Kirjoitin (1997): hyvä tuomari on yhteiskunnan vihollinen.
Nyt löysin (Fukyuama) yleistyksen, johon miellyn.
Valtion tehtävä on turvata ihmisiä valtiota itseään vastaan.
Koska ensimmäinen esimerkki on valtaantunut parlamentti Englannin sisällissodan jälkeen ja Mainio vallankumous 1688 (Glorious revolution), kiirehdin lisäämään, että valtion asian ajaa joskus katolinen tai muu kirkko, mutta ei koskaan puolue.
Valtio turvaa ihmisten hengen ja terveyden. Se yrittää turvata ruumiin eli suojata nälänhädältä ja kimppuun käymiseltä. Valtion tehtäviin tuli myös jatkuvuuden turvaava koulutus, meillä ensin 1921 pakollinen kansakoulu, ja sitten peruskoulu ja ilmainen yliopisto.
Euroopassa parlamentti on ratkaisu. ”Kansanvalta” ja ”demokratia” ovat mainoskieltä, joita ei kannata selvitellä. Eurooppalainen ratkaisu on äänioikeus, ja ensimmäisenä Euroopassa sen toteutti Suomi 1906. Äänioikeus oli siis kaikilla aikuisilla eli sekä miehillä että naisilla.
Myös meillä periaate joutui heti koetukselle. Hallitseminen edellyttää hallituksen vastustamisen sallimista. Tämä periaate sisältää perustuslain idean. Enemmistöä saa vastustaa. Vähemmistöhallitus on täysin laillinen. Eduskunta ei osoita ”kansan tahtoa”, vaan vaalien tulosta. Määräenemmistö turvaa perustuslain jatkuvuuden.
USA:n järjestelmä on kovin toinen. Siellä toimijat ovat kaksi puoluetta ja tuomioistuimet sekä merkillisen laajoin oikeuksin toimiva presidentti, joka edustaa toista puoluetta.
Kulttuuri selittää järjestelmät. Kiinassa aikuinen mies myötäilee isäänsä, Euroopassa vaimoaan ja siis myös lapsiaan. Suomessakin oli tuhat vuotta suvun tiloja Savossa ja Karjalassa, mutta lännessä oli impivaaralaisuutta – nuoremmat pojat perustivat perheen ulkotiloille. Isänvalta eli aateli oli vailla mahdollisuuksia pienen rannikkokaistaleen ulkopuolella.
Väitetään (Fukyuama), että liikeyritysten ja muiden vapaaehtoisten yhteenliittymien muoto noudattaa tätä jakoa. Isä = toiminta sukulaisten kesken. Vaimo = toiminta jopa tuntemattomien kanssa.
Etenkin Etelä-Euroopassa mafia-malli näkyy myös liiketoiminnassa. Paljon pieniä yrityksiä, myös vaikeilla aloilla (tekniikka, muoti, pankki). Saksalais-englantilainen malli – perusrakenteena kartelli eli itressiyhteenliittymä. Tuon rakenteen edelleen vahva tyyppi on osuustoiminta, Pohjoismaissa vähittäiskauppa ja suuri osa pankki- ja vakuutustoiminnasta (Osuuspankki liitännäisineen, puhelin ja sähkö).
Venäjä sortui sosialismiin, koska kyläjärjestelmästä ei saatu koskaan toimivaa.
Uskonpuhdistus oli itsensä valitsevan koulutusorganisaation (kirkko) ja suvuista (Krupp, Rotschild, Schneider eli Ranskan terästeollisuus) kehittyneiden suuryritysten valtataistelun alku, jonka kirkko hävisi. Katolisen kirkon nerokas veto oli kieltää papeilta avioliitto eli siis virkojen periytyminen. Protestantit edistivät pappien avioitumista ja loivat näin perinnöllisen virkamieskunnan, joka toimi pitkiä aikoja erittäin hyvin.
Se on siis Fu-ku-ya-ma. (Professori suvaitsee pelleillä?)
