Sivun näyttöjä yhteensä

31. elokuuta 2022

Ei muistoa



 

Gorbatšov ei ollut kiinalainen. 

 

Kiinassa on elänyt kohta kaksi tuhatta vuotta ajatus persikankukkien valtakunnasta, joka on toisella puolella. Se on kaikessa parempi. 

 

Valitettavasti se on vaikea tai mahdoton löytää. Niin kertoo tarina.

 

Uutisissa sivuutetaan se, että yhden Gorbatšovin ansiosta kylmä sota ei johtanut kuumaan sotaan eikä rautaesiripun kaatuminen johtanut verenvuodatukseen.

 

Putin toistelee nyt aika suoraan, että tämä olisi ollut suuri onnettomuus. Kuka tahansa näkee, ettei näin ollut. Sen valtion korjaaminen, mitä Gorbatšov yritti 1985, ei ollut mahdollista. Ymmärretäänkö Kiinassa, ettei tietä persikankukkien maahan ole olemassa, sitä emme tiedä.

 

Maailmassa on toistaiseksi ollut 117 miljardia ihmistä. Ihmisiä on ollut ehkä 192 000 vuotta.

 

Joitakin kivistää kysymys, oliko ihminen lainkaan hyvä keksintö. Kysymykseen on vastaus. Ihminen ei ole keksintö, eikä ihmistä ole luotu. Lajin kehitys on hyvältä tuntuva ajatus.

 

Seuraavaa maailmansotaa ei suinkaan käydä kivikirveillä, kuten Einstein arveli. Sellaiset sopivat vain kädellisille. Esimerkiksi bakteerit syövät toisiaan ja soluja aivan ilman kirveitä ja nuolia.

 

Sain syyn selata, kun olen edelleen katsellut luetteloita erittäin merkittävistä ilmiöistä kuten kirjoista. Ei-englantilaisten ammattilaisten mielestä kaikkien aikojen paras romaani on George Eliotin (Mary Anne Evans) ”Middlemarch”, joka kai on meidän silmissämme vähemmän tunnettu kuin ”Humiseva harju” tai ”David Copperfield”. Britit itsekin kyllä nostavat sen hyvin korkealle. 

 

”Middlemarch” sivuuttaa kukkaloiston ja salaiset seudut. Sen lopussa sanotaan, ettei Dorothea jäänyt historiaan, kuten esimerkiksi joki, jolla on nimi. Sitä vastoin hänen vaikutuksensa toisiin oli tuskin laskettavissa. Ja nuo toiset olivat ihmisiä, eläimiä, kasveja ja puita. Itse Middlemarch oli talo, ei kovin erikoinen.

 

”Maailmaan tulee jatkuvasti lisää hyvää, mutta se ei johdu historiallisista teoista. Sinun asiasi ja minun asiani eivät ole lopultakaan niin huonolla tolalla kuin ne voisivat olla. Näin on, koska niin monet elivät uskollisesti huomaamattoman elämän, ja lepäävät haudoissa, joilla ei käydä.”

 

Persikasta mieleeni tulee auttamattomasti kirsikka. Omien muistiinpanojensa mukaan Tshehov ei suinkaan surrut Kirsikkapuistoa. Tietysti puisto kuolee ja kukat putoavat, aikanaan.

 

Kyllä nuo kirjailijat kuuluvat tähän. 116 miljardia huomaamatonta elämää ja maisemaa eli siis maailmaa, joita moni ei ole koskaan katsonut, vaikka ne ovat näkösällä.

26. elokuuta 2022

Tyranni


 

Lukeminen on kuntoilua. Se myös aiheuttaa ajattelua, joka on ilmaista.

 

Tietenkin palaan Camus’n kirjaan, joka yhdistää murhaoikeudenkäynnin ja äidin kuoleman. Tietenkin luin sen huolellisesti, taas kerran, ranskaksi, koska tuo teksti ei käänny. Nimikin on väärin. ”L’étranger” ei tarkoita sivullista. Virhe toistuu muilla kielillä. Outsider, der Fremde, Främlingen. Kirjassa kaikki muut ovat vieraita sivullisia, paitsi päähenkilö, joka puhuu pääasiasta.

 

Muistikirjoihinsa Camus on merkinnyt muitten kirjoja otsikolla ”outoja kertomuksia”. Siellä on Borges ja sellaisia. Camus’n kirjan paikka ranskalaisen sanomalehden listan ykkösenä on oikea. Kirja on sensaatiomainen, koska henkilö ja hänen tarinansa on samanaikaisesti omituinen ja tosi. Näin on oltava, koska aihe on olemassaolo.

 

Luin siis Magnus Västerbron laajan kirjan ”Tyrannens tid”, joka kertoo Kaarle XII:sta ja suuresta pohjan sodasta (meillä isoviha) ja lukuisista aikalaisista. Kirjoittaja ei sano sitä näin, mutta Ruotsi keksi fasismin, joka oli voimassa jo Kaarle XII:n aloittaessa täydellisenä yksinvaltiaana isänsä kuoltua 1697.

 

Maassa sallittiin vain yksi mielipide, ja sekin oli salainen, koska kuningas ei kertonut sitä, eikä vastannut kysymyksiin.

