Otsikon varhaisteinien keksiä repliikki aloitti
valehtelemisen kulttuurin. Kimeällä
äänellä sanotaan: en kuuntele. Repliikki on suosittu korostamaan, että minun
sanomani on joka tapauksessa painavampaa kuin mikään, mitä sinä yrität
sopertaa. Minä tiedän, miten asiat ovat.
Tuttu opettaja huokasi oppilaansa äidistä – kauppatieteen tohtori
– joka oli heittänyt tuon repliikin ja puhelimen kiinni. Äiti oli soittanut
moittiakseen opettajaa siitä, että lapsi oli saanut huonon numeron kokeesta, ja
opettaja oli sanonut, että koe koski kertotaulua, jota lapsi ei ollenkaan
osannut.
Aikaisemmin asianomaiset olivat jo vaihtaneet käsityksiään
siitä, ettei tämä mainio lapsi osannut lioin yläasteella lukea. Äiti oli
sanonut, ettei tarvitsekaan, koska lapsella on personal manager, oma manageri,
joka tarvittaessa kertoo, mitä mielenkiintoista somessa kirjoitetaan.
Nyt koemme yhä useammin, että joku asia on näin tai noin,
koska presidentti sejase sanoo niin. On
aihetta viettää uskonpuhdistuksen 500-vuotisjuhlaa. Luther-vainaa tosin oli
kovasti kiinni Raamatun opetuksissa, mutta toisaalta hän nimenomaan räyhäsi,
etteivät paavin ja piispojen puheet ole kuitenkaan totta, jos ne eivät ole
uskottavia.
Koska puhdasoppisuus iski pahasti takaisin 1600-luvulla,
järjen ja järkeilyn aikakauden alku sijoitetaan yleensä Ranskaan, tyypillisesti
1700-luvulle. Mutta kyllä ilmiö oli vanhempi. Itse olen löytänyt sen
1100-luvulta alkaen juridiikasta, johon järjellinen perusteleminen ja
väitteleminen tunkeutui kauppaoikeuden kautta.
Sanaa ”perustuslaki” käytetään usein virheellisesti
mediassa, eivätkä oppineet ole millään muotoa vapaita holtittomista
mielipiteistä.
Kukaan ei koskaan selitä, että esimerkiksi Suomen
perustuslaissa on monenlaisia pykäliä eli normeja. Kompetenssinormit osoittavat
eduskunnan, presidentin ja valtioneuvoston toiminnalle rajat. Tätä nykyä ”perustuslain
säätämisjärjestys” esitetään asiana, joka jokaisen poliitikon ja virkamiehen
tulisi tuntea. Niin vain ei ole. Asia on usein vaikea, joskus erittäin vaikea.
Käytännön esimerkki usein helpommasta kompetenssinormista on alaikäisen oikeus
tehdä sopimuksia tai osakeyhtiön hallituksen toimivalta. (Sivuutan tässä
kelpoisuuden ja toimivallan eron.)
Sitten perustuslaissa on esimerkiksi kvalifikaationormeja.
Arkinen esimerkki on määräys, jonka mukaan sinun on viskattava keihästä niin ja
niin paljon että pääset MM-kisoihin. Johonkin virkaan pääseminen edellyttää,
että sinulla on paperit tietystä tutkinnosta eli siis kvalifikaatio.
Sitten on substanssinormeja, perustuslaissa itse asiassa
aika vähän. ”Ketään ei saa tuomita kuolemaan, kiduttaa eikä muutenkaan kohdella
ihmisarvoa loukkaavasti.”
Nyt oikeusministeri ja johtavat professorit kehottavat
pidättyvyyteen perustuslain muuttamisessa.
Olen kunnioittavasti eri mieltä.
Perustuslakimme vuodelta 1999 on hyvä, mutta maailma ei ole.
Tuon vuoden jälkeen on tullut siviileihin kohdistuva terrorismi, mittavien
vahinkojen aiheuttaminen informaatiolla (joka muuten eräiden fyysikkojen
mielestä voi olla aineen ja energian sijasta maailmankaikkeuden viimekätinen
olomuoto), joukkomuutot ja luultavasti ratkaisevasti muuttunut valtioiden
turvallisuustilanne. Kansallisesti
julkisen ja yksityisen toiminnan yhteensovittaminen on aivan uudella tavalla
ajankohtainen asia ja muutoin esimerkiksi työn ja työsuhteiden luonne on
muuttunut rajusti ja teknologia, kuten keinoäly, tuo uusia muutoksia.
Perustuslakituomioistuimen miettiminen on paikallaan. Mutta
kiireellisemmin tarvitsemme koko perustuslain tarkistamista. Siihen ei
tulevaisuusvaliokunta riitä. Sen sijaan että riitelisimme vain menettelytapojen
yksityiskohdista on otettava rohkeasti esiin valtio-nimimisen yksikön toiminnan
perusteet eli toisin sanoen perustuslaki.
Mainio kannanotto tässä muuttuvassa maailmassamme.
VastaaPoistaPerustuslaista ja erityisesti sitä tulkitsevien osin jo eläkeiässä olevien muutamien ukkojen poliittisista mielipiteistä on viime aikoina tullut aivan kummallinen "pyhä sakramentti".
Ei niin, ettekö kulloinkin voimassa olevaa lakia tulisi noudattaa, mutta tulkintojen venyttäminen poliittisesti tarkoituksenmukaisesti milloin mihinkin suuntaan syö koko järjestelmän uskottavuutta ja luottamusta lakiin. Joten tekstin selvennys ja ajanmukaistamien silloin tällöin on todellakin tarpeen.
