - BW 17
• Gleichwie der Regen und Schnee von Himmel fällt - BW 18
• Es erhub sich ein Streit - BW 19
• O Ewigkeit, du Donnerwort - BW 20
• Ich hatte viel Bekümmernis - dubbel (B.)BW 21
• Jesus nam zu sich die Zwölfe - BW 22
• Du wahrer Gott und Davids Sohn - BW 23
• Ein ungefärbt Gemüte - BW 24
• Es ist nichts Gesundes an meinem Leibe - BW 25
• Ach wie flüchtig, ach wie nichtig - BW 26
• Wer weiß, wie nahe mir ein Ende - BW 27
• Gottlob! nun geht das Jahr zu Ende - BW 28
• Sei Lob und Preis mit Ehren - BW 28
• Wir danken dir, Gott, wir danken dir - BW 29
• Freue dich, erlöste Schar - BW 30
• Angenehmes Wiederau, freue dich in deinen Auen - BW 30
• Der Himmel lach! Die Erde jubilieret - BW 31
• Liebster Jesu, mein Verlangen - BW 32
• Allein zu dir, Herr Jesu Christ - BW 33
• O ewiges Feuer, o Ursprung der Liebe - BW 34
• Geist und Seele wird verwirret - BW 35
• Schwingt freudig euch empor (ältere Fassung) - BW 36
• Schwingt freudig euch empor (endgültige Fassung) - BW 36
• Steigt freudig in die Luft - BW 36
• Die Freudet reget sich - dubbel (G.)BW 36
• Schwingt freudig euch empor - BW 36
• Wer da gläubet und getauft wird - BW 37
• Aus tiefer Not schrei ich zu dir - BW 38
• Brich dem Hungrigen dein Brot - BW 39
• Darzu ist erschienen der Sohn Gottes - BW 40
• Jesu nun sei gepreiset - BW 41
• Am Abend aber desselbigen Sabbats - BW 42
• Gott fähret auf mit Jauchzen - BW 43
• Sie werden euch in den Bann tun - BW 44
• Es ist dir gesagt, Mensch, was gut ist - BW 45
• Schauet doch und sehet, ob irgend ein Schmerz sei - BW 46
• Wer sich selbst erhöhet, der soll erniedriget werden - BW 47
• Ich elender Mensch, werd wird mich erlösen - BW 48
• Ich geh und suche mit Verlangen - BW 49
• Nun ist das Heil und die Kraft - BW 50
• Jauchzet Gott in allen Landen - dubbel (B.)BW 51
• Falsche Welt, dir trau ich nicht - BW 52
• Widerstehe doch der Sünde - BW 54
• Ich armer Mensch, ich Sündenknecht - BW 55
• Ich will den Kreuzstab gerne tragen - BW 56
• Selig ist der Mann - BW 57
• Ach Gott, wie manches Herzeleid - BW 58
• Wer mich liebet, der wird mein Word halten - BW 59
• O Ewigkeit, du Donnerwort - BW 60
• Nun komm, der Heiden Heiland - BW 61
• Nun komm, der Heiden Heiland - BW 62
• Christen, ätzet diesen Tag - BW 63
• Sehet, welch eine Liebe hat uns der Vater erzeiget - BW 64
• Sie werden aus Saba alle kommen - BW 65
• Erfreut euch, ihr Herzen - BW 66
• Der Himmel dacht auf Anhalts Ruhm und Glück - BW 66
• Halt im Gedächtnis Jesum Christ - BW 67
• Also hat Gott die Welt geliebt - BW 68
• Lobe den Herrn, meine Seele - BW 69
• Wachet! betet! betet! wachet! - BW 70
• Gott ist mein König - BW 71
• Alles nur nach Gottes Willen - BW 72
• Herr, wie du willt, so schicks mit mir - BW 73
• Wer mich liebet, der wird mein Word halten - BW 74
• Die Elenden sollen essen - BW 75
• Die Himmel erzählen die Ehre Gottes - BW 76
• Du sollt Gott, deinen Herren, lieben - BW 77
• Jesu, der du meine Seele - BW 78
• Gott, der Herr, ist Sonn und Schild - BW 79
• Ein feste Burg ist unser Gott - BW 80
• Alles, was von Gott geboren - BW 80
• Ein feste Burg ist unser Gott - BW 80
• Jesus schläft, was soll ich hoffen - BW 81
• Ich habe genung - BW 82
• Erfreute Zeit im neuen Bunde - BW 83
• Ich bin vergnügt mit meinem Glücke - BW 84
• Ich bin ein guter Hirt - BW 85
• Wahrlich, wahrlich, ich sage euch - BW 86
• Bisher habt ihr nichts gebeten in meinem Namen - BW 87
• Siehe, ich will viel Fischer aussenden - BW 88
• Was soll ich aus dir machen, Ephraim - BW 89
• Es reißet euch ein schrecklich Ende - BW 90
• Gelobet seist du, Jesu Christ - BW 91
• Ich hab in Gottes Herz und Sinn - BW 92
• Wer nur den lieben Gott läßt walten - BW 93
• Was frag ich nach der Welt - BW 94
• Christus, der ist mein Leben - BW 95
• Herr Christ, der einge Gottessohn - BW 96
• In allen meinen Taten - BW 97
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 98
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 99
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 100
• Nimm von uns, Herr, du treuer Gott - BW 101
• Herr, deine Augen sehen nach dem Glauben - BW 102
• Ich werdet weinen und heulen - BW 103
• Du Hirte Israel, höre - BW 104
• Herr, gehe nicht ins Gericht - BW 105
• Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit - BW 106
• Was willst du dich betrüben - BW 107
• Es ist euch gut, daß ich hingehe - BW 108
• Ich glaube, lieber Herr, hilf meinem Unglauben - BW 109
• Unser Mund sei voll Lachens - BW 110
• Was mein Gott will, das g'scheh allzeit - BW 111
• Der Herr ist mein getreuer Hirt - BW 112
• Herr Jesu Christ, du höchstes Gut - BW 113
• Ach, lieben Christen, seid getrost - BW 114
• Mache dich, mein Geist, bereit - BW 115
• Du Friedefürst, Herr Jesu Christ - BW 116
• Sei Lob und Ehr dem höchsten Gut - BW 117
• O Jesu Christ, mein's Lebens Licht - Vokalwerke MotettenBW 118
