Sivun näyttöjä yhteensä

11. huhtikuuta 2021

Mylly



 

Kommentoija kysyi tai ainakin halusi kysyä, miksi tuulimyllyä ei keksitty aikaisemmin. Sellaisia alkoi näkyä vasta 1100-luvun lopulla.

 

Vastausta ei löydy noin vain. Luulisi näet, että kun vesimylly on hyvin vanha keksintö, niin eihän tuulimylly ole sen kummalisempi.

 

Mutta on se. Ensin Eurooppaan sikisi muutamassa vuosisadassa kolmannes totuttua enemmän väkeä. Kolmivuoroviljelys ja raskaaseen savipitoiseen maahan soveltuva aura ja etenkin hevosen länget olivat avainkeksintöjä. Längillä ja luokilla varustettu hevonen veti viisi kertaa enemmän kuin silmukaan kuristuva lajitoverinsa.

 

Keskiajan suuri rikkaus ja tekninen kekseliäisyys otettiin järjestelmällisesti käyttöön Alankomaissa, jossa oli sopivasta kuivattamalla valloitettavaa laidun- ja peltomaata.

 

Tuulimyllyssä oli kaksi erittäin suurta teknistä ongelmaa: Keski- ja Pohjois-Euroopassa mylly piti saada kääntymään tuuleen, mielellään jopa kesken jauhatuksen. Lisäksi tarvittiin vaihde: siipien akselin pyörivä liike oli muutettava pystysuoran tangon pyöriväksi liikkeeksi. Sama ongelma kuin polttomoottorin työn välittäminen vetäville takapyörille.

 

Metalleista valurauta olisi ehkä tullut kysymykseen, mutta se oli raskasta ja kallista. Siispä myllyt rattaineen ja vaihteineen tehtiin puusta. Perusratkaisut olen muuten itse nähnyt. Lapsuudessani Lappajärven ja Evijärven rantamilla oli paljon tuulimyllyjä, joista eräitä yritettiin vallinneissa pula-ajan oloissa vielä käyttääkin. Ne ovat tietenkin kadonneet maisemasta, mutta kuinka ollakaan erinäiset tahot ovat lopettaneet naureskelun, ja tätä nykyä etenkin mataliin meriin rakennetaan yhä enemmän tuulimyllyjä, joten vanha tekniikka on tullut takaisin. Ja nyt mukana on käänteentekevä keksintö, laakeri. Ennen aina sanottiin, että joku keksii pyörää uudelleen. Ei se pyörä varsinainen keksintö ollut, vaan laakeri. Varhaisissa sotavaunuissa oli puu nahkaa vasten tai puu metallia, joten jäähdytyksen tarve oli kova, ja rautateillä laakereita voideltiin käsin joka asemalla vielä puoli vuosisataa sitten. Ja laakeri oli tietenkin Ruotsin teollisen rikkauden ydin – SKF eli Svensk Kullagerfabrik.

 

Haluaisin perehtyä tuulimyllyjen laakerointiongelmiin. Viljanpöly on nimittäin räjähtävää.

 

Arvaisin että ajatus oli haettu Amerikasta, mutta senkin muistan, miksi Vähänkyrön kuntaa haukuttiin Fyrrykyröksi. Kulmaraudasta ja pellistä kyhätyt tuulimoottorit olivat Kyrössä suosittuja. Kuka lienee lyönyt rahoiksi? Aikansa kevytrakenteinen tuulimoottori ja riittävä määrä saaveja oli halvempi ratkaisu kuin vesijohto. Olisi minulla Etelä-Pohjanmaan historia ja Lapuan historian kaikki osat. Kun en jaksa juuri nyt tutkia asiaa, heitän arvaten, että etenkin Ilmajoen, Lapuan ja Kauhavan yllättävän kehittynyt pienmetalliteollisuus saattaisi liittyä asiaan.

