Sivun näyttöjä yhteensä

15. huhtikuuta 2021

Tärpäntikkeli


 

Toisin kuin kunnioitetut kollegani pidän Carl Schmittin ja kumppaneiden sommittelemaa hallitusmuotoa jokseenkin heikkona. K.J. Ståhlbergin yllytyksestä tästä Saksan Weimarin tasavallan säädöksestä tuli hiukan muokattuna Suomen Hallitusmuoto 1919, ja muutokset presidentin vallan vajentamiseksi vuoden 1999 perustuslaissa ovat lopultakin aika pieniä. Lisäksi tämä voimassa oleva laki heijastelee outoa poliittista tilannetta. Neuvostoliitto oli kaatunut eikä väkivaltaisesta Venäjästä ollut riittävää aavistusta.

 

Olemme selvinneet täysin odottamattomasta tilanteesta eli koronakriisistä niin hyvin, ettei sitä voi olla ihmettelemättä. Ja Eduskunnan perustuslakivaliokunta, jota on perinteisesti kummasteltu, on selvinnyt hienosti.

 

Sitä vastoin Ruotsin valtiollinen järjestelmä on todellisuudessa jo romahtanut ja Saksan liittovaltiorakenne on ehkä osoittautumassa samalla tavalla epäonnistuneeksi kuin Yhdysvaltojen.

 

Pandemian pelottavin ja ehkä vaarallisin seuraus on ollut informaatio-sisällissota. Väitteeni on, että uudistusten suosiminen eli innovaatiot ja eliitin pitäminen avonaisena määräävät kansojen kohtaloita.

 

Yhdysvalloissa jouduttiin kokeilemaan vaikean kautta, kumpi johtaa perille, Trumpin viestintä vai se muu viestintä. Tuloksen määräsi Trumpin keskittyminen rajatila-äänestäjiin. Heitä ei ollut tarpeeksi.

 

Suomessa kaiken jälkeenkin ”valtamedia” on säilyttänyt asemansa, ja sekä Helsingin Sanomat että Yle ovat olevinaan kriittisiä arvioidessaan poliittisia ratkaisuja. Valtioneuvosto ja presidentti ovat osoittaneet käytännössä, että molempia tarvitaan.

 

Olisin samaa mieltä kuin Sauli Niinistö. Hiukan sopimattoman vahva presidentti-instituutio on tarpeen. Mauno Koivisto ja sitten Niinistö itse ovat tehneet suuren työn, koska sekä Paasikivi että Kekkonen onnistuivat puoli vuosisataa pitämään kansanedustalaitosta aivan liian nöyränä.

 

Tämän kirjoituksen taustalla on näkyvien juristien ilmaisema huoli tuomioistuinten aseman varmistamisesta järjestelmän kolmantena peruskivenä. Siihenkin ehdimme tottua sotien jälkeen, ettei tuomioistuimilla ole käytännössä sen suurempaa merkitystä.

 

Nyt uudenlaiset äänenpainot toistavat sitä, mitä ei yleisesti ymmärretä. Suomessa riidat ja rikokset käsitellään omissa tuomioistuimissa. Euroopan kolme tuomioistuinta eivät ole muutoksenhakuasteita. Mitä paremmin ja itsenäisemmin omat tuomioistuimemme toimivat, sitä vähemmän näitä ammattitaidoltaan hiukan arveluttavia elimiä tarvitaan.

 

Koko kansa kannalta pandemia on tähän mennessä tehnyt selväksi, että lukutaito on sittenkin tarpeen. Isoissa asioissa uutisotsikkojen tai some-viestien selaaminen ei todellakaan riitä. Ja meillä on kuitenkin miljoonia kansalaisia, joilla on kyky ymmärtää mutkikkaitakin asioita ja halu kehittää tuota kykyä.

 

Ja eliittiin – esimerkiksi korkeisiin virkoihin tai ylhäälle esimerkiksi taiteessa – voi edelleen päästä tekemällä oikein sitkeästi työtä, ilman merkittäviä rahoittajia ja lietsomatta korruption liekkejä.