• Preise, Jerusalem, den Herrn - BW 119
• Gott, man lobet dich in der Stille - BW 120
• Herr Gott, Beherrscher aller Dinge - BW 120
• Gott, man lobet dich in der Stille - BW 120
• Christum wir sollen loben schon - BW 121
• Das neugeborne Kindelein - BW 122
• Liebster Immanuel, Herzog der Frommen - BW 123
• Meinen Jesum laß ich nicht - BW 124
• Mit Fried und Freud ich fahr dahin - BW 125
• Erhalt uns, Herr, bei deinem Wort - BW 126
• Herr Jesu Christ, wahr' Mensch und Gott - BW 127
• Auf Christi Himmelfahrt allein - BW 128
• Gelobet sei der Herr, mein Gott - BW 129
• Herr Gott, dich loben alle wir - BW 130
• Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir - BW 131
• Bereitet die Wege, bereitet die Bahn - BW 132
• Ich freue mich in dir - BW 133
• Ein Herz, das seinen Jesum lebend weiß - BW 134
• Die Zeit, die Tag und Jahre macht - BW 134
• Ach Herr, mich armen Sünder - BW 135
• Erforsche mich, Gott, und erfahre mein Herz - BW 136
• Lobe den Herren, den mächtigen König der Ehren - BW 137
• Warum betrübst du dich, mein Herz - BW 138
• Wohl dem, der sich auf seinen Gott - BW 139
• Wachet auf, ruft uns die Stimme - BW 140
• Lobe den Herrn, meine Seele - BW 143
• Nimm, was dein ist, und gehe hin - BW 144
• Ich lebe, mein Herze, zu deinem Ergötzen (Auf, mein Herz, des Herren Tag. So du mit deimem Munde bekennest Jesum) - BW 145
• Wir müssen durch viel Trübsal in das Reich Gottes gehen - BW 146
• Herz und Mund und Tat und Leben - BW 147
• Bringet dem Herrn Ehre seines Namens - BW 148
• Man singet mit Freuden vom Sieg - BW 149
• Nach dir, Herr, verlanget mich - BW 150
• Süßer Trost, mein Jesus kömmt - BW 151
• Tritt auf die Glaubensbahn - BW 152
• Schau, lieber Gott, wie meine Feind - BW 153
• Mein liebster Jesus ist verlohren - BW 154
• Mein Gott, wie lang, ach lange - BW 155
• Ich steh mit einem Fuß im Grabe - BW 156
• Ich lasse dich nicht, du segnest mich denn - dubbel (F.)BW 157
• Der Friede sei mit dir - dubbel (Mariae Reinigung)BW 158
• Sehet, wir gehn hinauf gen Jerusalem - BW 159
• Komm, du süße Todesstunde - BW 161
• Ach, ich sehe, itzt, da ich zur Hochzeit gehe - BW 162
• Nur jedem das Seine - BW 163
• Ich, die ihr euch von Christo nennet - BW 164
• O heilges Geist- und Wasserbad - BW 165
• Wo gehest du hin? - BW 166
• Ihr Menschen, rühmet Gottes Liebe - BW 167
• Tue Rechnung! Donnerwort - BW 168
• Gott soll allein mein Herze haben - BW 169
• Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust - BW 170
• Gott, wie dein Name, so ist auch dein Ruhm - BW 171
• Erschallet, ihr Lieder - BW 172
• Erhöhtes Fleisch und Blut - BW 173
• Durchlauchtster Leopold - BW 173
• Ich liebe den Höchsten von ganzem Gemüte - BW 174
• Er rufet seinen Schafen mit Namen - BW 175
• Es ist ein trotzig und verzagt Ding - BW 176
• Ich ruf zu dir, Herr Jesu Christ - BW 177
• Wo Gott der Herr nicht bei uns hält - BW 178
• Siehe zu, daß deine Gottesfurcht nicht Heuchelei sei - BW 179
• Schmücke dich, o liebe Seele - BW 180
• Leichtgesinnte Flattergeister - BW 181
• Himmelskönig, sei willkommen - BW 182
• Sie werden euch in den Bann tun - BW 183
• Erwünschtes Freudenlicht - BW 184
• Barmherziges Herze der ewigen Liebe - BW 185
• Ärgre dich, o Seele, nicht - BW 186
• Es wartet alles auf dich - BW 187
• Ich habe meine Zuversicht - BW 188
• Singet dem Herrn ein neues Lied - BW 190
• Gloria in excelsis Deo - BW 191
• Nun danket alle Gott - dubbel (B.)BW 192
• Ihr Tore zu Zion - BW 193
• Ihr Häuser des Himmels, ihr scheinenden Lichter - BW 193
• Höchsterwünschstes Freudenfest - dubbel (C.)BW 194
• Dem Gerechten muß das Licht - BW 195
• Der Herr denket an uns - BW 196
• Gott is unsre Zuversicht - BW 197
• Ehre sei Gott in der Höhe - BW 197
• Laß, Fürstin, laß noch einen Strahl - BW 198
• Mein Herze schwimmt in Blut - BW 199
• Bekennen will ich seinen Namen - BW 200
• Geschwinde, geschwinde, ihr, wirbelnden Winde - BW 201
• Weichet nur, betrübte Schatten - BW 202
• Amore traditore - BW 203
• Ich bin in mir vergnügt - BW 204
• Zerreißet, zersprenget, zertrümmert die Gruft - BW 205
• Blast Lärmen, ihr Feinde! verstärket die Macht - BW 205
• Schleicht, spielende Wellen, und murmelt gelinde - BW 206
• Vereinigte Zwietracht der wechselnden Saiten - BW 207
• Auf, schmetternde Töne der muntern Trompeten - BW 207
• Was mir behagt, ist nur die muntre Jagd - BW 208
• Was mir behagt, ist nur die muntre Jagd - BW 208
• Non sa che sia dolore - BW 209
• O holder Tag, erwünschte Zeit - BW 210
• O angenehme Melodei - BW 210
• Schweigt stille, plaudert nicht - BW 211
• Mer hahn en neue Oberkeet - BW 212
• Laßt uns sorgen, laßt uns wachen - BW 213
• Tönet, ihr Pauken! Erschallet, Trompeten! - BW 214
• Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen - BW 215
• Vergnügte Pleißen-Stadt - BW 216
• Erwählte Pleißenstadt - BW 216
• Meine Seele soll Gott loben - BW 223