 

Kauhavan puukoista ei leveää leipää lähtenyt edes Järvenpään ja Mäkipelkolan tehtaille, mutta esimerkiksi Mustasaaren Hankmon äkeet olivat vuosikymmeniä menestystuotteita, ja niistä tiedän, että malli on Amerikasta ja uranuurtaja oli muuan Wass, jolla oli paja aluksi Ylihärmän Kankaankylässä.

 

Mutta tuulimylly, tuuleen käännyttävä, pumppaamiseen sopiva, vaati mestariluokan kirvesmiehet ja epätavallisen taitavasti valitun puutavaran. Toisin sanoen innovaation takana oli tässäkin kysyntä.

28 kommenttia:

  1. Netistä löytyneillä tiedoilla (wooden bearings old windmills hakuna) vanhoissa tuulimyllyissä laakerit olivat puuta. Puu puuta vasten, liukulaakereita. Voiteluaineena rasva. Ja kitkan vähentämiseksi voitiin käyttää esim kuparilevyä liukupintana.

    Puulaji on varmaan ollut tammi akselissa ja laakereissa.

    Ilmeisesti kaikkein kehittyneimmät, automaattisesti tuulen suunnan mukaan säätäneet myllytyypit eivät ennättäneet tulla meille käyttöön ennen kuin tuulimyllyjen aika alkoi olla ohi.

    Tuulimyllyissä yksi ratkaistava kysymys oli myös siipipinnan suuruuden säätäminen tuulen nopeuden mukaan.

    Kiinnostavia laitteita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammi on hyvä puulaji, mutta täällä Suomessa uskoisin käytetyn paljon pihlajaa. Se on kotimaisista puulajeistamme kovimmasta päästä ja esimerkiksi haravan piikit oli tapana tehdä pihlajasta. Omenapuukaan ei ole huonoa, jos tarvitsee kulutuskestävää materiaalia.

      Poista
  2. Ajoneuvotekniikan puolella vastaava suuri keksintö on differentiaali. Sen avulla kaarteessa ulko- ja sisäkehällä olevien pyörien nopeuserot saadaan täydellisesti tasattua. Sen keksiminen edellytti poikkisuuntaista ajattelua toiseen ulottuvuuteen. Tavanomaisella ratasmekaniikalla sitä ei voida tehdä. Minusta se on yksi suurimpia keksintöjä runsaan sadan vuoden aikana mahdollistaen autojen kehityksen järkevällä tavalla.

    Joka ei tätä ota uskoakseen eikä tunne differentiaalipyörästöä, koettakoon itse keksiä miten se toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tasauspyörästöksi sitä sanotaan tutummalla nimityksellä.

      Poista
    2. Tässä havainnollisesti tasauspyörästön toimintaperiaate:

      https://www.hilavitkutin.com/2017/04/03/kuinka-tasauspyorasto-toimii-katso-video/

      Poista
    3. "Tässä havainnollis.."

      Älkää menkö katsomaan jos aiotte itse oppia

      Poista
    4. On se tasauspyörästö huomattavasti autoa vanhempi keksintö, kohta kaksi sataa vuotta vanha. Ensyklopedia Britannica tietää:

      "The conventional automobile differential was invented in 1827 by a Frenchman, Onésiphore Pecqueur. It was used first on steam-driven vehicles and was a well-known device when internal-combustion engines appeared at the end of the 19th century."

      Poista
    5. Tasauspyörästön lisäksi toinen nelipyöräisissä kulkuneuvoissa hyvin tarpeellinen keksintö oli Ackermann-ohjausjärjestelmä. Siis se periaate, että kun raidetanko on sopivasti lyhyempi kuin kääntyvien pyörien akselin napojen etäisyys, sisempi pyörä kääntyy enemmän kuin ulompi eivätkä pyörät auraa. Sekin keksittiin jo 1800-luvun alussa, ennen autojen aikaa.

      Poista
    6. "On se tas.."
      Hyvä että historia tarkentui. Itse en lähtenyt selvittelemään. Joka tapauksessa minusta sen keksiminen osoittaa luovuutta. Kun sen matematiikan käy läpi huomaa että se antaa täydellisen korjauksen vetäville pyörille riippumatta kaarteen säteestä. Siis pyörien kierrosluku tasataan vastaamaan tien pintanopeutta kunkin pyörän kohdalla.

      Poista
    7. Kts. myös lähdekritiikki. P. Pasanen, H. Lauri. (Vertaileva naislogiikka 1.01)

      Poista
    8. Ollessani kymmenvuotias meille ostettiin traktori. Muistan ihmetelleeni, miksi kurvissa sisempi takapyörä ei kaavi maata. Sittemmin asia selvisi.

      Poista
    9. Brasiliassa kerrottiin Resenden kaupungin kieltäneet 1950 luvulla maalaisten saapumisen kaupunkiin perinteisillä korkeapyöräisillä härkävankkureilla. Kahden härän vetämissä vankkureissa oli yksi aisa keskellä ja härkäpari ikeen kautta yhdistettynä aisaan. Korkeat pyörät tasasivat kulkua tiettömässä maastossa.
      Akseli oli laakeroitu kärryn pohjassa oleviin hahloihin. Puupyörissä oli neliskulmainen reikä johon samanmuotoinen akseli pää oli tiukasti kiilattu kiinni. Molemmat pyörät pyörivät taatusti samaan tahtiin. Maastossa siitä oli etua. Toisen pyörän laskeutuessa kuopan pohjalle tasaisella kulkeva pyörä jarrutti heilahdusta. Ruutukaavaan rakennetussa kaupungissa tämä johti siihen, että kadun kulmassa käännyttäessä sisempi pyörä jarrutti ja ulompi kaivoi kuoppaa ja siirsi siitä maata sivuun. Ristiriita kasvaneen autoliikenteen kanssa johti alussa mainittuun päätökseen. Näin minulle kertoi paikalla silloin asunut sukulaismies.
      PT.

      Poista
  3. Vaikka suomalaisia ollaan, kohottakoomme 3× eläköönhuuto SWE laakereille. Minun ope maisterin hatun laakerinlehdet söi keitossa
    mausteina

    VastaaPoista
  4. Joissain tarinaversioissa myös Könnin kuokkamies toimii tuulen voimalla.
    AW

    VastaaPoista
  5. Niin, useasti moni ja minäkin ensin ihmettelin miksi nyky tuulimyllyt pyörivät niin hiljaa ja verkkaan jopa niissä on perin vähän siipiä. Hullumpi ajattelee että tuuli karkaa osittain siipien välistä. Lännenelokuvissa oli usein sellaisia vettä nostavia myllyjä joissa oli paljon siipiä ja pyöri kovin vinhaan. Googlella kyllä löytyy syy ja selitys tuollekin asialle jotta turha sitä on itsekseen hunteerata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon minä opin leikkimisen kautta. Tuli leikittyä pahvisiivillä jonka tein kopteriksi, alla paino. Vaikkei "potkuri" ollut kuin tasalatta laatta niin pyörivänä putosi pöydän reunan korkeudelta lattialle selvästi hitaammin kuin pyörimättä. Siitä ajattelin että se pyörivä rupeli ottaa ikäänkuin koko pyörintä-alansa ilmaa huomioon vaikka rupeli olisi hyvin kapoisa.

      MMM...

      Poista
  6. Olen ymmärtävä että kulmavaihde oli käytössä jo ennen pyramideja, siis nk. hevoskierto, tai ainakin aasi-. Tiedättehän, astiat jatana kuten ruoppaajissa. Vaihdehan on presiis sama.

    Hollannin laivanrakennuksen keskeinen menestyksen syy oli ohuet raamisahan terät jotka tekivät tasalaatuisen sahatavaran tuotannon edulliseksi.

    Voitelu, heh, Fiskarsin tamppimyllyssä pääakselin voiteluun poimittiin ukkoetanoita.

    VastaaPoista
  7. Lepikontorpan lähellä koulun luokkaretkellä koluttiin mylly, josta kas irrotettiin sen lukitussalpa. Alkoi skulaa villisti.
    Uhkailtiin paikanpäällä Kuka teki mitä? -kuulusteluissa käytöksen alennuksella, mutta totarit olivat jo kirjoitettuna keväällä.

    VastaaPoista
  8. Vaclav Smilin ’Energia ja Sivilisaatio’ -teoksen mukaan Persiassa käytettiin tuulimyllyjä jo eka vuosituhannen puolella. Niissä oli pystyakseli. Sieltä se levisi Bysanttiin, jossa hoksattiin laittaa akseli vaakasuoraan, jolloin oli mahdollista kääntää siipi tuuleen. Ristiretkeläiset toivat sitten innovaation Eurooppaan. Automaattisesti tuuleen kääntyvä rakenne kehitettiin Englannissa (ei siis Alankomaissa) 1700-luvun puolivälissä.
    Laakeroinnista kyseinen teos ei kerro mitään.

    VastaaPoista
  9. Pyökkiä laakerit oli - ja on vieläkin puisia laakereita käyttävissä vehkeissä. Ennen vaseliinin keksimistä rasvana toimi puuöljy, siis huonompi oliiviöljy. Valaista myös saatiin oikein hyvää öljyä, CCCP käytti sitä avaruusvehkeissään kun USA jo käytti silikoniöljyä.

    Yks ukko

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "CCCP käytti sitä avaruusvehkeissään kun USA jo käytti silikoniöljyä."

      Juu, kyllä oli alkeellista meininkiä, samanlaista kuin itärintamalla, kun vintohkat roikkuivat rautalangasta olalla. Ihme, ettei se Gagarin 60 vuotta sitten heti rojahtanut sieltä "ylhäältä" taigaan.

      Poista
    2. Harrison teki ensimmäisten kronometriensä rattaat ja laakerit kauppanimellä Lignum Vitae tunnetusta Karibian alueen puusta joka on siis tiheintä ja sitkeintä myynnissä olevista puuaineista sekä itsevoiteleva. Laivojenkin laakereissa sitä on käytetty. Saksankielinen nimitys on Pockenholz joka siis ei ole pyökkiä.

      Poista
    3. Joo. Nyt ollaanki jo ilmalaakereista päästyä mangeettilaakerien aikaa menty ja lujaa, lujempaa ja vieläki lujempaa. Joku tollaset 100 000 rundii minsa ei oo mikää juttu enää. Pumpuissa mm. oli jo 90 luvun alussa. Ilmalaakerit. Roottori on kovaa ainetta, useampaa ja vaikea kappale työstöteknisesti, usita tekniikoita ja kaikki oltava ihan just. On siinä tukkaa lähteny ku on raaputeltu ja vuntsittu.

      Eihän niitten kauan tarvii toimiikkaan avaruusraketeissa niitten voitetten, ja muuten, se on kauheen vanhoillista avaruustekniikka. Ii äs ässälläki on vissiin vieläki vaan niitä puna-akkusia makitoja mikkä on 89 ovh. Tasalaatuisuus, se on se.

      Poista
  10. Hevosen längistä vielä: Hevoselle sopivien länkien vuoleminen oli arvostettua hommaa. Kuikan ukko Puolangalla kehui Kantolan Villelle, kun oli ajanut viikon tukkisavottaa Villen vuolemilla längillä: "Oot sinä perkele länkimestari. Hevosen voema lissäösi enemmän kun puolella"

    VastaaPoista
  11. Kulmaraudasta ja pellistä, oih!

    Tuulimoottori on viety suunnittelutasolla tappiin. Lautarakennetalo on myös (balloon frame), länsi oli villi... taloja junalasteittain.