VastaaPoistakyllä hän on jo ansainnut oikeuden siihenkin
PoistaJoo, yleisesti ottaen tuohon tapaan. Mutta kyllä meilläkin katolisena aikana korkeat prelaatit osasivat periyttää, ja pappissukuja syntyi. Joko lapsia "emännöitsijöiden" kanssa, tai sitten jatkajina olivat sisarusten lapset. Kuten Tawastit, Wennet ja muut sellaiset.
VastaaPoistaMutta tasapaino pitää löytäö. Jos valtio suojaa liian tehokkaasti ihmisiä ja varsinkin suuria yrityksiä omistajineen valtiota itseään vastaan, tai ei pidä vaaria vallanjaosta, se lakkaa olemasta. Yhdysvalloissa aletaan olla jo lähellä.
VastaaPoista"Suomessakin oli tuhat vuotta suvun tiloja Savossa ja Karjalassa, mutta lännessä oli impivaaralaisuutta – nuoremmat pojat perustivat perheen ulkotiloille"
VastaaPoistaTuollainen eroavuus ei taida pitää paikkaansa. Ruotsin vallan aikaan oli pitkään niin, että talonpoikaisia maatiloja ei saanut jakaa eikä siellä saanut pitää torppia, ainakaan virallisesti. Muutos tuli vasta 1700-luvun loppupuolella. Sekin auttoi vain yhtä sukupolvea, sillä seuraava joutui jakamaan pojilleen pienten ulkotilojen ja torppien murto-osat. Jos pojat eivät löytäneet itselleen omaa maatilkkua, niin jäivät kotitiloilleen rengeiksi. Tilalla asui yleensä monen sukupolven väkeä. Niin lännessä kuin idässä.
Tuo: "Valtion tehtävä on turvata ihmisiä valtiota itseään vastaan." ei kylläkään oikein päde siellä urheiden ja vapaiden maassa. Siellä perustuslain toinen lisäys nimenomaan valtuuttaa kansalaiset nousemaan itse vaikka asein tyrannimaista hallintoa vastaan. Olisipa meilläkin vastaava lisäys. Sillä alkaisi olla yhä enemmän käyttöä tässä EU-elvytysrahastokähminnässä.
VastaaPoistaImmanuel Kantin ajatuksia - ei tosiaan kaikki päde nykymaailmassa.
Poistasellaista menneisyyteen katsomistahan tämä vatulointi täällä.
Jaa, että täällä pitäisi olla perustuslaillinen oikeus ampua pääministeri, jos hän jonain päivänä alkaa tuntua tyrannimaiselta?
PoistaOn teillä jutut.
Eihän tuossa yksilönvapauden entisess mallimaassa enää mitään yksilönvapautta ole, ei varsinkaan yksilöllistä mielipiteenvapautta. Käytännössä on valittava kahdesta valmiista paletista, joissa on kummassakin liitetty omituisella tavalla yhteen joukko asioita, joilla ei sinänsä ole mitään tekemistä keskenään. Ja toisaalta: väestön enemmistöllä ei siellä enää ole taloudellisia edellytyksiä käyttää vapauttaan.
PoistaValtion tehtävä on suojella ihmisiä toisiltaan (Hobbes). Aina se ei ole meilläkään onnistunut.
VastaaPoistaHmm.. aateli isänvaltaa? Nykyiset helvetin enkelit ja vastaavat muistuttavat kovasti aatelin syntyaikoja. Rosvojoukkoja jotka saattavat liittyä toisiinsa saadakseen terrorisointiylivoiman. Yhtäläisyys mafiaankin on kyllä ilmeinen. Mutta taitaa tosiaan naisvihamielisyys myös olla mukana näissä poikakerhoissa.
VastaaPoistaAatelisarvo periytyi mutkikkaiden sääntöjen mukaan. Yleistäen: vain vanhin poika peri isän aseman. Esim. marsalkka C.G.E. Mannerheim oli "vain" vapaaherra, koska kreivin arvo periytyi hänen vanhimmalle veljelleen Carl Erik Johan Mannerheimille.
PoistaHallitsijasuvuissa tämä "dynastinen kysymys" on aiheuttanut mittaamattomasti sotia ja roistontöitä.
Mutta kaikissa aatelissuvuissa aatelisuus periytyy kaikille sukujen miespuolisille jälkeläisille. Kaikki aatelismiehen pojanlapset ovat siis aatelisia, mutta eivät tyttärenlapset. Katsokaa vaikka aateliskalenteria.
PoistaOliko sillä suurtakaan merkitystä? Käytännössä ne aatelismiehen tyttäret, jotka yleensä menivät naimisiin, avioituivat tietysti toisten aatelismiesten kanssa ja saivat poikia, jotka perivät aatelisarvon ja tyttäriä, jotka avioituivat aatelisten kanssa jne.
PoistaSolmiessaan avioliiton kreivin kanssa, naisesta tuli kreivitär; jos otti rovastin, tuli ruustinnaksi. Suutarin vaimollakin oli titteli vain miehensä kautta: suutarska.
Ei se ihan noin mennyt. Aatelisia siippoja ei läheskään kaikille aatelistyttärille riittänyt, ei varsinkaan sotien jälkeen. Suuren Pohjan sodan jäljiltä suuri osa aatelista (sitä se nimenomaan oli) upseeristoa oli päässyt hengestään, ja monipoikaisiakin aatelissukuja nimineen ja kilpineen sammui lyhyessä ajassa. Tyttäriä kyllä riitti. Itse olen ainakin kuuden aatelissuvun tytärten jälkeläinen, mutta aatelinen en taatusti ole.
PoistaHistoria muuttaa muotonsa "hieman toiseksi" kun katsookin miten henkilöt kytkeytyvät toisiinsa.
VastaaPoistaOsaa kytkyistä ei voi todistaa historian tarkoittamassa mielessä eli luotettavien lähteiden kautta, mutta joitakin yhteyksiä voi.
Lisäksi monia asioita näkee helpommin aatteiden historian kautta - muutamat ajatukset eivät olleetkaan niin kaukana toisistaan kuin voisi tulkita.
Kuten nyt facismi-natsismi-kommunismi. Kaikki samaa mutta pieniä vivahteita erottamassa. Monet erotkin johtuvat enemmän kulttuurisista seikoista kuin puhdaskaulaisesta aatteellisuudesta.
Kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa että kumpikin "vaihtoehto" jota tarjotaan, ob jollakin tavalla ongelmallinen ja rarkaisu löytyykin perinteisten kahden vaihtoehdon ulkopuolelta.
Kannattaa käyttää omaakin päätään välillä eikä luottaa vain Jonkun Muun omituisiin ajatuksiin.
Fasismihan nimenomaan oli se kolmas tie.
PoistaYleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli kunnallisvaaleissa voimaan vasta 1918 sodan jälkeen. Jos sekin olisi tullut voimaan jo vuosisadan alussa niin ehkäpä koko veriseltä sodalta olisi vältytty.
VastaaPoistaMielenkiintoinen ajatus.
PoistaJopa oikeistopuolueen ministeri on ollut julkisuudessa tätä mieltä. Mahtaakohan "Entä jos" -tv-ohjelma ottaa tämän käsiteltäväksi. Entä jos ns. valtalaki olisi hyväksytty. Olisimmeko säästyneet kaikilta neljältä sodalta, jos heimosodat lasketaan yhdeksi. NL:n kontrolloima ulko- ja puolustuspolitiikkahan käytännössä oli tosiasia 1990-luvulle asti.
PoistaEikä edes mikään kovin uusi ajatus. Joulukuussa 2008 järjestetyssä Jaakko Paavolaisen muistoseminaarissa professori Pertti Haapala totesi vanhan lehtitiedon mukaan: "Jos säätyvaltiopäivät 1890-luvulla olisi 1890-luvulla antanut työmiehillekin kunnallisen äänioikeuden tulojen mukaan, Suomi olisi mennyt Ruotsin malliin ja koko kapina 1918 olisi vältytty."
PoistaHS:n "Kuiskaaja" palstallaan tuolloin hieman ironisoi Haapalan väitettä täysin "oletuspohjaisena".
Spekulaatioista historioinnin menetelmänä on kuitenkin tärkeitä poikkeuksia, alkaen "Vapaussodan" toisenlaisesta lopputuloksesta (mikä tosin annetuilla edellytyksillä olisi ollut mahdotonta mutta sitä ei lasketa)ja siitä, mihin se olisi johtanut. Itse Akateemikko aikoinaan korosti, että "tässä asiassa" (siis viimeksi mainitussa) spekulaatio on luvallista. Niin aina.
Kunnallisvaalien äänioikeus tuskin olisi vaikuttanut sisällissodan syttymiseen mitenkään. Ei myöskään lääninhallinnon demokratisoiminen, jota ei ole tehty vieläkään.
PoistaSisällissota oli seuraus vallankumouksellisten sosialistien eli bolsevikkien eli nykykielellä kommunistien tekemästä vallankaappauksesta. Kyseessä oli kamppailu siitä, siirrytäänkö maassa kommunistiseen yksipuoluejärjestelmään vai ei. Tähän on aivan turha tunkea mikrotasolla puuhastelevan kunnallispolitiikan (tai lääninhallinnon) demokratisoitumisen aikataulua.
Vai että oli 1918 ihan "lääninhallintokin" demokratisoimatta! No jopa.
PoistaNyt taisikin tulla uusi ns. johtava tulkinta Suomen vuoden 1918 kansalaissodasta / vallankumouksesta Alapuron & Haapalan vastaavasti jäädessä häpeään.
Nimenomaan Saksan tekosia, molemmilla puolilla Saksan asiajoukot. (Punaiset, valkoiset)
PoistaJoku mainitsi valtalain. Jos sitä ei olisi Venäjä-korttia käyttäen kaadettu, niin olisi saattanut tulla oikea vapaussota. Siinä punaiset ja valkoiset yhdessä olisivat torjuneet Venäjän kurinpalautusyrityksen.
PoistaEräs valtion tärkeä tehtävä on maksimoida ihmisten vapaus rajoittamalla sitä. Ihmisten hallitseva yläluokka pyrkii aina muodostamaan kartellin, jonka tavoitteena on heikentää muiden luokkien lasten ja nuorten vapautta valita elämänuransa (esimerkiksi koulutuksen, terveydenhuollon ja asutuksen segregaation avulla). Valtion täytyy rajoittaa vanhempien vapautta luoda kartelli, jotta nuorten tärkeämpi vapaus toteutuu mahdollisimman hyvin.
VastaaPoistaLibertaarien vapauteen liittyvä argumentaatio perustuu vapauden käsitteen täydelliseen väärinymmärrykseen. Suomen kaltainen vahva ja kontrolloiva valtio tarjoaa paljon enemmän vapautta kuin esimerkiksi Yhdysvallat.
VastaaPoistaPressa pelkää- mutta pelko itse on pahinta tiesi FDR kun antoi jatkoaikaa kapitalismille fasismien ja sosialismien läpi luovien. Viimeisen karin räjäytti atomipommi.
Demokratia tarkoitti että kansanjoukot saisivat oman rahalingon hekin. Kirkon ja aatelin maat palasteltiin giljotiinilla Maapankin omaisuustaseeseen ja ennen kuin vuosisata täyttyi, Aleksanteri II käsi irtosi maaorja-organisaatiosta ja Suomellekin ojennettiin edistysjyvä.
Se oli SYP joka kokosi rikkaita uudistusmiehiä osakkaiksi, takasi heille pankin ulkopuolisten varojensa koskemattomuuden, ltd.
Nimet 20 luin joskus wanhasta kirjasta. Nämä saivat panna omia seteleitä liikkeelle edistysuskon nimissä ja kohta jo Eduskunnan ohjauksessa. Eivät enää, demarit tyri. Sata vuotta he pitivät PYP:in jengoilla mutta sitten se putosi koulukkaiden käsiin, alkaen vaikka Yalesta ja muusta Aslasta.
EU huippukokous yrittää lahjoa Italian Espanjan eliittien kyytiin ja antamaan elinkeinoelämänsä ostettavaksi kuten Neles. Pakkoa ei arvata käytää Kreikan oltua jästi kuin Koskelan pässi vai Akseliko se oli. Nyt koitetaan hymyllä.