 

Otsikon ”tärpäntikkeli” (perpendiculaire) on Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa kellon heiluria. eräs isä aikoinaan uhkasi liikaa läksyjä lukevaa jälkeläistään lyövänsä ennen pitkää tärpäntikkelillä päähän niin että resitentti näkyy perseestä…

25 kommenttia:

  1. Tärpäntikkelillä myös toinen, kuvainnollinen merkitys. Se tulee blogin kuvassa olevaa kelloa pienemmän, esim. herätyskellon nopeakäyntisestä "liipottimesta":

    Isäni saattoi sanoa, jostakin hyvin eloisasta, puheliaasta ja mahdollisesti vielä pienikokoisestakin ihmisestä, että "hänhän on kuin tärpäntikkeli". Useimmiten, ellei aina, kyse oli naisihmisestä.

    VastaaPoista
  2. Kysymys tuomioistuimista on perkeleellisen vaikea. Itsensä valitseva ja täysin autonominen tuomioistuinlaitoskin muodostuu valtioksi valtiossa. Jälleen, kuka valvoo valvojia? Tuomiovaltakin on valtaa, ja kaikella vallalla on poliittinen ulottuvuus. Ja kansan tuomioistuin(trial by peers) on vaarassa muuttua kansantuomioistuimeksi.

    VastaaPoista
  3. Tarinoita isäntämiehistä jotka eivät halua lastensa lukevan läksyjä en ymmärrä. Mikä idea siinä on? Lapsista vain yksi kun on jäänyt jatkamaan tilanpitoa, luulisi äkkinäisempi, että koulujen käyminen olisi kaikille muille, ja sille isännäksi jääneellekin ollut vain hyvä juttu. Ja kai se duunariperheissäkin on ollut hyvä, jos lapset pääsevät kevyempiin töihin kuin vanhempansa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskoakseni kyse on pelosta: pelätään, että lapsista tulee ylpeitä, kun ne tietävät enemmän kuin vanhempansa. Pelätään oman auktoriteetin menetystä, vaikka ei vanhempien auktoriteetti perustu kirjanoppineisuuteen vaan johonkin aivan muuhun.

      Tuo isännäksi jääminen on surkea juttu. Itselläni on tuttu maanviljelijä, joka vanhimpana poikana sai käydä kansakoulun, kun nuoremat sisarukset laitettiin oppikouluun ja yliopistoon. Järjestä ei miehellä ole puutetta. Hän olisi myös kyennyt nuo koulut käymään, mutta tila tarvitsi jatkajan. Kansalaiskoulu ja vuosi maamieskoulua sai riittää. Ei tuollaista temppua pitäisi tehdä kenellekään.

      Sitten toisaalta: eivätpä nuo oppineitten työt aina ole kevyempiä kuin työmiesten. Hikoilla ei tarvitse yhtä paljon, mutta työ voi muuten olla raskasta.

      Poista
  4. Onkohan mulla kaiken muun lisäksi lukihäiriö, kun aluksi luin "Kärpänkikkeli".

    VastaaPoista
  5. NONNI!

    nyt


    Vatta kipiä, ei tännää enemä ennää.

    VastaaPoista
  6. Ai Ruotsin valtiollinen järjestelmä on romahtanut? Tälleen "Romahtaneenakin" Ruotsi on varsin vakaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vakaampi kuin Suomi.

      Poista
    2. Noinkohan? Kysy vaikka Trumpilta.

      Poista
    3. Milloinkas Ruotsissa olikaan viimeksi enemmistöhallitus? Maa on ollut poliittisessa pattitilanteessa jo aika kauan - mistään ei oikein voida päättää.

      Poista
    4. Vakaan maan merkki, asioista osataan sopia ilman että joku käskee ja muut vikisevät.

      Poista
    5. Hohoo, ABBllä diskuteerataan presiis samoin kuin japanilaisessa autotehtaassa jumpataan tauolla vaikka se olisi Irlannissa ja aamu sattuisi olemaan maanantai, epäuskottavasti. Sitten tehdään kuten ennenkin, ekonomit painii kanssa kannattavuuspulmien muiden hurratessa hyristen ja ison pomon naamanliikkeitä vaivihkaa silmäillen.

