Sivun näyttöjä yhteensä

24. heinäkuuta 2020

Kalistus



Amerikkalaisista merkkihenkilöistä A. Ankka pääsi soveltuvuustestiin. Päähän asetettu kupu mittasi suoraan soveltuvuuden eri ammatteihin. Tämä on se juttu, jossa mittauksen suorittaja, muistaakseni kallontutkija Kalistus, tekee pahan pilkkuvirheen, kun mittarin näytölle pysähtyy pörriäinen, jonka tutkija tulkitsee desimaaliksi, amerikkalaisittain siis pisteeksi. Eikä Aku-raukasta siis olekaan eteväksi salapoliisiksi, vaan hänen todelliset taipumuksensa viittaavat merikäärmeiden lumoamiseen huilunsoitolla.

Olen itsekin ollut panevinani merkille, että monet amerikkalaiset ovat persoja numeroille, vaikka ne eivät pitäisi erityisemmin paikkaansakaan. Älykkyysosamäärää (ÄO eli IQ) on muka kova juttu, ja SAT on mittavinaan soveltuvuutta korkeakoulutason opintoihin. 

Etten saa kimppuuni hyvää tarkoittavia tietämättömiä, jätän esittämättä arvioni, onko noissa teisteissä pohjaltaan kysymys vinksahtaneesta tasa-arvoajattelusta. 

Tarkoitukseni oli selittää havainnollisesti, kuinka paljon ylimääräistä kuolemaa korona aiheuttaa. Se jää selittämättä. 

Poliitikkojen arvellaan periaatteessa valehtelevan ja asiantuntijoiden korostavan itseään esittämällä vaikeatajuisia vastauksia.

Poliitikoista on kuuluisa Groucho Marxin määritelmä: taito etsiä hankaluuksia, löytää niitä, tehdä virheellinen johtopäätös ja soveltaa väärin toimimattomia ratkaisukeinoja.

Eipä sillä, eilen lehdessä EU-oikeuden professori sanoi, että Suomi oli hävinnyt Brysselin neuvotteluissa jo ennen kuin ne alkoivatkaan, nimitäin tavassa jolla asiaan valmistauduttiin.

Suosittelisin kollegalle kallontutkija Kalistusta. Professorin ja muun opettajan saa odottaa puhuvan järkevästi, mutta käärmeenlumoojalta ei vaadita vastaavaa. 

Arvaan hänen tarkoittaneen, että Suomi oli tuominnut itse itsensä epäonnistumaan. Hän selittää sitten, mitä tehtiin ja mitä ei, ja siirtyykin järkevään esitykseen, joka tosin ei vakuuta ainakaan minua käytettävissä olevan järjen määrästä – vai pitäisikö sanoa kulmamomentista. -  EU-budjetin painotuksissa olisi paljon uudistettavaa. Elpymisrahasto olisi saanut jäädä tekemättä.

Sixten Korkman näyttää olevan kohta kohdalta eri mieltä. Hän sanoo, että ratkaisu on jo lisännyt luottamusta talouteen ja heijastuu elpymisen nopeutumisena.

En tiedä muista lukijoista. Itse luin tästä, että korona-pandemia ei kuulu Eurooppa-oikeuteen, vaan se on jäsenvaltioiden vastuulla. Tuolla logiikalla myös tietokonevirukset olisivat jäsenmaiden vastuulla. Ja kyberhyökkäykset.

Voi yhden kerran! Aika ajoin olen luullut, että juridiikka nähtäisiin muunakin kuin rakenteiden normittamista. Ajattelen vähän niin kuin Paasikivi Moskovasta, ettei Brysselkään ole raastupa.

26 kommenttia:

  1. SAT ja mitä näitä muita ongkaan ovat ainoa validi tapa testata suuria määriä tasavertaisesti. Arvaakko miksi? Minäpä vastaan: Koska kysymyksessä ovat koneellisesti tarkistettavat monivalintatehtävät, suomalaista järjestelmää edustava ns. pärstäkerroin jää kokonaan pois. Suomessa on tutkitusti jaettu arvosanoja maan eri puolilla samantasoisesta osaamisesta jopa kahden numeron vaihtelulla.