• Ach Gott, von Himmel sieh darein - BW 2
• Ach Gott, wie manches Herzeleid - BW 3
• Ach Gott, wie manches Herzeleid - BW 58
• Ach Herr, mich armen Sünder - BW 135
• Ach wie flüchtig, ach wie nichtig - BW 26
• Ach, ich sehe, itzt, da ich zur Hochzeit gehe - BW 162
• Ach, lieben Christen, seid getrost - BW 114
• Allein zu dir, Herr Jesu Christ - BW 33
• Alles nur nach Gottes Willen - BW 72
• Alles, was von Gott geboren - BW 80
• Also hat Gott die Welt geliebt - BW 68
• Am Abend aber desselbigen Sabbats - BW 42
• Amore traditore - BW 203
• Angenehmes Wiederau, freue dich in deinen Auen - BW 30
• Auf Christi Himmelfahrt allein - BW 128
• Auf, schmetternde Töne der muntern Trompeten - BW 207
• Aus der Tiefen rufe ich, Herr, zu dir - BW 131
• Aus tiefer Not schrei ich zu dir - BW 38
• Barmherziges Herze der ewigen Liebe - BW 185
• Bekennen will ich seinen Namen - BW 200
• Bereitet die Wege, bereitet die Bahn - BW 132
• Bisher habt ihr nichts gebeten in meinem Namen - BW 87
• Blast Lärmen, ihr Feinde! verstärket die Macht - BW 205
• Bleib bei uns, denn es will Abend werden - BW 6
• Brich dem Hungrigen dein Brot - BW 39
• Bringet dem Herrn Ehre seines Namens - BW 148
• Christ lag in Todes Banden - BW 4
• Christ unser Herr zum Jordan kam - BW 7
• Christen, ätzet diesen Tag - BW 63
• Christum wir sollen loben schon - BW 121
• Christus, der ist mein Leben - BW 95
• Darzu ist erschienen der Sohn Gottes - BW 40
• Das neugeborne Kindelein - BW 122
• Dem Gerechten muß das Licht - BW 195
• Der Friede sei mit dir - dubbel (Mariae Reinigung)BW 158
• Der Herr denket an uns - BW 196
• Der Herr ist mein getreuer Hirt - BW 112
• Der Himmel dacht auf Anhalts Ruhm und Glück - BW 66
• Der Himmel lach! Die Erde jubilieret - BW 31
• Die Elenden sollen essen - BW 75
• Die Freudet reget sich - dubbel (G.)BW 36
• Die Himmel erzählen die Ehre Gottes - BW 76
• Die Zeit, die Tag und Jahre macht - BW 134
• Du Friedefürst, Herr Jesu Christ - BW 116
• Du Hirte Israel, höre - BW 104
• Du sollt Gott, deinen Herren, lieben - BW 77
• Du wahrer Gott und Davids Sohn - BW 23
• Durchlauchtster Leopold - BW 173
• Ehre sei Gott in der Höhe - BW 197
• Ein Herz, das seinen Jesum lebend weiß - BW 134
• Ein feste Burg ist unser Gott - BW 80
• Ein feste Burg ist unser Gott - BW 80
• Ein ungefärbt Gemüte - BW 24
• Er rufet seinen Schafen mit Namen - BW 175
• Erforsche mich, Gott, und erfahre mein Herz - BW 136
• Erfreut euch, ihr Herzen - BW 66
• Erfreute Zeit im neuen Bunde - BW 83
• Erhalt uns, Herr, bei deinem Wort - BW 126
• Erhöhtes Fleisch und Blut - BW 173
• Erschallet, ihr Lieder - BW 172
• Erwählte Pleißenstadt - BW 216
• Erwünschtes Freudenlicht - BW 184
• Es erhub sich ein Streit - BW 19
• Es ist das Heil uns kommen her - BW 9
• Es ist dir gesagt, Mensch, was gut ist - BW 45
• Es ist ein trotzig und verzagt Ding - BW 176
• Es ist euch gut, daß ich hingehe - BW 108
• Es ist nichts Gesundes an meinem Leibe - BW 25
• Es reißet euch ein schrecklich Ende - BW 90
• Es wartet alles auf dich - BW 187
• Falsche Welt, dir trau ich nicht - BW 52
• Freue dich, erlöste Schar - BW 30
• Geist und Seele wird verwirret - BW 35
• Gelobet sei der Herr, mein Gott - BW 129
• Gelobet seist du, Jesu Christ - BW 91
• Geschwinde, geschwinde, ihr, wirbelnden Winde - BW 201
• Gleichwie der Regen und Schnee von Himmel fällt - BW 18
• Gloria in excelsis Deo - BW 191
• Gott fähret auf mit Jauchzen - BW 43
• Gott is unsre Zuversicht - BW 197
• Gott ist mein König - BW 71
• Gott soll allein mein Herze haben - BW 169
• Gott, der Herr, ist Sonn und Schild - BW 79
• Gott, man lobet dich in der Stille - BW 120
• Gott, man lobet dich in der Stille - BW 120
• Gott, wie dein Name, so ist auch dein Ruhm - BW 171
• Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit - BW 106
• Gottlob! nun geht das Jahr zu Ende - BW 28
• Halt im Gedächtnis Jesum Christ - BW 67
• Herr Christ, der einge Gottessohn - BW 96
• Herr Gott, Beherrscher aller Dinge - BW 120
• Herr Gott, dich loben alle wir - BW 130
• Herr Gott, dich loben wir - BW 16
• Herr Jesu Christ, du höchstes Gut - BW 113
• Herr Jesu Christ, wahr' Mensch und Gott - BW 127
• Herr, deine Augen sehen nach dem Glauben - BW 102
• Herr, gehe nicht ins Gericht - BW 105
• Herr, wie du willt, so schicks mit mir - BW 73
• Herz und Mund und Tat und Leben - BW 147
• Herz und Mund und Tat und Leben - BW 147
• Himmelskönig, sei willkommen - BW 182
• Höchsterwünschstes Freudenfest - dubbel (C.)BW 194
• Ich armer Mensch, ich Sündenknecht - BW 55
• Ich bin ein guter Hirt - BW 85
• Ich bin in mir vergnügt - BW 204
• Ich bin vergnügt mit meinem Glücke - BW 84
• Ich elender Mensch, werd wird mich erlösen - BW 48
• Ich freue mich in dir - BW 133
• Ich geh und suche mit Verlangen - BW 49
• Ich glaube, lieber Herr, hilf meinem Unglauben - BW 109
• Ich hab in Gottes Herz und Sinn - BW 92
• Ich habe genung - BW 82
• Ich habe meine Zuversicht - BW 188
• Ich hatte viel Bekümmernis - dubbel (B.)BW 21
• Ich lasse dich nicht, du segnest mich denn - dubbel (F.)BW 157
• Ich lebe, mein Herze, zu deinem Ergötzen (Auf, mein Herz, des Herren Tag. So du mit deimem Munde bekennest Jesum) - BW 145
• Ich liebe den Höchsten von ganzem Gemüte - BW 174
• Ich ruf zu dir, Herr Jesu Christ - BW 177