Tänä vuonna piti vuoden 1962 suunnitelman mukaan Suvi-Anne Siimeksen käsilaukussa olla velkakirjasaamisia niin paksulti että niiden koroilla maksaisi vuoden 2020 eläkkeet.
Toisin meni. Tänä vuonna tel-maksut eivät kata edes 2020 eläkkeitä, puhumattakaan että jotain lisää karttuisi salkkuun. Ne aktuaarit ja futurologit jotka 60 vuotta sitten piirtelivät tulevaisuuden hahmotelmia, piirtelivät niitä ympärillään kehittyvän maailman ja Suomen todellisuuden pohjalta. Laskelmat olivat oikeita mutta todellisuus katkesi.
Meillä oli tullit ja siksi kotimaiset paidat yllä. Meillä oli oma raha, eikä vain että raha. Sen rinnalla ei ollut muita, johdannaissekamelskaa kuten euron spiraalikierre kehillä sakeasti on. Meillä oli Keskusverolautakunta ja se katsoi päälle. Jos joku kokeili nokkeloida, edukseen etuilla, niin turpiin tuli. Lautakunnan tärkein toimistovaruste oli roskakori. Sinne meni kikkapaperit.
Sellaiset paperit joiden varaan Suomi sittemmin uudelleen perustettiin. Eftan EU:n ja EKP:n kannattamille. Ne pettivät.
Jos kuvio isossa olikin meidän torjuttamattomissa, voitaisiin sitä suomi-edelläkin soveltaa. Nyt se meni viideskolonna vetoiseksi ja tässä ollaan. Peukaloita pyöritellään ja puhepuppua jauhetaan. Rauhallistakin on, pulma kuin pulma ja korkea oppituoli ja muu tiede vastaa heti. Ja tekee puolestasi.
Rahainstituutiot työntävät hukkakauraa. Ne ovat havittelijoiden hyppysissä "äkkituottobonusta ja sitten veks" jengin nautiskeltevavina ja naureskeltavina.
Siimeksen pöytäseura, globaalit diilerit, ovat vetäneet sivuun alenevien korkojen trendistä jo useana välittäjäsukupolvena kirja-arvon pohjalta kovaa euroa ja Suvi-Annelle on concencusVuitton veskaan jäänyt vain tutisevaa kirja-arvoa sään jännittämiseen hallayön yli.
Vielä tällä viikolla tuohon rahakaivoon asennetaan uusi kerros sementtirenkaita. Se 750 mrd. Jo ensiviikolla nuo eurobondit ovat lisinä vakuuksina iskeä pankki- jss laitoksista omia ilmakiekkoja, bonustaa talteen. Vaikka lujaa ikiomaa MBA talenteille jää suhteellisesti aina vaan vähempi, sitä hintavampia ovat kuten pörssit ja metropolikiinteistöt julkihuutavat.
Presidentti pelkää jo helahoidon puolesta, romahtaa koko läjä.
Keskuspankki kuitenkin kuuluu valtioon ja keskuspankkien keskuspankki BIS voisi potentiaalisesti ja praktisesti ruveta YK mandatoimaksi hallitukseksi.
Jos välttämättä haluat niskotella ja "tietää", " " kukaan ei tiedä, niin New Yorkerissa 20.7.2020 kerrotaan Trumpin valtionvarainministerin Steven Mnuchin stoorista ja kavereista ja uskomattomista saalisrepuista.Jukka Sjöstedt
Tänä viikonloppuna päätetään jälleen Euroopan tulevaisuudesta.
VastaaPoistaVoittajat kirjoittavat historian omakseen.
Suomi on pienoinen pisara näissä tapahtumissa. Esko Antola harmitteli jo 1990-luvun alussa, kuinka vähän Suomessa tiedettiin ja ymmärrettiin EU:n (silloisen EY:n) syntyhistoriaa ja Eurooppaa yleensä.
Suomen on jälleen kysyttävä, olemmeko yhteistä Eurooppaa. Jos ei, mitkä ovat vaihtoehdot?
Pekka Kymäläinen
Kajaani