    Kun USA:ssa on koulutus- ja älykkyysdataa kerätty sata vuotta, niin tilastollisin menetelmin saadaan kohtuullisen hyvin selvitettyä mihin väestö pystyy ja soveltuu parhaiten ja myös se, että kymmenien vuosien aikana ns. korjaavat toimet eivät hurjasti auta. Hyvät ihmiset tietysti haluavat kaiken maailman affirmative actionia, mutta se ei muuta kuvaa.

    VastaaPoista
  2. Reipas animaatio aiheesta on Portable Hole mutten nyt tule sen professorin nimen päälle, muistaakseni se on kuitenkin looginen.

    VastaaPoista
  3. Juu, se on se koko idea. (the Hole Idea)

    VastaaPoista
  4. Muistaakseni Grouch Marx sanoi aikanaan (ja moni muu sen jälkeen):

    En halua kuulua sellaiseen yhdistykseen joka hyväksyy minut jäsenekseen.

    VastaaPoista
  5. ”Sixten Korkman näyttää olevan kohta kohdalta eri mieltä. Hän sanoo, että ratkaisu on jo lisännyt luottamusta talouteen ja heijastuu elpymisen nopeutumisena.”

    Korkman on hieno mies, koska uskaltaa muuttaa aikaisempia käsityksiään.

    //www.kauppalehti.fi/uutiset/korkman-suomen-eurojasenyys-vakava-erehdys/8d4c4012-8c0f-3047-8490-68089d173d8b

    https://demokraatti.fi/talousguru-korkman-tunkee-luun-kurkkuun-euroeroa-haikaileville-kukaan-vastuullinen-poliitikko-ei-sellaiseen-ryhdy/

    On mainiota, että etevä neuvottelijamme hallitsee neuvottelustrategian, joss avain sanoja:

    Kokonaishyöty ja kaikki voittivat sekä poliittisen pääoman kasvattaminen.

    Lisäksi neuvottelijallamme oli myös muita avuja, jotka maailmallakin noteerattiin.

    https://www.dailymail.co.uk/news/article-7789301/Emmanuel-Macrons-friendship-Finlands-new-PM-Sanna-Marin-continues-blossom-EU-summit.html





    VastaaPoista
  6. Vaimon kirpparille keräämästä pinosta löytyi kirja "Vaikeat ajat", johon oli jo valmiiksi merkitty hintalippu (1€).

    Poimin kirjan erilleen, vaikka hiiri on syönyt kannesta yhden kulman ja luin kirjan. Olisiko ollut neljäs kerta.
    Kirjoittaja kuoli kun JFK ammuttiin ja minä kävelin Paratiisikurussa yksin.

    Kirjoittaja kertoo olevansa erittäin hyvä "käden käänteessä" testaamaan tapaamansa ihmisen ja esittääkin tästä lukuisia erimerkkejä.
    Ylipäällikkö, tasavallan presidentti, ulkoministeri, valtiosihteeri, mitä niitä nyt olikaan: V.J. Sukselainen, UKK:n appi-kollega.

    Paras esimerkki tulee Kaukopään tehtaan vaiheilta kesäkuun alussa 40-luvulta.

    Siinä kirjoittaja kuvaa - vannoen kertomuksen olevan totta eikä jälkimuistelulla silotettua - että tavattu henkilö on mitä viehättävin ja tavanomaisin. Vain hiukan lasittunut katse vähän häntä mietitytti, mutta "jatkoon" oli kuitenkin tuomio.

    Kirja kokonaisuudessaan on hyvä lukea nyt, kun Perussuomalaiset pyrkivät mittaamaan tämän vuosituhannen suomalaishallituksen juristista ja muuta kyvykkyyttä.

    Silmämunatestit ovat todella oikeassa.

    Ainakin kahdesti vuorokaudessa, jos ovat niinkuin seisahtunut kello.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Missä ankka muualla kuin ankkalinnassa.