• Ich steh mit einem Fuß im Grabe - BW 156
• Ich werdet weinen und heulen - BW 103
• Ich will den Kreuzstab gerne tragen - BW 56
• Ich, die ihr euch von Christo nennet - BW 164
• Ihr Häuser des Himmels, ihr scheinenden Lichter - BW 193
• Ihr Menschen, rühmet Gottes Liebe - BW 167
• Ihr Tore zu Zion - BW 193
• In allen meinen Taten - BW 97
• Jauchzet Gott in allen Landen - dubbel (B.)BW 51
• Jesu nun sei gepreiset - BW 41
• Jesu, der du meine Seele - BW 78
• Jesus nam zu sich die Zwölfe - BW 22
• Jesus schläft, was soll ich hoffen - BW 81
• Komm, du süße Todesstunde - BW 161
• Laß, Fürstin, laß noch einen Strahl - BW 198
• Laßt uns sorgen, laßt uns wachen - BW 213
• Leichtgesinnte Flattergeister - BW 181
• Liebster Gott, wenn werd ich sterben - BW 8
• Liebster Immanuel, Herzog der Frommen - BW 123
• Liebster Jesu, mein Verlangen - BW 32
• Lobe den Herren, den mächtigen König der Ehren - BW 137
• Lobe den Herrn, meine Seele - BW 143
• Lobe den Herrn, meine Seele - BW 69
• Lobe den Herrn, meine Seele - BW 69
• Lobet Gott in seinen Reichen - Vokalwerke Passionen und OratorienBW 11
• Mache dich, mein Geist, bereit - BW 115
• Man singet mit Freuden vom Sieg - BW 149
• Mein Gott, wie lang, ach lange - BW 155
• Mein Herze schwimmt in Blut - BW 199
• Mein liebster Jesus ist verlohren - BW 154
• Meine Seel erhebt den Herren - BW 10
• Meine Seele soll Gott loben - BW 223
• Meine Seufzer, meine Tränen - BW 13
• Meinen Jesum laß ich nicht - BW 124
• Mer hahn en neue Oberkeet - BW 212
• Mit Fried und Freud ich fahr dahin - BW 125
• Nach dir, Herr, verlanget mich - BW 150
• Nimm von uns, Herr, du treuer Gott - BW 101
• Nimm, was dein ist, und gehe hin - BW 144
• Non sa che sia dolore - BW 209
• Nun danket alle Gott - dubbel (B.)BW 192
• Nun ist das Heil und die Kraft - BW 50
• Nun komm, der Heiden Heiland - BW 61
• Nun komm, der Heiden Heiland - BW 62
• Nur jedem das Seine - BW 163
• O Ewigkeit, du Donnerwort - BW 20
• O Ewigkeit, du Donnerwort - BW 60
• O Jesu Christ, mein's Lebens Licht - Vokalwerke MotettenBW 118
• O angenehme Melodei - BW 210
• O ewiges Feuer, o Ursprung der Liebe - BW 34
• O ewiges Feuer, o Ursprung der Liebe - BW 34
• O heilges Geist- und Wasserbad - BW 165
• O holder Tag, erwünschte Zeit - BW 210
• Preise dein Glücke, gesegnetes Sachsen - BW 215
• Preise, Jerusalem, den Herrn - BW 119
• Schau, lieber Gott, wie meine Feind - BW 153
• Schauet doch und sehet, ob irgend ein Schmerz sei - BW 46
• Schleicht, spielende Wellen, und murmelt gelinde - BW 206
• Schmücke dich, o liebe Seele - BW 180
• Schweigt stille, plaudert nicht - BW 211
• Schwingt freudig euch empor (endgültige Fassung) - BW 36
• Schwingt freudig euch empor (ältere Fassung) - BW 36
• Schwingt freudig euch empor - BW 36
• Sehet, welch eine Liebe hat uns der Vater erzeiget - BW 64
• Sehet, wir gehn hinauf gen Jerusalem - BW 159
• Sei Lob und Ehr dem höchsten Gut - BW 117
• Sei Lob und Preis mit Ehren - BW 28
• Selig ist der Mann - BW 57
• Sie werden aus Saba alle kommen - BW 65
• Sie werden euch in den Bann tun - BW 183
• Sie werden euch in den Bann tun - BW 44
• Siehe zu, daß deine Gottesfurcht nicht Heuchelei sei - BW 179
• Siehe, ich will viel Fischer aussenden - BW 88
• Singet dem Herrn ein neues Lied - BW 190
• Singet dem Herrn ein neues Lied - BW 190
• Steigt freudig in die Luft - BW 36
• Süßer Trost, mein Jesus kömmt - BW 151
• Tritt auf die Glaubensbahn - BW 152
• Tue Rechnung! Donnerwort - BW 168
• Tönet, ihr Pauken! Erschallet, Trompeten! - BW 214
• Unser Mund sei voll Lachens - BW 110
• Vereinigte Zwietracht der wechselnden Saiten - BW 207
• Vergnügte Pleißen-Stadt - BW 216
• Vergnügte Ruh, beliebte Seelenlust - BW 170
• Wachet auf, ruft uns die Stimme - BW 140
• Wachet! betet! betet! wachet! - BW 70
• Wachet! betet! betet! wachet! - BW 70
• Wahrlich, wahrlich, ich sage euch - BW 86
• Warum betrübst du dich, mein Herz - BW 138
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 100
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 98
• Was Gott tut, das ist wohlgetan - BW 99
• Was frag ich nach der Welt - BW 94
• Was mein Gott will, das g'scheh allzeit - BW 111
• Was mir behagt, ist nur die muntre Jagd - BW 208
• Was mir behagt, ist nur die muntre Jagd - BW 208
• Was soll ich aus dir machen, Ephraim - BW 89
• Was willst du dich betrüben - BW 107
• Weichet nur, betrübte Schatten - BW 202
• Weinen, Klagen, Sorgen, Zagen - BW 12
• Wer Dank opfert, der preiset mich - BW 17
• Wer da gläubet und getauft wird - BW 37
• Wer mich liebet, der wird mein Word halten - BW 59
• Wer mich liebet, der wird mein Word halten - BW 74
• Wer nur den lieben Gott läßt walten - BW 93
• Wer sich selbst erhöhet, der soll erniedriget werden - BW 47
• Wer weiß, wie nahe mir ein Ende - BW 27
• Widerstehe doch der Sünde - BW 54
• Wie schön leuchtet der Morgenstern - BW 1
• Wir danken dir, Gott, wir danken dir - BW 29
• Wir müssen durch viel Trübsal in das Reich Gottes gehen - BW 146
• Wo Gott der Herr nicht bei uns hält - BW 178
• Wo gehest du hin? - BW 166
• Wo soll ich fliehen hin - BW 5
• Wohl dem, der sich auf seinen Gott - BW 139
• Wär Gott nicht mit uns diese Zeit - BW 14
• Zerreißet, zersprenget, zertrümmert die Gruft - BW 205
• Ärgre dich, o Seele, nicht - BW 186

