Epävarmuus

Johtajan mitta on kyky kestää epävarmuutta. On puhe olojen odottamattomuudesta ja omasta henkisestä horjunnasta.

Juuri nyt, Niinistön eilen ilmoittautuessa, näkymä on oudompi kuin sataan vuoteen. Suomi ja sen poliittinen johto, Niinistö itse kärjessä, on vakaampi kuin järki sallisi, eikä tämän ajan vakaus ole apaattisuutta. Näkymä on kuin menneisyyden vauras maalaiskylä peltotöissä.

Jos haluaa nähdä vauraita maisemia, kannattaa ajaa kiemurrellen Porin suuntaan tai Raumalla. Siellä on kuntia, jotka ovat kuin ei mikään. Aura, miksei Somero ja vaikkapa Mynämäki, jossa on liian suuri kirkko.

Putinia on kuvattu mafiajohtajaksi. Kuvaus ei ole välttämättä väärä. Ainakin hänellä on erinomainen koulutus, vakoilun kenttätyöhön ja luultavasti myös johtotehtäviin. Trump on suurin yllätys. Euroopassa freak-show olisi kielletty. Amerikassa se oli perinne – vajavaisuuksien, vikojen ja ihmeellisyyksien näytteillepano Dementikko valtion johdossa ei ole uutuus. Lisäksi vaimo ja tytär voivat hoitaa eräät ongelmat, kun aikuisvaipat ovat niin hyviä.

Yllättäen Theresa May liittyi kerhoon  ”Ei mitään sopimusta on parempi kuin huoo sopimus”, on hänen Brexit-ajatelmansa. Siis ei mitään työsopimusta, vuokrasopimusta tms. mieluummin kuin huono eli kai siis kallis.

Ranskaa haluan liehitellä siksikin että Macron on löytänyt heti tehokkaan asenteen ja puhetavan. Olen ollut tekemisissä useankin ENA:n kasvatin kanssa. Heillä on sekä stiletti hihassa että kommandoveitsi sukassa ja koulutus molempien käyttämiseen.

Koukuttuneet lukijani tietävät, että tämän hetken valtion johtajista ihailen Merkeliä. Vain loistava lahjakkuus ja poikkeuksellinen kyky sietää tilanteita ja ihmisiä selittävät, miten hän toimii turvautumatta ”tiukka täti”-rooliin.

Jos ihminen on esimerkiksi sukellusveneen kapteeni, tietty sielullinen rajoittuneisuus on etu. Olen pienen ikäni kärttänyt esimerkkiä, kuka muu olisi ollut sodassamme yhtä etevä lentäjä kuin Juutilainen. Sain lopulta nyhdetyksi jotain myös ”kilpailijoilta”. Kaksimoottorisella eli meillä siis BL:llä tai JU:lla lentäminen oli erikoisen vaativaa. Enimmät pisteet sai eräs Mannerheim-ristin ritari, jolla oli elämässään vain kolme kiinnostavaa asiaa, lentäminen, viinan juominen ja poliisin lyöminen. Isäni mainitsi, että sankarin hakeminen Joensuun putkasta oli pitkään päivystävän upseeri vakiotehtäviä.

Valtiomiehen taas on osattava kuvitella myös sellaista, mitä ei voi edes kuvitella.

Rytistä puhuttaessa ei mainita, että entä jos hänen päiväkirjamerkintönsä, joissa Hitleriä ihaillaan kovasti loppuvuodesta 1941, ovatkin asianajajan tekstiä. Ryti aloitti uransa kiinteistöhuijareiden neuvonantajana. Sitä ei äkkiä selitä, että aikakauden tehokkain pääoman kartuttaja A. Kordelin otti juristikseen alle 30-vuotiaan Rytin. Spekulaation luonteisten kauppojen sanotaan vaativan etenkin koemusta, ja Kordelin itse oli kuollessaan 49-vuotias. Jonkun pitäisi tehdä tästä parista elokuva.

Kun tässäkin välkkyy taustalla Mannerheim, harhautuksen ja ajoituksen mestari, joka oli lisäksi pitkän linjan rahan mankuja kroonisesti aliresursoituna eli tottuneena elämään toisten rahoilla, haluaisin tuoda keskusteluun ylimääräisen elementin.

Kekkonen tavoitteli jätkämäisyyttä, mutta se ei luontunut häneltä. Hän oli parantumaton koulukiusaaja, josta kehittyi parantumaton työpaikkakiusaaja. Hänen tapauksessaan se oli yksi tapa sekä edistää omaa asiaansa että tehdä isänmaalle palveluja.

Nyt Vapaavuori sai valtavan suosion, johon luulen vaikuttavan sen, että vielä kansainvälisenä pankkiirina hänessä on tuota jätkämäisyyttä.

Niinistön suosio on tällä hetkellä vielä suurempi, ja hänenkin toiminnassaan ja tavoissaan näen tuon saman vivahduksen, joka on niin vaikea märitellä.

Vapaavuoren olemuksessa on jotain sellaista, ettei hän jää kyyristelemään, kun poliisi on tulossa pillit vinkuen, vaan osaa ponkaista korkean aidan yli ja poistua korttelin toiselta puolelta jatkaen pahantekoa tai, jos se on asiana, hyviä töitä.

Luulen että tuo lukijoillekin vaikea ”jätkämäisyys”, joka e todellakaan tässä tarkoita some-raivon tyyppistä katteetonta röyhkeyttä, voisi olla suomennettavissa niin, että näillä kokoomuksen herroilla on pilkettä eli että heissä on jotain velmua.

Sellainen henkilö on jopa ystävällisen tai ihan ikävystyneen näköinen, kun hän tosiasiassa kiehuu raivosta. Tätä Sipilä ei taida osata.

Velmun kanssa asioinut ei huomaa mitään ennen kuin käsittää astuneensa ketunrautoihin, jotka ovat kettingillä kiinni oikein junttamiehen voimin maahan isketyssä tolpassa.

Kuvassa valtiovarainministeri tai pankinjohtaja. Huomaa pilke silmäkulmassa.