      Poista
    2. Mulla on just kesken Alpo Rusin tuotos. Just eikä melkein.

      Hassusti arkkitehtuuria murjova Small Spaces on sievä sekä taskuunmahtuva, kuvien laatu ällistyttävä.

      Kysynpäs piruillen kenen etu on vahva Eurooppa? Vastaus saa olla ymmärrettävällä kiinankielellä, tai vaikka intiaksi.

      Poista
    3. Euroopan etu.

      Poista
    4. Tarkoittaako kultturineuvos että Suomi ei ole Eurooppaa?

      Poista
  7. Kuten hyvin tiedetään, älykkyysosamäärä kuvaa melko tarkkaan sitä, mikä on ihmisen älykkyysosamäärä. Tätä tarkoitusta vartenhan se on suunniteltukin. Yksilön älykkyyden kanssa hänen älykkyysosamäärällään ei ole kovin monia yhtäläisyyksiä.

    VastaaPoista
  8. Käärmeille ei tosiaan tarvitse puhua järkeviä (vaikka ei kai siitä haittaakaan ole), koska käärme ei kuitenkaan kuule: sillä ei ole ollenkaan ulkoisia kuuloelimiä (korvia). Jos toisaalta pystyy huutamaan niin että maa järisee, käärme aistii tärähtelyn. Huudetun sanoman sisällön perillemenosta ei silti ole takeita.

    Huonokin huilisti voi siis pärjätä käärmeenlumoojana. Mutta koreografian täytyy olla kohdallaan. Käärme reagoi huilun liikkeeseen, ei nuotteihin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyy on hyvää, sentin siivuiksi, paisto rapeaksi voissa ja hiukan punaviinietikkaa salaattiin. Puhukaa mitä puhutte.

      Poista
  9. Kyllä tämän elvytyspaketin koko 750 miljardia epäilyttää kovasti. Sen koko on aivan mitätön siihen nähden paljonko mm Italialla on valtionvelkaa. Eihän tuollaisella summalla elvytetä juuri yhtään mitään, koska taloutensa ryssineitä maita on aivan liikaa EU:ssa ja siihen korona on tuonut omat lisänsä mukaan. Mm Italian valtion velka on noin 2400 miljardia eli noin 150% Italian bruttokansantuotteesta. Onhan siellä sitten muitakin ylivelkaisia kuin pelkkä Italia. Sitäpaitsi rahanjakopuljuja on EU:ssa vaikka kuinka monta, josta kaikki EU-maat voivat hakea erilaisia avustuksia ja lainarahaa tarpeisiinsa.

    Herää perusteltu epäilys, että tällä 750 miljardilla on tarkoitus sitoa EU-maat tiiviimmin yhteen vastaamaan toistensa veloista. Siis todella vaarallista peliä varsinkin nettomaksajille. Tämä todellisten aikeiden salailu ja vehkeily ei tule päättymään hyvin. Eurojärjestelmän ratkaisemattomat ongelmat tulevat vielä hajottamaan koko nykyisen kaltaisen EU:n.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Herää perusteltu epäilys, että tällä 750 miljardilla on tarkoitus sitoa EU-maat tiiviimmin yhteen vastaamaan toistensa veloista."

      Tuostahan siinä on kysymys. Kaikki tämä muu hössötys asian ympärillä on vain smoke and mirrors, jolla rahvas - ja erityisesti "älymystö" - saadaan katsomaan toisaalle ja aplodeeraamaan sivuasioille, kun iso kaapaus tehdään kulisseissa. Perustuslait ja EU:n perussopimukset eivät siinä mitään paina. Kovaa peliä.

      EU:n paras erityisosaamien on kyky välttää ratkaisuja potkimalla tölkkiä aina vain eteenpäin. Mutta jokanen kekkulointi, jolla ongelmia siiretään eteenpäin, vain kasvattaa velkalasteja, jännitteitä jäsenmaiden välillä ja loppunäytöksen dramatiikkaa.