Here - list of Bach's cantatas in BWV-numbers and alphabetically. Some well-known cantatas are printed in bold.

For identifying the cantatas by melody it is a good idea to copy all the MIDI-files - for all Bach, actually. They are rather good, at least for recognising the pieces.

BWV 80 Ein feste Burg ist uns der Gott

2. Tess. 2: 3 - 8 - - - Ilm. 14: 6-8

"Älkää antako kenenkään vietellä itseänne millään tavalla. Sillä se päivä ei tule, ennenkuin luopumus ensin tapahtuu ja laittomuuden ihminen ilmestyy, kadotuksen lapsi, tuo vastustaja, joka korottaa itsensä yli kaiken, mitä jumalaksi tai jumaloitavaksi kutsutaan, niin että hän asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa Jumala.

Ettekö muista, että minä, kun vielä olin teidän tykönänne, sanoin tämän teille? Ja nyt te tiedätte, mikä pidättää, niin että hän vasta ajallansa ilmestyy. Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä..."

Tämä kantaatti on sävelletty uskonpuhdistuksen muistojuhlaan. Teksti on Lutherin. Uskonpuhdistuksen muistopäivä oli Suomessa eilen, 4.11..

Ein’ feste Burg ist unser Gott,
Ein gute Wehr und Waffen;
Er hilft uns frei aus aller Not,
Die uns jetzt hat betroffen.
Der alt’ böse Feind,
Mit Ernst er’s jetzt meint,
Gross’ Macht und viel List
Sein’ grausam’ Ruestung ist,
Auf Erd’ ist nicht seingleichen.

Mit unsrer Macht is nichts getan,
Wir sind gar bald verloren;
Es steit’t für uns der rechte Mann,
Den Gott hat selbst erkoren.
Fragst du, wer der ist?
Er heisst Jesu Christ,
Der Herr Zebaoth,
Und ist kein andrer Gott,
Das Feld muss er behalten.

Und wenn die Welt voll Teufel wär’
Und wollt’ uns gar verschlingen,
So fürchten wir uns nicht so sehr,
Es soll uns doch gelingen.
Der Fürst dieser Welt,
Wie sau’r er sich stellt,
Tut er uns doch nicht,
Das macht, er ist gericht’t,
Ein Wörtlein kann ihn fällen.

Das Wort sie sollen lassen stahn
Und kein’n Dank dazu haben;
Er ist bei uns wohl auf dem Plan
Mit seinem Geist und Gaben.
Nehmen sie den Leib,
Gut, Ehr’, Kind und Weib:
Lass fahren dahin,
Sie haben’s kein’n Gewinn,
Das Reich muss uns doch bleiben.

F.E. Sillanpää oli oikeassa. Luther lienee ollut Saksan merkittävin kirjailija.

"Vanha vainooja" oli Lutherille Paavi. Suomessa kai on käsitetty, että se on Neuvostoliitto, vaikka ei papisto aivan näin ole sanonut. Olemmehan mekin valittu kansa ja auttaahan Jumala meitäkin lataamaan ja laukaisemaan.

Nykyisen virsikirjan suomennos on kyllä hieno. Ihmisillä ei ole tapana ajatella tekstiä edes laulaessaan eikä lukea laulujen sanoja. Tämän saisi lukea.

1.
Jumala ompi linnamme
ja vahva turva aivan,
on miekkamme ja kilpemme
ajalla vaaran, vaivan.
Se vanha vainooja,
kavala, kauhea,
on kiivas, kiukkuinen
ja julma, hirmuinen.
Vain Herra hänet voittaa.

2.
On turha oma voimamme
vääryyden valtaa vastaan.
Me turman vallat voitamme
Herrassa ainoastaan.
Hän, Kristus, kuningas,
on voitonruhtinas,
lyö joukot helvetin,
ne tallaa jalkoihin
ja voiton meille saattaa.

3.
Jos täyttyisikin maailma
nyt valheen enkeleistä,
niin pimeys ei voittoa
kuitenkaan saisi meistä.
Ne olkoot raivoissaan
ja syöskööt kiukkuaan.
Nyt valheen vallat on
jo saaneet tuomion.
Ne yksi sana kaataa.

4.
Se sana seisoo vahvana,
ne ei voi sitä kestää.
Kun kanssamme on Jumala,
ken meiltä voiton estää?
Jos veis he henkemme,
osamme, onnemme,
ne heidän olkohon,
vaan meidän iät on
Jumalan valtakunta.

Bach sisällyti kantaattiin kokonaista kolme neljästä säkeistöstä. Kakkonen tuli mukaan sekoitettuna bassoaariaan.

Kantaatin rakenne on epäselvä. Säveltäjä itse on muuttanut sitä. Monille tutuin versio, se jonka alussa on todella repäisevä meininki raikuvien trumpettien alla.

Tuon version peruslevytys on Karl Richterin. Fischer-Dieskau laulaa toisen jakson, bassoaarian "Alles was von gott geboren". Jos haluaa ostaa yhden ainoan kantaattilevyn esimerkiksi vanhalle sedälleen, joka on sotaveteraani, tämä on aika varma valinta. Ja helpommin kaupasta löytyvä Rillingin versio on käypäinen. Yksinkertainen Google-haku tuottaa kolmisenkymmentä eri levytystä.

Kantaatti on kuitenkin jokseenkin varmasti Wilhelm Friedemann Bachin peukaloima. Tämä Bachin pojista ehkä lahjakkain oli myös lahjakas juoppo, ja erään kerran hän pelasti nahkansa esityttämällä faijan kantaatit omanaan lisättyään siihen "bells and whistles" eli yhtä ja toista koristetta.

Niinpä tavallisin levytetty ja esitetty versio, esimerkiksi Gardinerin, on trumpetteja vailla.

Ainakin musiikin professori Philip Spitta (1841-1894), joka palautti isä-Bachin unohduksen pimeästä metsästä ja julkaisi edelleen lukukelpoisen Bach-elämäkerran, samoin kuin Albert Schweitzer, joka ennen kuuluisaksi ryhtymistään oli todella etevä urkuri ja julkaisi hänkin perusteoksen Bachista, kiinnittävät huomion tämän kantaatin jyrkkiin vastakohtaisuuksiin.

Alun laaja kuoro on todellinen uskonpuhdistuksen vallankumouslaulu, tunnelmaltaan samanlainen kuin "Vapaa Venäjä". Petturit vaviskaa! Punalippukin liehuu, kuten kantaateissa usein, Kristuksen veren värjäämä viiri.

