Käyttökokemus

Kuvan laite Kindle Paperwhite siis löytyy Giganteista ja vastaavista, päivän hintaan 159,-.

Noin vuoden käytön jälkeen olen kiitollinen Heikkimerkkiselle henkilölle, jolta sain vihjeen. Käytän värkkiä päivittäin, vaikka  minulla on puhelimesakin Kindlen lukuohjelma. Puhelimessa on ehkä 50 kirjaa, Kindlen vehkeessä pari sataa ja tietokoneessa 1200. Lisäksi tietokoneessa ovat EPUB-muotoiset kirjat, joita en ole viitsinyt askarrella yhteensopiviksi, vaikka osaisin.

Tiedän että Amazon on maailman paskamaisimpia yhtiöitä, mutta valitettavasti omatuntoni ei kolkuta. Se saattaa johtua siitä, että lukemisessa makuni painottuu aika lailla klassikkoihin. Tyypillisesti Hugon tai Montesquieun koko tuotannon saa alkukielellä hintaan 1 euro, ja Lucretiuksen samoin.

Gutenbergin kautta omaan käyttöön muokattuja kirjoja on lisäksi noin tuhat, Mitä minä eilen sinne rakensin? Ainakin hain yhden ajatuksen luettuani lehdestä jotain ja päätettyäni, että tuota en pane blogiini. ”Luonnevikaisuus ei riitä peittämään lahjattomuutta.”

Jokaisen sattuvan ajatuksen takana on satutettu ajattelija.

Tämän mainonnan taustasyy on tietenkin henkilökohtainen. En ole nuori enkä ole terve. Näössäkään ei ole varsinaisesti hurraamista. Niinpä luen tietokoneella esimeriksi Internet Archiven sisällöltään usein tosi outoja julkaisuja. Kuten että Argentiinassa on kehitetty sulautettua robotiikkaa. Ihmisen paikan valloittavan olennon nimi on cyborges. Cy-Borges hallitsee tulevaisuuden pyörteilyn ympärillämme. Tulevaisuuden virtaus ei ole laminaarinen.

On kommentoitu perheistä, joissa lapset ja nuoret eivät lue edes Aku Ankan taskukirjaa, koska se on ”printti”. Alistun pitämään tietoa totena. Sen laajuudesta en ole selvillä. Muistutan vain, että omassa tuttavapiirissäni on nyt asiasta vaienneita henkilöitä, jotka vielä 3 vuotta sitten kerskuivat, etteivät aio ikinä ryhtyä käyttämään täysin tarpeetonta matkapuhelinta.

Televisiossa kirjailija kertoi jälleen dramatisoitavan romaaninsa eräistä muutoksista. Esimerkki oli vaikuttava. ”Eivät 35-vuotiaatkaan nyt ymmärrä, mitä tarkoitettiin, kun romaanissa mainittiin taloja, joihin ei ollut puhelinta.”

Minulle jäi jotain hiukan hampaankoloon, kun vuonna 1985 naapuri Savossa kielsi lyömästä omalle puolelleen metrin keppiä järvestä nousevalle puhelinkaapelille. En tiedä, onko kaapeli kiskottu nyt ylös salmesta, mutta poikani kertoman ja itse näkemäni perusteella kerron, että puhelin, TV ja netti toimivat reippaasti paremmin siellä Savon ja Karjalan välisessä erämaassa kuin meillä Kirkkonummella, josta näen ikkunasta reitittimen ja lisäksi Kauklahden radiomaston.

Nyt touko- ja kesäkuussa olin päättänyt laskea tämän blogin tauolle, mutta en edes huomannut, että puhelinkin oli pari viikkoa pimeänä. 

Mutta Kindle Paperwhite oli jatkuvassa käytössä.

Molempi parempi. Kuuntelen myös mielelläni ja luen tunnin tai kaksi ääneen, ellei vasiten kielletä. Teksti on aivan erilaista kuultuna kuin kirjaimina.