 

Rankaiseminen oli johtava aate. Eräältä mieheltä lyötiin pää poikki, koska hän oli humalassa jotenkin epäillyt, onko jumalaa olemassakaan. Itse kuningas viipyi 14 vuotta muilla mailla rangaistakseen Puolan kuningasta ja Venäjän tsaaria.

 

Hänellä oli eri jumala kuin muilla. Hänelle jumala oli antanut kaiken vallan, muille ei valtaa lainkaan.

 

Ruotsalaiset eivät ole varsinaisesti lakanneet ihailemasta sankarikuningasta, joka aiheutti enemmän kärsimystä kuin kukaan muu maan historiassa.

 

Hän keksi ajatuksen, jota Hitler käytti: valittu kansa. Kaarlen mukaan Raamatussa sanottiin, että Ruotsi on jumalan valittu kansa. Hitlerin mukaan muuten vain oli käynyt ilmi, että saksalaisuus oli valittu alistamaan muut kansat, koska se oli paras ja sen johtaja eli hän itse oli vailla vertaa.

 

Mielenkiintoisesti Stalin ei koskaan väittänyt itsestään vastaavaa, vaan hän ilmoitti tarvittaessa noudattavansa kommunismin vääjäämättömiä lakeja. 

 

Vielä mielenkiintoisemmin Putin, joka ilmoitti menevänsä Kiovaan listimään sieltä natsit, näyttäisi olevan aito natsi. En ole varma, missä määrin tämä 1700-luvulta johdettu ajatus on otettu huomioon: entä jos hän on syvästi tosissaan? Entä jos hän todella johtaa valittua kansaa?

 

Lisään tähän varmuuden vuoksi: omasta mielestään. Heti kun Kaarle oli saanut Norjassa luodin ohimoonsa, useimmat huomasivat olleensa sitä mieltä, että rajoittamaton yksinvalta on huono ajatus.

 

Pultavassa taistellaan nytkin. Otin esiin Topeliuksen Välskärin kertomukset, ruotsiksi ja kommentoituna. Siinä on vain 1772 sivua. Seitsemännen sarjan jakson ”Siniset” lopulla on ”Pultavan laskeva aurinko”. Katson mainitaanko siinä Putinia.

22. elokuuta 2022

Välttävä oikeus


 


 

”Sivullinen” on tarina siitä, miten arabin ampunut kertoja tuomittiin giljotiiniin, koska hän tupakoi äitinsä arkun ääressä eikä itkenyt. Virallinen syyttäjä korosti, että syytetty Meursault oli ihmispeto siksikin, että hän oli järjestänyt äitinsä palvelutaloon. Ja äiti oli siis nyt kuollut.

 

Kun luennoin oikeustieteellisessä dosenttina, sanoin aina, että tämä kirja pitää lukea, myös siksi, että siitä tulee kysymys tentissä. Kysymys tahallisuudesta on yleistä oikeustiedettä. Romaanissa se muuntuu kysymykseksi murha (kuolemanrangaistus) vai tappo (elinkautinen). Oikeustieteelliseen se sopii, koska opiskelijan tulisi huomata, ettei hätävarjelua sivuta oikeudessa lainkaan, vaikka kertomuksen mukaan arabi uhkasi veitsellä päähenkilöä.

 

Kirjan mukaan teon aiheutti kuumuus ja häikäisy. Se on helppo uskoa todeksi.

 

Sanomalehti Le Monden lista vuosisadan 100 parhaasta kirjasta menee näin: 

 

 

 

 

1

Sivullinen

Albert Camus

1942

2

Kadonnutta aikaa etsimässä

Marcel Proust

1913-1927

3

Oikeusjuttu

Franz Kafka

1925

4

Pikku prinssi

Antoine de Saint-Exupéry

1943

5

Sielujen kapina

André Malraux

1933

6

Niin kauas kuin yötä riittää

Louis-Ferdinand Céline

1932

7

Vihan hedelmät

John Steinbeck

1939

8

Kenelle kellot soivat

Ernest Hemingway

1940

9

Ensirakkaus

Alain-Fournier

1913

10

Päivien kuohu

Boris Vian

1947

11

Toinen sukupuoli

Simone de Beauvoir

1949

12

Huomenna hän tulee

Samuel Beckett

1952

13

L'être et le néant (ranskaksi)

Jean-Paul Sartre

1943

14

Ruusun nimi

Umberto Eco

1980

15

Gulag: Vankileirien saaristo

Aleksandr Solženitsyn

1973

16

Sanoja

Jacques Prévert

1946

17

Alcools (ranskaksi)