      Voipa hyvinkin olla, että lihava ledi tulee vielä vetäisemään ennennäkemättömän komeasti.

      Poista
    2. Suomi on EU:n toiseksi pienin nettomaksaja. n.300 miljoonalla ei paljon pullistella. Tähän asti Italia on ollut n. 12 kertaa Suomea suurempi nettomaksaja. Elvytyspaketti kääntää Italian hetkeksi pieneksi nettosaajaksi. Sehän sen tarkoituskin on, auttaa eniten koronasta kärsineitä alueita.

      Poista
    3. Ei elvytyspaketilla ole tarkoitus maksaa Italian valtionvelkaa. Valtionvelat maksetaan talouskasvulla. Britannian velka oli jossain vaiheessa muistaakseni n.300% bruttokansantuotteesta, ja edelleenkin muoistaakseni 120%.

      Poista
    4. Elvytyspaketin pienuus popularisoituna suomalaista kohden:

      Osta joka päivä 0,40 eurolla kuppikahvia 7 vuoden ajan. Ensimmäisen vuoden ajan osta päälle aina koronatuki-wiineri 1,60 eurolla.

      Tuommoisen takia ei kannattaisi huudella eduskuntaa hätäkokoukseen tai Marinia leivättömän ääreen.

      MMM...

      Poista
  10. Joo. Groucho Marx ei tainnut olla oikein yhdistys-ihmisiä, ennemminkin viihtyi kerhoissa, joihin kuulumista piti anoa useimmiten.

    VastaaPoista
  11. Sixten Korkmanin sanaan voi luottaa, jos jonkun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Sixten Korkmanin sanaan voi luottaa, jos jonkun."

      Totta. Mutta mihin nistä?

      Alkuun Korkman pitkään piti euroa Suomelle kovin hyvänä ratkaisuna (poliittinen korrektius?), mutta eläkkeelle jäätyään hän nyt sanoo, että se olikin vähän huono juttu. Suhteellisen isosta asiasta tässä kyse.

      Poista
    2. No tottakai voi luottaa, kun Korkman osaa olla itsensä kanssa eri mieltä ajankohdasta riippuen. Kesä ja talvi mielipiteet sekä kevät ja syksy.

      Poista
    3. Päivä pelastui, mikä lohkaisu! Kaikki kilpaa juuston kimppuun, kilpailemalla se kasvaa... Työ se on jota omistaa kannattaa, toisten työt paremmin. Kun S. K. puhuu, kuka maksaa?

      Poista
  12. Valtaeliitti kommentoi ja ylistää toistaan, valtaa tilan ja pitää kansan loitolla. Miksi annamme sen tapahtua? Vaikka vaikeahan uhrien oli ottaa kantaa ja postittaa vankilasta, keskitysleiristä jos kohta getostakin.

    On aina vaara, että vallanpitäjät omivat sanankäytön ja julkisuuden kokonaan. Se on vaaraksi demokratialle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille ja terveydelle.

    Narsismi on yksi oire eliitin vallanhimo-sairaudesta. Klikkaukset ovat heidän ravintoaan, ja kaikki julkisuus. Eliitin toiminta on kansan sumutusta.

    Eikös koirakin ole aika narsisti kun nuolee kaverin ahteria? Jos sieltä vaikka jotain putoisi suuhun.

    VastaaPoista
  13. Sitä nyt relevanttia raastupaa onkin kovin turha haeskella Brysselistä. Luxemburgistahan se löytyy. Ja on sinne sijoitettu aivan tarkoituksella, siis etäälle Brysselin poliittisesta vallankäytöstä. Vallanjakoa unionissa symboloi myös parlamentin ykkössijainti Strasbourgissa, vaikka se onkin käynyt hankalaksi ja kalliiksi. - En muuten sanoisi niinkään, ettei Helsinki ole mikään raastupa. Siis tarkoittaen, että kulloisetkin ministerit avustajineen saisivat mellastaa miten vaan, ilman oikeudellisia rajoja.

    VastaaPoista