    Vettä kantturoille, takorauta on erilainen teräsmateriaali kuin cast steel, siinä erottuvat selvät syyt taivutettaessa sitä yli murtorajan, se myötää muttei katkeakaan kun valssattu niukkahiilinen teräs on jo palasina matkalla naulatehtaalle. Arvokasta ainetta, kannattaa koluta vahoja latoja ja pajantakusia.

    Niin se lyhytiskuinen pumppu pesineen mäntineen löi noin tuopillisen kolmessa sekunnissa ylämäkeen pajan vintille Seilissä. Dynaaminen rakenne, vitka oli tarkoin määritetty sillä tiivisteet olivat pronssiseosta. Vastapaineella ei ollut suurta merkitystä. Männän varsi oli suorasyistä kuusta, kaksiosainen. Kuutisen kuutiota sinne sopi, säiliöön. Siknä kaivossa ei ollut silloin yhtä enempää jäljellä - tämä kolmen boforin keskituulella, viikon vedet tallille ja pajalle. Mikäli tormasi päästi laukeava mekanismi pyrstön kääntämään roottorin syrjään. Se tuli kiivetä kääntämään takaisin, isäni kertoman mukaan. Taitaa törröttää se runko siellä yhä. Kaivo on hirsirakenne, haapaa. Sitä paikkaa ei juuri korjailtu, koko hommeli olikin Amerikasta ostettu. Olen sitä useasti ihaillut, kontruktiona. Onhan se kuitenkin ollut Armas Hollanderin päätöksen seuraus, sikäli että vesi kärrättiin aiemmin saaveissa ja näin vapautui siis tuottavampaan käyttöön n. 1 hv jonka nimi ei ole tässä tärkeä. Rengistä puhumattakaan. Oulunkylän raviradalta kuva on kyllä hyvä, ajajana kuuromykkä renki jonka nimi on päässyt unohtumaan, näin kirjoitti albumiin isoisäni. Hänellä oli suuri määrä hevosvoimia. Täsmällisesti: nimet ovat ylhäällä.

    Kaikkea ei ole tarpeen kuvata tarkoin. Kunhan muistaa mikä on.

    VastaaPoista

  12. Myöhään eilisiltana The Guardian riekkui kuinka Parlamentin valiokunnat eivät saaneet tuollaista Yli-Viikari juttua liikkeelle David Cameronia vastaan, mutta että Boris Johnson sai. Tämä takkutukka kuin Jukolan Jussilla "hair" tarkoittaa myös sekasotkua Cityn kielessä. Ja se kielihän on vuosisatoja ollut maksujen ja rahainnovaatioiden kieli. Siis ei miekkamiehen kieli, kauppiaan kieli. Ja juonien ja liittoutumisten, puijaamisen ja yhdistymisen kieli ja teot.

    Sieltä neliömaililta, sieltä Thamesin rantalaitureiden ahtaajien ja kolpaltöörien remusta, ylähuoneen perintörikkaiden narraamiseksi panemaan rahojaan Karibian merirosvojen laivanvarustukseen ja Imperiumin ulotuttamisiin. Vähän tai oikestaan ihan kuin mäntykankaiden tervanpolttajien hankkeisiin yhdessä jokisuiden kauppamiesten kanssa. Ja oli Oulunjärvelläkin merirosvoja !

    Myöhään viime pyhänä ex-pääministeri Cameron julkaisi 1 700 sanaisen selvityksen lobbamisistaan ja että säännöissä olisi kirkastamisen sijaa.

    No nyt sellainen saadan. Cameron kertoi asiansa, jotta ei tulisi varastaneeksi huomiota vainajalta ensi lauantain hautajaisissa. Kerron mitä viime lauantaina heti suru-uutisen alla uutisoitiin. Sitä Guptaa. Terästehtailijaa ja hänen hairvyyhti kampaamista värjäämistä kiehurankiertämistä ; uudistajan pelastajan työtä Walesin tehtailla.