Guillaume Apollinaire

1913

18

Sininen lootus

Hergé

1936

19

Nuoren tytön päiväkirja

Anne Frank

1947

20

Tropiikin kasvot

Claude Lévi-Strauss

1955

21

Uljas uusi maailma

Aldous Huxley

1932

22

Vuonna 1984

George Orwell

1949

23

Asterix gallialainen

René Goscinny ja Albert Uderzo

1959

24

Kalju laulajatar

Eugène Ionesco

1952

25

Seksuaaliteoria

Sigmund Freud

1905

26

Käy kohti pimeää

Marguerite Yourcenar

1968

27

Lolita

Vladimir Nabokov

1955

28

Odysseus

Ulysses

James Joyce

1922

29

Tataariaro

Dino Buzzati

1940

30

Vääränrahantekijät

André Gide

1925

31

Husaari katolla

Jean Giono

1951

32

Rakkaani, valittuni

Albert Cohen

1968

33

Sadan vuoden yksinäisyys

Gabriel García Márquez

1967

34

Ääni ja vimma

William Faulkner

1929

35

Thèrése - myrkyttäjätär

François Mauriac

1927

36

Zazie – Pariisin päiviä

Raymond Queneau

1959

37

Verwirrung der Gefühle (saksaksi)

Stefan Zweig

1927

38

Tuulen viemää

Margaret Mitchell

1936

39

Lady Chatterleyn rakastaja

D. H. Lawrence

1928

40

Taikavuori

Thomas Mann

1924

41

Tervetuloa ikävä

Françoise Sagan

1954

42

Le Silence de la mer (ranskaksi)

Vercors

1942

43

Elämä Käyttöohje

Georges Perec

1978

44

Baskervillen koira

Arthur Conan Doyle

1901-1902

45

Sous le soleil de Satan (ranskaksi)

Georges Bernanos

1926

46

Kultahattu

Francis Scott Fitzgerald

1925

47

Pila

Milan Kundera

1967

48

Keskipäivän aave

Alberto Moravia

1954

49

Roger Ackroydin murha

Agatha Christie

1926

50

Nadja

André Breton

1928

51

Aurélien (ranskaksi)

Louis Aragon

1944

52

Le Soulier de satin (ranskaksi)

Paul Claudel

1929

53

Kuusi roolia etsii tekijää

Luigi Pirandello

1921

54

Arturo Uin valtaannousu

Bertolt Brecht

1959

55

Perjantai eli Tyynen meren kiirastuli

Michel Tournier

1967

56

Maailmojen sota

H. G. Wells

1898

57

Tällainenko on ihminen

Primo Levi

1947

58

Taru sormusten herrasta

J. R. R. Tolkien

1954-1955

59

Les Vrilles de la vigne (ranskaksi)

Colette

1908

60

Capitale de la douleur (ranskaksi)

Paul Éluard

1926

61

Martin Eden

Jack London

1909

62

Corto Maltese Etelämerellä: Suolaisen meren balladi

Hugo Pratt

1967

63

Le degré zéro de l’écriture (ranskaksi)

Roland Barthes

1953

64

Katharina Blumin menetetty maine

Heinrich Böll

1974

65

Le Rivage des Syrtes (ranskaksi)

Julien Gracq

1951

66

Sanat ja asiat: Ihmistieteiden arkeologia

Michel Foucault

1966

67

Matkalla

Jack Kerouac

1957

68

Peukaloisen retket villihanhien seurassa

Selma Lagerlöf

1906-1907

69

Oma huone

Virginia Woolf

1929

70

Marsin aikakirjat

Ray Bradbury

1950

71

Lol V. Steinin elämä

Marguerite Duras

1964

72

Raportti Aatamista

Jean-Marie Gustave Le Clézio

1963

73

Tropismeja

Nathalie Sarraute

1939

74

Journal, 1887-1910 (ranskaksi)

Jules Renard

1925

75

Lordi Jim

Joseph Conrad

1900

76

Écrits (ranskaksi)

Jacques Lacan

1966

77

Kohti kriittistä teatteria

Antonin Artaud

1938

78

Manhattan Transfer (englanniksi)

John Dos Passos

1925

79

Ficciones (espanjaksi)

Jorge Luis Borges

1944

80

Moravagine (ranskaksi)

Blaise Cendrars

1926

81

Kuolleen armeijan kenraali

Ismail Kadare

1963

82

Sophien valinta

William Styron

1979

83

Mustalaisromansseja

Federico García Lorca

1928

84

Maigret ja latvialainen

Georges Simenon

1931

85

Kukkien Madonna

Jean Genet

1944

86

Mies vailla ominaisuuksia

Robert Musil

1930-1932

87

Fureur et mystère (ranskaksi)

René Char

1948

88

Sieppari ruispellossa

J. D. Salinger

1951

89

Ei kukkia neiti Blandishille

James Hadley Chase

1939

90

Blake ja Mortimer

Edgar Pierre Jacobs

1950

91

Malte Laurids Briggen muistiinpanot

Rainer Maria Rilke

1910

92

La Modification (ranskaksi)

Michel Butor

1957

93

Totalitarismin synty

Hannah Arendt

1951

94

Saatana saapuu Moskovaan

Mihail Bulgakov

1967

95

Ruusuinen ristiinnaulitseminen

Henry Miller

1949-1960

96

Syvä uni

Raymond Chandler

1939

97

Amers (ranskaksi)

Saint-John Perse

1957

98

Niilo Pielinen

André Franquin

1957

99

Tulivuoren juurella

Malcolm Lowry

1947

100

Keskiyön lapset

Salman Rushdie

1981