      Kehityskeskustelujen tulos on kylmät ringit persiessä, tyhjän päälle istumiseksi se ei olekaan pöhkömpi ratkaisu vaikka haju onkin melkoinen ja osalla menee jo puntissa, taukoja pidetään niin tarkoin silmällä. Ottakaa loparit ennen kuin täytätte kyseiset ehdot, älkää lukeko exit strategioista saati sitt3n downshiftaamisesta, kuolkaa onneen palauttaessanne eläkkeellelähtöpäivänä t6ökaluja varastolle. Optimaalinen onnettomuus sattuu tietenkin leskelle, mikä tässä on ongelma? Selvä peli ja sukset seinää vasten, menneen talven latuja. Havut kainaloon, hattu kiertämään ja taksi hautuumaalle, työn puolesta vielä taputus olalle ja juhlat voivat alkaa.

      Miksei meillä ole pyövelin virkoja?

      Poista
  7. Pojat polvihousuissaan voisivat ottaa kohta toimekseen tuumia.

    Minkä vuoksi - suvaitkaa - kaupunkisuunnittelu ei voisi valita tavoitteekseen ihmisten mahdollisuutta käydä paljahin jalkaan, kuten sanotaan?

    Varis narraa lasta
    tuvasta istumasta.

    Kylmä puree jalkaa...

    Vanhanaikaista jalkatyötä
    , ja kivoja rantoja kaikille Vironniemellä hyppelehtiville rantaharakoille. Stadi on snadi ku tsiigaa sköneltä mut bulimpi ku monet tsennaa. Onhan se gamla ku faan mut ei se nypi, sen hiffaa.

    Näkys ny jo sitä valkosta vettä muualki ku kaljakupissa... ei tää kokemusperänen oo paljon mistään kotosin. Tupsahtelua. Sukat kuin peltiä housuissa kuraa bai Juice, hiton snygga styge mut ei niin kliffa ku monet muut, hejsan javisst.

    Eihän kukaan tarvitse sukkia elääkseen. EK, ekh, ekh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Cool story bro. (Vttu sä oot sekasin)

      Poista
    2. En kommentoi, taidat olla jonkun sedän pikku sukulainen ellet peräti sisko Malmilta? Itse setämies Malista?

      Cool mon col. Vaihda sukitus ei-sukallseen elämään, ole kuin ei-kukatahansa.

      Böö!

      Poista
  8. With all his/her might man cannot create an ounce of natural stone, yet there are large churches.

    Concentrating people is silly.

    Let us rock & roll.

    Deserts need more sand and gravel, oay!

    'ave a good one, fellers me lads

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi saatana, aina tätä iänikuista pakkoenglantia.

      Poista
    2. Hyi saatana tätä vapaehtoiskommentointia.

      Poista
  9. Tästä kirjoituksesta tuli hyvä mieli, meillä on asiat hyvin, on ne, vaikka kaikki eivät tahdo sitä millään uskoa. Omapa on asiansa.

    Ja yhtäkkiä tuli kesä, perhoset kisailevat krookuksissa ja narsisseissa, syötävät rikkaruohotkin putkahtivat reippaina esiin. Ruusut on leikattu, kukkapenkit siivottu, on istuttu terassilla, omalla, paljain varpain ja syöty feta-pinaattipannukakkua. Olutkin olisi maistunut, sitähän ne juovat terasseilla. Kuuluu muutakin kuin tityytä. Kaikki tämä tuntui uskomattoman hyvältä pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Savolainen talitintti sanoo titipä hyvinnii tyy.

      Poista
    2. "Syödään me, kun meillä on", sanoi entinenkin rehtori Punaisen Ristin nälkäpäivänä.

      Poista
  10. Hämäläismurteissa se on nimenomaan tärpästikkeli s:llä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, omakohtaisten havaintojenkin perusteella. Ja sillä saatettiin tarkoittaa esimerkiksi jääräpäistä jästipäätä.

      Poista
  11. Ympäri käydään ja latinaan yhteen tullaan. Postauksen ranskankielisen version takanakin on latinan riippua-verbi pendere. Heiluri on englanniksi pendulum. Ja samaa edestakaista heilumista on moderni pendelöintikin.

    VastaaPoista
  12. Tilanne näyttää olevan sama, kuin kupletin isännän kotiintulossa; avaimelle ei reikää näy. Kyse onkin nykymuodista, fossiilivedon sijaan on otettu käyttöön sähkö.

    Heilurin tahdissa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista