Sivun näyttöjä yhteensä

25. heinäkuuta 2020

Joukon tyhmyys



Jokainen, jonka etunimi on Jouko, on kyllästynyt puujalkavitsin ”Joukossa tyhmyys tiivistyy”. Tiedossani ei ole, mistä sanota on peräisin. Epäilisin varhaista sosiaalipsykologiaa. Ajatus ei ole tuulesta temmattu. Minua kauhistuttavat kuvat ja kertomukset eurooppalaisista, jotka heinäkuussa 1914 hurrasivat hulluina ajatukselle pikaisesta sodasta, jolla pantaisiin asiat uuteen kuntoon. Sota kesti ja kesti lähelle joulua 1918, aiheutti loputonta kärsimystä ja seuraavan sodan, joka alkoi 1939.

Suomi oli syyllinen. Menimme asettumaan suurten herrojen etupiirin jaon tielle ja lopulta olimme saada ”apua” Englannilta ja Ranskalta, jotka eivät todellisuudessa hallinneet edes omia tonttejaan..

Mutta nytpä ei ole puhe historiasta vaan tulevaisuudesta.

Sana ”joukko” on muuttanut merkitystään. Asian vaikutukset ovat syvät.

Esimerkiksi vaikeasti lausuttava sana ”globalisaatio” ei kerro eikä vihjaa, että ”joukkoistuminen” on muuttanut ratkaisevasti luonnettaan.

Näen korona-pandemian symbolina. Virustautia ja sen tehoja ja tuhoja ei olisi olemassa ilman Internetiä, ja Internet oli se keksintö, joka teki ”globalisaatiosta” totta. Se mikä näyttää tapahtuvan maailman toisella laidalla, on välittömästi totta esimerkiksi Kirkkonummella. Se voi olla hyvää tai pahaa, mieluisaa tai mieltä kääntävää.

Esimerkkitapauksessa kysymyksessä on kulkutauti, jonka liikkeisiin vaikuttaa hyvin vahvasti valtavasti kasvanut matkailu ja samalla osaamattomuus sähköisten yhteyksien käyttämisessä. Yksi esimerkki oli pääministerien istuttaminen Brysselissä neljä vuorokautta putkeen juuri kun heillä olisi kaikilla ollut parempaakin tekemistä. Mutta olemme oppineet vasta käymään teknisesti heikkotasoisia videoneuvotteluja. EU:n rakenteellisesti surkean huono hallintorakenne näytti pahimpia puoliaan. 

Viikon neuvottelut – joiden lopputulos oli minustakin hyvä – olisi tietenkin pitänyt käydä Arkadianmäeltä ja Senaatintorilta. Mutta vanha perinne jyllää. Päivät kerätään tietoja ja yöt neuvotellaan eli vängätään niistä. Tilanne on sama kuin Talvisodan syttyessä. Lähetetäänpä juoksupoika ottamaan selvää, mikähän tässä nyt on kun taivaalta tuntuu tipahtelevan pommeja.

Uudempi tapa on esitelty usein jopa Kansa taisteli -lehdessä: Korkeavuorenkadun eli Paloaseman ja entisen puhelinlaitoksen välissä kalliossa ollut tulenjohtokeskus, jossa hyvin koulutetut ihmiset tappelivat tuhatta punantähtistä pommikonetta vastaan tosiaikaisesti.  Kun saksalaisten toimittamat tutkat, yksi iso ja pari pienempää, antoivat vihiä siitä, että Minskistä asti ollaan tulossa tosi isolla porukalla, Helsinki lähetti ensin kaikki kuorma-autot hakemaan Kotkasta ammustäydennystä, vaikka kaikki varastot olivat täynnä. Ja sitten ruvettiin ampumaan peltikattoa eli sulkuja kaupungin ympärille ja ylle. Menestys oli hyvä, ja Neuvostoliiton menestys kovin huono.

Internet on adaptiivinen ja skaalautuva. Hallinto ei ole. ”Joukko” ei ole enää torillinen kiljuvia ihmisiä, vaan verkko. Vaarana on kybersota, joka ehkä on jo käynnissä. Joka tapauksessa Suomessa on kyberrauha, jota emme toistaiseksi hallitse lainkaan. Mutta arvatkaa huviksenne, millaista on rokotteen kehittäminen nykyisin. Jopa julkaistuissa artikkeleissa keskimäärin 40 kirjoittajaa…

13 kommenttia:

  1. On tosiaan käsittämätöntä miten neuvotteluja edelleenkin käydään kasvotusten. Jopa ilmastokokouksiin on lennetty milloin minnekin, vaikka asiat voitaisiin taatusti hoitaa videoneuvotteluilla jos haluttaisiin. Kaikenlaisista urheilukisoista kyllä välitetään elävää kuvaa ympäri maapalloa, vaikka niistä joudutaan jopa maksamaan tolkuttomasti.

    VastaaPoista
  2. Tottakai neuvottelut menivät suorastaan erittäin hyvin Italian ja muiden taloutensa ahdinkoon ajaneiden maiden kannalta.

    Suomen näkökulmasta neuvottelut epäonnistuivat täydellisesti. Ilmeisesti hallituksen jäsenet eivät ymmärrä mikä ero on miljardeilla ja sadoilla miljoonilla.

    Jostain syystä blogisti on lyönyt täysin läskiksi neuvottelutuloksen, kun ei paljasta todellisia ajatuksiaan vaan vitsailee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professori kai jätti tarkoituksella "joukon" määrittelyn hieman epäselväksi.

      Minä määrittelen "joukon" sen perusteella kuinka paljon nettosivat:

      "https://www.verkkouutiset.fi/ranska-ja-saksa-alentavat-kriisin-seurauksena-veroja/#07078cce
      Ranska houkuttelee teollisuutta takaisin 20 miljardin euron kevennyksillä.
      Ranskassa on päästy sopuun mittavista tuotantoveron alennuksista.
      *
      ”Koronaelpymistuki” maittain:
      Italia 81,8 miljardia €
      Espanja 77,3
      RANSKA 39 MILJARDIA
      Puola 38
      Kreikka 32
      SAKSA 30 MILJARDIA
      Romania 19.8
      Portugali 17 miljardia

      Kyllä voi sanoa, että "tyhmyys on tässä joukossa tiivistynyt".

      Sitä vain olen ihmetellyt, että patarouva meni paljastamaan meiltä suomalaisilta tarkkaan varjellun valtiosalaisuuden: "Suomi on rikas maa" ja vielä ennen neuvotteluja herttarouva meni murjaisemaan, että oma maa ensin on vahingollista politiikkaa.
      Ei ihme, että tv uutisissa joku meppi soimasi meitä ranskan kielellä kitupiikeiksi.

      Poista
    2. Kato kun se on lakimies, siksi se venkoilee vähän suuntaan jos toiseen. Tosin enemmän siihen toiseen.

      Poista
  3. Juuri eilen päivittelin yhdelle kaverilleni otsikon asiaa - eli mitä isompi kasa ihmisiä, sitä alkeellisemmin se käyttäytyy.

    Tarkoitin tätä: olen naapurieni kanssa hyvää pataa, kotikaupunkini on naapurikaupungin kanssa asiallisissa väleissä, maamme on naapurimaiden kanssa ystävällisissä suhteissa, yhdessä Euroopan unionin muiden maiden kanssa teemme rakentavaa yhteistyötä jne jne jne.

    Mutta ketjun huipulla suur- ja ydinvallat käyttäytyvät kuin luolamiehet: rehvastelevat lapsellisesti aseillaan, syytävät alatyylisiä herjoja toisilleen, kiljuvat ja riehuvat, teutaroivat ja keikaroivat, uhkaavat nuijia hengiltä jokaisen joka ottaa askeleenkin reviirirajan yli...

    Ja mikä pahinta, toteuttavat uhkauksensa.





    VastaaPoista
  4. Ilmatorjunta. Ainakaan Saksan ilmapuolustus ei luottanut kokonaan tutkiin, jotka näyttivät vasta kun alkoi tapahtua, vaan signaalitiedusteluun: jokainen englannista lähtevä pommikone teki ennen lähtöään koekierroksen todetakseen että kaikki toimi, ja eräs osa siitä oli koneen radistin koeviesti morsella -- hassusti aina sama, koulutussyistä ("best bent wire"). Asemien ei tarvinnut kuin kuunnella niiden määrä jotta osasivat estimoida osallistuvien koneiden luvun.

    Freya-tutkan ("Raija") kantama oli 200 kilometriä. Helsingistä se tarkoittaa etelässä suunnilleen Viron Narvaa. Tupolev SB:n (nopein venäläinen pommittaja) huippunopeus oli 450 km/t, eli kaiun näkyessä oli aikaa puoli tuntia tai 45 minuuttia.

    Miksi venäläisten pommitusmenestys oli huono Helsingin suhteen, onkin sitten jo pidempi juttu. Helsinki on saaristoa. Lisäksi venäläisten lentodisipliini oli ilmeisesti huonohko ja koneet kaarsivat (tutkaseurauksen mukaan) pois heti torjuntaa nähdessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. NL:n lentäjien kauhuista Helsingin yllä on jonkin verran tietoa ollut esillä vuosien aikana. Kun he näkivät sulkutulen he eivät uskaltaneet lentää sinne vaan äkkiä pudottivat pommit ja palasivat. He tiesivät varsin hyvin että yksikin osuma voisi pudottaa koneen tai vaurioittaa sitä niin ettei se kykene pitkää paluumatkaa suorittamaan. Ilmatorjunta teki suuren sankariteon kun kykeni torjumaan suurella menestyksellä pommituksia. Kun valvontakomissio saapui ensimmäisen kerran Helsinkiin he hämmästyivät kun kaupunki ei ollutkaan murskana vaikka sitä oltiin vakuuteltu lentäjien raporteissa ja pommitusten lukumäärähän oli todella valtava.

      Poista
    2. Jossain kerrottiin, että Helsingin pommituksista vastannut henkilö oli sodan jälkeen Helsinkiin tultuaan ja kaupungin nähtyään repäissyt pommitusten vuoksi saamansa kunniamerkin rinnastaan pois.

      Poista
  5. Varmaan olisi ollut videoneuvottelu paikallaan, mutta yleisesti ottaen se on kaikkea muuta kuin perinteistä vastaava. Jos asia ei tunnu ilmeiseltä - ja kehotan ettei koskaan luota itseensä - niin sen verran ovat neurotieteet ja käyttäytymispsykologia (-taloustiede tässäkin asiassa tiukasti oleellinen) ja semmoiset kehittyneet, että tiedämme tämän varmuuteen rajaavalla todennäköisyydellä. Ihmiset eivät sitä usko, mutta tekstiä ei opita samalla lailla ruudulta kuin kirjasta, ei myöskään päättelytehtäviä ja sellaisia.

    VastaaPoista

  6. Onko Kotkan lyseo samskola kansakoulu vai kuka lie kasvattanut Teemu Pukin. Kysyn kun ratikassa nuoriso kiihkeästi väitteli miehen vaihtoarvosta pelaajapörssissä. On vissiin alentunut 15 miljoonaa vuodenvaihteesta.

    Kiihkeästi trikolorilippuja liehutellen ja hartiaviittoina leväytellen painelivat Saharan ylä- ja alapuoliset Pariisin Uuden kylän poikajoukot keskustaan, maaotteluun kai. Misserables leffa. Mutta fyrkka kai pani jäämään aukiolle ruudun eteen. Ehkä kivempikin, sai hihkua ja siirtyillä kaulailla toisin kuin stadikalla, kai. Chirac tosin kiipesi pöydälle Ranskansa voitettua MM kullan. No eipä stadikalla pöytiäkään ole kuin presidentin aitiossa.

    Että ei vissiin yhteistä syytä kysy tuo innostuminen, se nousee pakosta sielunsyövereistä eikä asiata muuta kysy. Intoa ja elämäniloa / vihaa ja raivoa. Ja sammuu kasvatuksella. Onneksi aina aukeaa pelastustie kuten ratikkaseuralleni NHL tai Liga Serie unelmista.

    Eli lasten ristiretkistä ainakin tuhannen vuoden ajalta. Oman aikamme peruskiviä, liikkeellepano energioita oli Maon Kulttuurivallankumous, jossa penskat tekivät selvää vanhemmista traditioista uuden markkinaitsekkyyden ajan koittaa. Komiata jälkeä.

    Adam Tooze kertoo. Tuli tuo 750 mrd (0.75 tr) ja Kongressista putkahtaa taas 3 tr (3 bil.) Dem tarjous tai vähempi Reb tarjous. Reb vähän hajalla kun työttömyyden lisäapu 600 d per viikko per perhe herättää suomalaisfilosofointia että kuka hullu se töihin aktivoituu, kun laiskana saa enempi. Ajoituskin reb 2021 helmikuun alkuun. Kyllä kansa tietää.

    Poliitikotkin siellä tietävät kuinka tuli lobatuksi yksityiseen pankkiväärennökseen ja rahasto-loitsustoon aina vaan enempi alkaen vaikka Mike Milkenin junk bondeista. Nehän eivät mitään roskaa olleetkaan vaan ruutia kuivimmillaan matemaatikkojen käsiin annettuina, siksi kesti varistakin osan ja silti kumota koko peli. Että simppelille kiinteäkorkoiselle velkakirjalle rakentuu modifioiden, tulkitenKPMG… ihan uusi reality, vahva kuin miehitysjoukko PwCLAW.. Wanha maailma hävisi roskakoriin, uusin mieluummin sotiin kuin Viimeiseen Sotaan. Se on pomoista kiinni. Maniat. Ja millaiset asettuvat edes tarjolle ?

    Nyt siis valtiot ja keskuspankit tekevät samaa ja siksi eurot laskeutuvat mannana. Joku vuosi sitten sen sijaan puhallettiin kyynelkaasua Ateenassa.

    Mutta se mitä tästä nyt tulee on sumussa. Polunvartta tähän päivään Tooze raivaa, vaan mikä mahtaa odottaa Xi:n alkaessa KKP toisen vuosisadan.

    Merkkipäivästähän Xi:n ilmoittamana asia Lännessä vasta huomattiinkin. Niin oli varmaa yhäkin että historian kulku oli tuupattu sijaltaan ja hollitupa rietastelu olisi ikiaika. Toozen keskittymistä takaa sekin että artikkeli on kirja-arvio eli muiden mietteitä "mitä todella tapahtui". ChinAmerica on tietty etualalla. Sen voittokulku on amerikkalaisten eliittien petos. Wilhelm Mobergin maahanmuuttajat siis petettiin. Ja nyt on vastaisku.

    Hesari tietää kuvassa 26.7.2020 A 16-17. Melanie ja poika katsovat päälle arvoituksellisin, ihmismäisin katsein ja kasvoistakin näkee. Trump lukee valankaavaa tuomarin perässä. Ja kohta omin sanoin manaa koko paikalle kerääntyneen väen alimpaan (Danten) helvetinpiiriläisyyteensä. Sehän kävi ilmi valittujen vaivautuneesta jalanvaihtosta ja poispäin katsomisista. Trump tiesi mistä puhui, mutta fiksusto halusi olla ymmärtämättä.

    No revittelen tässä. Lauseita on kyllä Toozeltakin laajassa polemiikissaan. Ja tässäkin London Review:ssa 30.7.2020 kun ykköseksi valikoituu arviokirjoista Trade Wars are Class Wars.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  7. Mikä mittaria vaivaa ettei hyvän ja pahan välisiä lukemia näe? Eikö sovi asteikkoa klasin alle? Isompaa taulua tarvis? Onhan siellä oltava ainaski yhrentekevä, mikälie, melkoonen, kokolias, yllättävä, jomotteleva, kirpaiseva, tymäkkä, järeä ja komee. Tietenki.

    VastaaPoista
  8. Muita todennäköisiä syitä vaatimattomiin tuloksiin. Venäläisiltä puuttui kunnollinen pommitähtäin. Vrt. amerikkalaisten Norden, ideaalinen päiväsaikaan. Sekä kunnollinen radio-/tutkaohjaus. Vrt. englantilaisten Oboe. Helsinkiä pommitettiin öisin: tämä lienee edellyttänyt pilvetöntä, kirkasta yötä sekä kohteen aistinvaraista tunnistamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pommitähtäimet nyt eivät muitakaan paljoa auttaneet. Liitoutuneiden aluepommitustaktiikka johtui osaksi juuri siitä että ilmasta ei pommeilla osunut ladon seinäänkään eli sotilas-ja sotateollisuusmaaleihin kunnolla. Lisäksi kuviteltiin että saksalaisten "moraali" murtuisi vaikkei Blitzin aikana brittienkään "moraalille" niin käynyt, pikemminkin päin vastoin.

      Poista