    Ja myös hänen ja kaverinsa Lex Greensillin "laskut rahaksi" tai diskonttaus ikiaikaisen asian tänäpäivänä digittämisestä. Pikakaupasta ja tekoälystä big data tekniikalla tunkeutumisesta sekasortoisen näköiseen, vuoriksi kohoavien tietoaineistojen ja niiden jokahetkisten vaihteluiden dimensioihin.

    Rikastumaan ja lentämään yksityiskoneilla koska kivaa, ja koska tyhmät tuovat firmansa asiakkaiksi myös kun jet settiläinen suo hohtoaan. Ja laskujen summa saamisina ja rahaston tuottoina lisääntyy kun vajaakatteellinen ja vielä koronaelvytys regulaatioalennettu vakavaraisuuslaskenta yllyttää. Ja kun keskuspankkivaltio pelastaa. Suomen Pankki Fiva Hesa A 46 9.4.-21.

    Niihin aineistoihin voi myös tekaista valelaskuja, joita meillä poliisi jahtaa ja uutiset varoittelee ja fiksut paheksuu aivottoman yksinuottisesti. Financial Times kertoi nähneensä Guptan raaka-aine yhtiön muka olevan saamassa tällaisia maksuja. Valesaamiset kätkettiin Credit Suissen erityis sijoitus rahastoihin huippurikkaiden ostaa osuuksia ja isoa tuottoa, mikä meni ihan hyvin sub primenä vain vuosikymmenen takaa.

    Homma toimisi ponzina pyraminina ellei Korona olisi sotkenut. Kun Greensilliä on kovisteltu, hän kertoo tekoälyn datatulkinnan tietävän mikä uusi asiakasfirma 7 vuoden päästä on hänellä asiakkaana ja siis nyt jo omaisuudeksi luettuna Alppien turvaluolissa. Homma on vähän samansorttista kuin jo vakiintunut rationaalisten odotusten kirjanpitorunous. Ja samojen toimistojen standardien ja tahdon ja valikonnin toimeenpano.

    Näkyy Pentikin joutuvan näiden suihin. Kävin heillä Posiolla joskus ja että oli pieteetillä laitettua wanhaa kodin ja maa/metsä eläjien tarpeistoa esillä -ja uusi siinä hengessä. Kuinka sen henki ei ole nimismiehen kirkkoherran suojeluksessa vaan kaupan, ja rahaa vastaan tuhottavana ?Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oulujärvihän on Kainuun meri, joten kai niitä Kiveksen rosvoja voi merirosvoiksikin kutsua. Tukikohtana heillä oli komea, upea ja aivan mahtava Ärjänsaari.

      Eräs rosvoista oli väkivahva Patju-Heikki, jonka veli oli vielä väkevämpi maankuulu voimamies Talas-Eera – itse Jouko Turkka ohjasi Helsingin Kaupunginteatteriin hänestä kertovan Hannu Mäkelän näytelmän Voimamies.

      Tuttu järvi, tuttu saari, tuttu näytelmä: olen ollut, olen käynyt, olen nähnyt.

      Poista
  13. Pyökkilaakeri esiintyi hiljan mainiossa tosi-TV:ssä, Tanskalainen majussi. Oli jyrän laakerina, jyrä betonia ja oikein hyvin toimiva.

    Koivu taas toimii oikein hyvin liukukiskoissa, kuivana. Puulajeille on oma käyttönsä. Ennen kuului osata nikkarin valita sopiva puulaji.

    CCCP saalisti valaita ihan vaan saadakseen sitä öljyä. Mikään petrokemian tuote ei toimi niin kylmässä kuin valasöljy. Turha tästä on poroja nokkaa vetää. USA käytti silikoniöljyä, kun osasi semmoista tehdä, eikä oikein voinut valaita lahdata - luonnonsuojelijat olivat esteenä.

    Yks ukko

    VastaaPoista