Neljäs jakso, sopraanon "Tule sydämeni taloon" on sykähdyttävän herkkä ja viaton, vaimea ja vaatimaton. Jos tuolla äänellä olisi kutsuttu, Luther ainakin olisi sulkenut kirjan, keksinyt Katharinalle jonkin sopivan tekosyyn ja mennyt juosten. Hänhän oli ahkera korostamaan perusiloja ja kova myös oluen perään. Miehuuden muotokuvissa hän on koreilemattoman lihakauppiaan näköinen - paitsi jos katsoo ilmettä Cranachin maalaamissa muotokuvissa. Jätkät olivat kavereita tuossa merkillisessä saksaa puhuvan maailman vaiheessa, joka kirjaimellisesti vilisi neroja. Kehässä pyöri myös hollantilainen Erasmus, yksi maailman ensimmäisiä julkkiksia.

Koraali toistuu yksinäänisenä (oktaavissa) ja kantaatti päättyy suhteellisen tavallisena orkesterin säestämänä kuorona. Bachin aikana jaottelu kuoroteoksiin ja konserttoihin oli outo, eikä vokaalimusiikin ja soitinmusiikin erokaan ollut olennainen.

Kantaateista on väitetty, että niiden koko ja soitinnus olisi riippunut siitäkin, millaista väkeä Leipzigissa sattui olemaan saatavilla. Kiertävät trumpetistit tai käyrätorven soittajat ovat kuulemma tulossa - paiskataanpa sekaan lisää ääniä.

Tämä ei tunnu tavattoman vakuuttavalta.

Leipzig oli ihmeellinen musiikkikaupunki, jossa oli käytettävissä käsittämätön määrä erittäin ammattitaitoisia muusikkoja. Monet kantaatit, kuten esimerkiksi tämä, ovat raivoisan vaikeita ammattilaisellekin. Avaus, yli kaksisataa tahtia pitkä polyfoninen kudos sisältää jokseenkin kaiken, mitä musiikissa oli siihen mennessä keksitty, ja yhdistää vaikeasti käsitettävällä tavalla aggressiivisen yksinkertaisuuden suunnattoman monimutkaiseen kudokseen.

Hartaus ja hurskaus on asetettu sellaiseen yhteyteen, että uskopuhdistuksen voitonvarmuus ja vihamielisyys tulevat täysin esiin. Nykyaikananikin kuulija vilkuilee kantaatin päätyttyä ympärilleen katsoakseen, että missähän piilisi paavilainen, jota voisi vetää olutpullolla päähän (tyhjällä, koska olut on Jumalan lahja).

Kantaatin "todellinen" tai "lopullinen" muoto on siis hiukan epätietoinen. Runsaista lähdeteoksistani Whittaker selostaa ja ylistää laaja muotoa mainitsematta lainkaan Wilhelm Friedemannin otaksuttua osuutta. Dürr taas väittää trumpetteja "kaikkien yhteisen mielipiteen mukaan" jälkeenpäin lisätyiksi.

Ehkä laajin ja etevin lähde, Christoph Wolffin ja Ton Koopmanin "Die Welt der Bach Kantaten I-III (1998-2006)" on jäsennetty aiheittain. Wolff lienee aikamme etevin Bach-tuntija ja Koopman puolestaan on levyttänyt mm. kaikki kantaatit hyvin etevästi, eikä hänen oma mestariurkurin taustansa ole ainakaan haitannut tässä puuhassa.

BWV 26 Ach wie flüchtig, ach wie nichtig

Tämä kantaatti - miten katoavaa, miten merkityksetöntä on sävelletty evankeliumitekstiin Matt. 8:

23. Ja kuin hän oli haahteen astunut, seurasivat häntä hänen opetuslapsensa.
24. Mutta katso, suuri ilma nousi merellä, niin että haaksi aalloilta peitettiin. Mutta hän makasi.
25. Niin tulivat hänen opetuslapsensa ja herättivät hänen, ja sanoivat: Herra, auta meitä, me hukumme.
26. Ja hän sanoi heille: te heikko-uskoiset, miksi te olette pelkurit? Niin hän nousi ja asetti tuulen ja meren, ja tuli juuri tyveneksi.
27. Niin ihmiset ihmettelivät, sanoen: millainen tämä on? sillä tuulet ja meri ovat myös hänelle kuuliaiset.


Kysymyksessä on yksi "vesikantaateista". Puro muuttuu virraksi ja virta hyökyaalloiksi, jotka vievät mukanaan maailman turhuuden. Tanssi muuttuu kuolemantanssiksi ja pitkästä ilosta tulee itku.

Bassoaariassa Bach on jollain merkillisellä tavalla keksinyt sen, mistä Schubert tuli kuuluisaksi. Tästä on vain taimenen hyppäys "Forelliin" ja siis myös Forelli-kvintettoon (A-duuri D667).

Mutta myös tämä kantaatti on "syvyyspsykologinen".

Vaikka Bach ja hänen ihailijansa Mozart suhtautuivat usein teksteihin voitettavana katana, heillä on muuankin yhteinen piirre, joka voi kuulua barokin ja rokokoon perinteeseen - en todellakaan tiedä. Tekstistä poimitaan yksittäinen sana tai sanaryhmä, ja sävellys syöksyy merkitysten syövereihin.

Mozartin "Don Giovannissa" jaloista, käsistä ja silmistä tehdään hirveän iso numero. "Anna minulle kätesi" (Là ci darem la mano), sanoo Giovanni vieteltävälle tytölle, joka vastaa klassiseen tapaan "Vorrei è non vorrei" - haluan ja en halua. Viimeisessä näytöksessä Commendatore eli kivinen vieras sanoo saman Giovannille itselleen, ja sitten mennään helvettiin niin että monot vilahtavat.

Bach ei jätä käyttämättä tilaisuutta, kun vastaan tulee "syvyys" (Tiefe) tai vesi (Wasser).

Yksi vanhan suomalaisen virsikirjan huimaavimpia virsiä on 310, körttisävelmä, jonka teksti on merkintöjen mukaan vuodelta 1790. Silti se toistaa myös tämän kantaatin keskeisen sisällön:

"Jos me joudummekin
syvihin vesihin
ratki keskelle kuoleman kauhun,
emme nääntyä voi,
hänen äänensä soi
läpi myrskyn ja helvetin pauhun."

Kun nyt kirjoitain sunnuntaisin kantaateista, haluan poimia esiin vaikeasti löydettäviä teoksia, jotka ovat kiistattomia mestariteoksia. No, Bachin kantaateissa niitä on paljon. Tämä kumminkin on. Lisäksi tämä on jonkinlainen musiikillinen kummitustalo, jossa näkymät vaihtuvat jatkuvasti ja jopa oboet soivat häviötä.