Höpöhöpö! Tyypillistä hymistelyä ja blogistin nuoleskelua asiassa, josta blogisti ei ymmärrä mittään.
PoistaTuomas Ojanen, Juha Lavapuro, V-P. Vijanen ym. eivät ole vielä lähelläkään eläkeikää. Heistä on "harmia" ja riesaa juhasipilöille ja petteriorpoille - benzysseistä puhumattakaan - vielä ainakin 20-30 vuodeksi.
Höpö vaan itsellesi. Kyseiset kommunistibandiitit voidaan koska tahansa korvata oikeistolaisilla oikeusoppineilla. Ei mene enää kauan, koska demlalainen oikeuskulttuuri on mädättänyt koko lainsäädäntötyön.
PoistaImmanuel Cant varoitti valtiosta yksilön kannalta. Edelleen se mm. painostaa ottamaan osaa kansanarmeijaan, jolla tosin ei ole mitään tekoo nykymaailman terroristien yms. vastaisessa sodassa. Kuluja taas siitäkin edestä.
VastaaPoistaLaastiksi kun lissensin kauppatieteen tohtoreita ne spiikkasivat streintsiä länkvitsiä jossa vördit oli inglissiä ja grammari suomea joten en ihmettele.
VastaaPoistaGenevits eiksh kane makslef denten äioea kullisch vene ved, Viksten? Dene en. Jumbrakviht!
PoistasP. Hole-in-one hela Eg!
mit vit, täh !
PoistaJaa että siviileihin kohdistuva terrorismi olisi vuoden 1999 jälkeen tullut uusi ilmiö? Haloo! Blogistin valtiosääntöoppi on muutoinkin niin erikoista, että voisi olla virkistävää suorittaa valtiosäännön tentti nykyisten tutkintovaatimusten mukaan. Blogisti voisi hyvällä syyllä nimetä bloginsa otsakkeella 'Tohtori Tuhatkaunon tarinoita', vaikka blogistin kirjoitukset välillä yltyvät jorinaksi asti.
VastaaPoistaOlisin samaa mieltä siitä, että järkevän perustelun idea palasi länsimaiseen ajatteluun jo 1100-luvulla. Uskaltaisin kuitenkin nostaa esille aivan vuosisadan alusta Anselm Canterburyläisen.
VastaaPoistaAkselin tunnetuin, suomeksikin saatavilla oleva teos on "Miksi Jumala tuli ihmiseksi?" (Cur Deus homo) Tämä kirja on mielenkiintoinen monellakin tapaa, mutta ennen kaikkea siksi, että se pyrkii vetoamaan järkeen. Teoksessa ei ole ainoatakaan sitaattia kirkkoisiltä. Kaikista päättelyssä itsestäänselvyyksinä otetuista asioista ei nykylukija varmasti ole samaa mieltä, mutta itse rakennelma on hieno.
Anselm oli itse erittäin tietoinen erikoislaadustaan ja teoksessa perustellaan laajalti ja lavealti, miksi on sopivaa ja kunniallista ryhtyä käyttämään järkeä teologisessa pohdiskelussa. Tässä suhteessa Anselm on todellakin moderni ajattelija.
Anselmi-ajattelija kai moderni yhä - sillei, ei helvetti, järjen käyttö voi haastaa dogmatiikkaa teologisessa "tiedekunnassa".
PoistaSe oli saivartelua perustuslaista.
VastaaPoistaKymmenen vuotta sitten en olisi uskonut, mutta nyt tuntuu siltä, että vielä meikäläisen elinaikana joko Britanniaan tai Englantiin ja Skotlantiin kirjoitetaan perustuslaki. En pitäisi mahdottomana sitäkään, että Yhdysvaltain perustuslakia muutetaan.
VastaaPoistavuorela, tampere
En yhtään ihmettelisi kaiken jo tapahtuneen jälkeen, että perustuslakikin muokattaisiin uusiksi tunnetun virren mukaan: 'Ei kuulla kurjan ääntä ja köyhää sorretaan, ja lainkin rikkaat vääntää vääryyttä puoltamaan.'
VastaaPoistaMutta mitä vikaa lopulta nykyisessä perustuslaissa on? Jos on, onko sellaisen vian suunnasta minkäänlaista yksimielisyyttä? Viimeikainen keskustelu on ollut joko epämääräistä hölinää tai joidenkin tahojen etujen varsin läpinäkyvää ajamista. Näyttötaakka uudistamisen tarpeesta on uudistuksen ehdottajalla. Itse olen näinä toden ja epätoden uskomattoman sekoittamisenn ja piilotetun motiiveihin vaikuttamisen aikoina sitä mieltä, että sellainen uudistus olisi aivan liian suuri riski omille perustavanlaatuisille eduillemme, hyppy tuntemattomaan näinä muutenkin aivan liian epävakaina aikoina. Ja vestigia terrent, ei kai sentään oteta mallia Venezuelasta, Puolasta tai Unkarista? Ehkä blogistikin on tätä ehdotusta tehdessään ollut tiedostamattaan mielipidevaikuttamisen kohde, kotimaisen ja/tai ulkomaisen.
VastaaPoistaPersutuslaista pitää napsia pois turmiolliset, ei-Suomalaisia suosivat sanamuodot. Sotaveteraaniemme kalliilla verellä lunastamia ns. ihmisssoikeuksia ollaan työntämässä ulkolaisille, kankkulan kaivoon.
Poista