Tulevana sunnuntaina edessä on uskonpuhdistuksen muistopäivä, jolloin vuorossa ei oikeastaan voi olla muu kuin kantaateista kukaties tunnetuin, "Jumala ompi linnamme" - se on sävelletty uskonpuhdistuksen 200-vuotisjuhlaan.

BWV 5, Wo soll ich fliehen hin

Kantaatteja kuulee harvoin esityksinä luonnossa. Joskus kuitenkin. Ja on myös kotimaisia levytyksiä - Elja Puukko on levyttänyt, ja levy on hyvä.

Kysymys on jumalanpalvelusmusiikista. Kesto on konserttia ajatellen hankala - alle puoli tuntia. Useimmiten tarvitaan soittajia ja obligato eli säestys. Varsinainen ongelma on vaikeus. Monet Bachin kantaateista ovat sekä laulajille, kuorolle että soittajille raivokkaan vaikeita, ja jos tuloksen olisi oltava hyvä tai peräti nautittava, voi huoletta sanoa, että sitten tarvitaan maailmanluokan ammattilaisia.

Suurlaulajista Hans Hotter muinoin ja sitten sotien jälkeen Dietrich Fischer-Dieskau urakoivat näitä teoksia, viimeksi mainittu useimmiten Karl Richterin levytyksissä (Archiv Produktion), jotka eivät näytä olevan juuri tällä hetkellä saatavissa.

Paljon muuttui noin vuonna 1969, kun Harnoncourt ja Leonhardt ryhtyivät levyttämään "autenttista" kantaattisarjaa ja pääsivät siinä loppuun - kaikki kaksisataa, versioineen, ja maallisia kantaatteja päälle.

Teldec -levysarja herätti ristiriitaisia tunteita. Minulla oli niitä kaksi-kolmekymmentä. Rakastuin levykoteloissa oleviin partituureihin ja teksteihin sekä huolellisiin kommentteihin.

Minulla oli se onni, että pojat mieltyivät mustiin levyihin. Coltrane ja Miles Davis katosivat nuoremman pojan kainalossa ja Bach vanhemman pojan. Ainutlaatuista aineistoa on ripattu ja digitoitu - muun muassa se versio "Christ lag in Todesbanden" -kantaatista, jossa baritoni Fischer-Dieskau vetäisee alaspäin alennetun duodesiimin h - Eis ("ins Grab" - hautaan): pois tästä maailmasta eli kahdentoista sävelen Jumalan luoman järjestelmän ulkopuolelle, ja se soi!

Kontra-F on jo bassojen näytösjymäys, vaikka kieltämättä jopa mieskuorolauluissa (Sibelius) mennään joskus harvoin D:hen. Mutta se johtui Tawaststjernan mukaan siitä, että Klemetin kuorossa oli kaksi kellaribassoa, joita säveltäjää kehotettiin muistamaan...

"Wo soll ich fliehen hin" on tämän sunnuntain esimerkkikantataatti, koska se on lohdullisempi kuin kaksitoista psykoterapeuttia. Ei tulta eikä edes tulikiveä - virtaava, vilvoittava lähde ja ilo.

Ehdimme vielä kuuluisimpii kantaatteihin (Jumala ompi linnamme - Kristus, valo valkeuden - Ich habe genug - Wachet auf, rufft uns die Stimme jne.) Aion esittää sivistysvaliokunnan hengessä kantaattien Top 10 -listan ja parikin omaa versiota "kaanonista".

John Eliot Garinerin ja Monteverdi-kuoron ja orkesterin levytys vuodelta 2000 on osa Bach-pyhiinvaellusta. Koko sarja on niin hyvä, että kun panee levyn soimaan, korvat lentävät oksalle kuuntelemaan.

Erityisen järkyttävän hyvä on sopraano Joanne Lunn. Hän on jo levyttänyt Gardinerin lisäksi Norringtonin ja Herreweghen johtamissa esityksissä ja vieraillut barokkimusiikin lisäksi jopa Verdin oopperassa (Falstaff). Ehkä siksi vanha ongelma - kirkas, usein metallinen pää-ääni tai resonoiva rintaääni - on kadonnut. Lunn osaa molemmat ja parista tiukasta sisääntulosta kuulee, että puhtaus on järkyttävä. Tämä Gardinerin levysarja on viritetty matalalle. A on 415, kun meille tuttu on 440, josta etenkin amerikkalaiset sinforniaorkesterit ovat kiristäneet säveltasoa vieläkin korkeammaksi lisätäkseen keinotekoista kiillettä viuluihin.

Lisäksi koraalit ratkaisevat vanhan ongelman. Bachin ajan musiikki oli enimmäkseen polyfonista, ja sitä nykyi-ihmisen on opeteltava kuuntelemaan. Mikään ääni ei ole säestys, ei varsinkaan basso. Äänet ovat itsenäisiä ja vain jotenkin ihmeellisesti soivat yhteen. Koraali on harmoninen. Siinä on melodia, melkein aina ylin ääni, ja tavallisesti kolme säestävää ääntä.

Gardinerin porukassa soinnun tasapaino säilyy koko ajan.

Neuvoisin niitä lukijoita, joilla on tietty käsitys virrenveisuusta, kuuntelemaan näitä. Jo vuosikymmeniä sitten Gardinerin Johannes-passion lapsikuoron loppukoraali "Ach Herre lass dein' Engelein im letzten Tag mir nahe sein" - Oi herra tuo enkelisi tykö viimeisenä päivänäni - oli runsaan minuutin musiikki, jota voisi suositella kaikille itsemurhaa miettiville. Se kertoo tuossa lyhyessä ajassa, että on ilo elää.

Tämä kovasti kiittämäni levysarja, jonka kansikuvissa (blogin kuva) korostetaan spiritualiteettia eli hengellisyyttä opillisuuden kustannuksella ottamalla kuvan aiheeksi muslimityttö, juutalainen rasbbiini, buddhalainen poika ja vastaavaa, on syntynyt Bach-pyhiinvaelluksella Saksan kirkoissa. Se jatkuu edelleen.

www.monteverdi.co.uk/recordings/new_releases.cfm

Kirkoissa kuljetaan hakemassa muun muassa sopivaa akustiikkaa, ja tällä äänityksellä se on totisesti löytynyt!

Mistä levyt? Fugassa näkyi olevan koko satsi, ja levyn ostaminen on suositettavaa, koska esine on niin kaunis ja tekstit ovat mukana saksaksi ja englanniksi. Gardinerin levykotelossa julkaistu "päiväkirja" pyhiinvaellusmatkasta on holtitonta tekstiä - siinä ei kyllä frakki kahise. Nyt puheena olevaa kantaattia kuvaillessaan Sir John sanoo, että hänelle tulee mieleen luomuviljely, jossa pieni määrä puhdistavaa nestettä voi hedelmöittää hehtaarin. "Tätä hengellistä alkemiaa kuvaa tenorin ja oboen keskustelu..."

Toinen suosittamani paikka ostaa levyt on emusic.

www.emusic.com

Heillä on koko Naxos, jossa tunnetusti on erittäin tavattoman hyviä levyjen huokeaan hintaan ja sitten tietysti musiikillisia pellehyppyjä, mikä tekee ostamisesta mielenkiintoista. Siellä on BISin ja Ondinen tuotanto ja vaikka mitä. Hinnat ovat huokeita.

Itse siirrän kylmän rauhallisesti emusicin mp3-failit iTunesiin, josta ne tietenkin voi polttaa audio-CD-muodossa levylle, jos haluaa muistaa köyhiä ystäviä.

Kantaateissa teksti on tärkeä. On tiedettävä, mistä noin periaatteessa on kysymys.

Usein värssymuotoinen teksti on tavattoman heikkotasoista. Bach oli tässäkin ammattimies eli muusikko. Hän ei pahemmin perustanut, vaikka esimerkiksi Johannes-passion tekstin oli kirjoittanut paikallinen postinkentaja, ja sen huomaa. Luultavasti osan kantaattien aariateksteistä oli laatinut kotiapulainen aamupuuroa hämmentäessään tai sitten paikallinen lihakauppias, koska silloin tällöin veri roiskuu ja luut rutisevat. Barokki oli kuolemanhaaveilun aikakautta - Todesschwärmerei.

Lutherus-vainaa kyllä varoitti hurma- ja räyhähengistä. Se ei mennyt kaikin ajoin jakeluun. Varoittajassa oli itsessään hitunen samaa vikaa.

BWV 78, Jesu der du meine Seele

Vaikka ei uskoisi Jumalaan kuin silloin tällöin, kristillisessä perinteessä on opiksi otettavaa.

Sunnuntaiaamun hiljentyminen on hyvä ajatus.

Jostain syystä Bachin kantaateilla on ollut useita vuosikymmeniä minulle erikoisasema.

Miksi en sitten antaisi sunnuntain aamuksi vihjeitä?

Musiikista intresseeratut tuntevat ehkä viisi tai kukaties kymmenen kantaattia. Niitähän on yli kaksisataa, ja maalliset kantaatit tykö.

Motetit ovat tunnetumpia ja passiot tietenkin ovat oma maailmankaikkeutensa.

Olen löytänyt puoli tusinaa Bachin kantaattia, jotka vaikuttavat hiukan yhdentekeviltä. kaikki muut noin 194 ovat hienoja ja noin sata on jopa säveltäjän huomioon ottaen uskomattomia, mestariteoksia.

Tämän sunnuntain vihje on ehkä kakkosketjua - suhteellisen tunnettu, verrattain tavallinen ja helposti löydettävä levytyksenä. Kantaateistahan on useita kokonaislevytyksiä tai sellaisiksi tarkoitettuja. Minulla Karl Richterin laaja valikoima oli se ensimmäinen, jonka vaikutuspiiristä en ehkä haluakaan pois, vaikka se on monin kohdin "vääräoppinen". Mutta eipä esimerkiksi bassokantaateista (kuten Ich habe genug) halua sanoa mitään erikoisempaa kuultuaan nuoren Fiascher-Dieskaun esitykset niistä.

Rillingin sarjaa ei näyttäisi olevan tällä hetkellä maassa. Se on mainettaan parempi. Harnoncourtin ja Leonhardin vanha kokonaissarja on mainettaan huonompi. Harnoncourt kehittyi suureen mestaruuteen vasta myöhemmin. Kantaatti-levytyksiä kuunnellessa tulee joskus hiki. Tulkinnat ovat niin koulumestarimaisia ja omaa täsmällisyyttään kiittäviä. Alkuperäissoittimet olivat siihen aikaan - 1970-luvun alussa - jotain uutta. Siksi jopa viulun ääni suoraan kieliltä repäistynä on hätkähdyttävän raaka. Tätä nykyä kaupoissa ja jopa kirjastoissa on sarjoja, joissa eivät mene rahat eikä aika hukkaan - Ton Koopmanin sarja esimerkiksi. Se että en pidä Suzukin sarjasta lienee oma vikani.

BWV 78 sisältää dueton "Wir eilen mit schwachen doch emsigen Schritten" (2.) Se on käsittämätön ilon ja elämänilon kuvaus, jossa Bachille luonteenomaisesti rientäminen (eilen) on kuvailtu musiikilla, ja kuulija käsittää vielä että kysymyksessä on rinne ja rinne on jyrkkä.

Avauksessa on yhdistetty kylmän rauhallisesti koraali ja passacaglia. Passacaglia risteilee sitten läpi Bachin tuotannon ja päätyy h-molli-messuun (Crucifixus).

Sointuopin tietoni eivät riitä analysoimaan, miksi avauksen g-molli kolisee niin rajusti kromaattisena laskuna - G1 - g - g - fis - f - f - e - es - es...

Tämä kantaatti on kokonaisuutena runsas ja ihmeellinen. Tuo duett0, alun ja lopun koraalit ja niihin kuuluvat oboet!

Koska aion todella kirjoittaa kantaateista etenkin sunnuntaisin, tunnen tarvetta tähdentää, että totta, tunnen Hannu Taanila, mutta en ole kestänyt kuunnella häntä ainakaan kymmeneen vuoteen. Meillä oli aikoinaan yhteisiä, laillisia tehtäviä. Olemme tehneet yhdessä jokusen radio-ohjelmanikin, Bachista, kantaateista.

Hannu on mahdotoman hyväkorvainen ja tietäväinen. Pitkään säälin häntä ja sitten kyllästyin säälimäänkin - käy varmaan voimille pitää kiinni tulkinnastaan, jonka mukaan Bach syntyi Saksan demokraattiseen tasavaltaan, joka olikin kaikin puolin mallikelpoinen ja miellyttävä maa, ja että Bachin musiikki ei liity millään tavalla uskontoon tai uskonnon harjoittamiseen. Taanilahan on kuin herännäissaarnaaja, jolla on kieltämisen vimma - sangen tuttu asetelma.

Valokuvassa lapset laulavat virttä. Kaikki ovat sukua toisilleen ja viidellä pojalla on tilaisuus haastaa minut oikeuteen kuultavaksi ja vastaamaan kanteeseen, jossa vaaditaan korvausta heikon, kohdittain ala-arvoisen DNA:n levittämisestä.

Ehkä he eivät kuitenkaan tee sitä. Toivon niin. Ja onhan se kieltämättä vähän taanilamainen ajatus. Pysykäämme Bachissa.