Sivun näyttöjä yhteensä

27. elokuuta 2015

Tehkää hyvin




Pyydän lukijoilta anteeksi, että olen edelleen samaa mieltä kuin viime- ja edellisviikolla ja siten samaa mieltä kuin presidentti ja pääministeri ja liittokansleri Merkel. Pyrin siihen, ettei sellainen toistuisi.
Se on surullista, että kirjoittaja käyttäytyy törkeästi ja laiminlyö vieraanvaraisuuden säännöt. Sääntö on se, että julkisuudessa on oltava mielin kielin. Jos joku ”tuomari”, esimerkiksi lukija, sanoo että ei, ja viittaa peukalolla alaspäin, esiintyjän kuuluu purskahtaa itkuun.
Jos minulla on vieras, joka yltyy villiksi ja alkaa oksennella pitkin seiniä, niin silloin otetaan niska perse kiinni ja heitetään ovi ulos.
Kirjoittajan on loukattava lukijaansa. Tutkijan on uhmattava ”totuutta”.
Totuuden etsijän tie on helppo. Ovesta ulos ja pyykkitupaan tai lähimmälle Teboilille. Keskiolutlainsäädäntö ei koska sosiaalista mediaa. Niinpä se on totuuden tyyssija. Totuus Kirkkonummen monikulttuurista kerrotaan Facebookissa. Valtamedia (HS, Yle) levittää asiasta vain valheita. Itse seuraan huolestuneena, milloin pellon reunaan ilmestyy väkeä, joka on joutunut jatkaman pakoaan Evitskogista.
Jos joutuisin Evitskogiin, pakoon minäkin lähtisin. Lapinkylässä taas on mainio kotileipomo ja Särkijärvellä asuu ystävä. Evitskogin kohdalla ei parane painaa kaasua, koska siellä pesivät poliisit tutkan kanssa.
Minulle on silmien alla muutama muistilappu. Tärkein se, jossa sanotaan, että tie helvettiin on päällystetty hyvillä esimerkeillä.
Muuan tietämäni henkilö, joka oli mielestäni maan kaikkein parhaita kirjoittajia, alkoi lopulta käyttäytyä kuin Erno Paasilinna eli jaella sarkasmeja ja sitten tulta ja tulikiveä vasemmalle ja oikealle, ylös ja alas. Aika tavallista on, että lukijakuntaa koetetaan herätellä ostohaluisiksi latelemalla sikin sokin vetäväksi arvioitua eli asianomaiselle epäedullista tietoa nimeltä mainituista henkilöistä.
Tätä kokeili muiden ohella Donner Mammutissaan. Sikäli kuin sain oikeaa tietoa, menestys ei ollut kehuttava. Sivuuttaen nimeltä mainiten itsestäni kerrotun katselin erinäisiä asioita, joissa olin mukana ja joista minulla on paperit tallella – erilaisia moottorimotelleja, velkakirjoja, avioehtosopimuksia jne.
Tuolla pohjalla en puhuisi kirjoittajan selostusten todenperäisyydestä yhtään mitään.
Ilmiö on suhteellisen uusi. Ennen oli sellainen tapa, että julkaistiin muistelmia. Niissä kirjoittaja kehui kovasti itseään ja haukkua rätkytti useimpia muita. Tuota Donneria harmittelen. Hän tekee hienoja elokuvia. Olen erittäin kiinnostunut vuota 1970 vanhemmasta vaiheesta hakiessani tietoja siitä, miten Suomesta tuli tällainen Suomi. Donner jolla olisi parhaat tiedot asiasta ihan 50-luvun alusta asti, kehuu hävittäneensä papereitaan. Se oli vikatikki.
Istuin iltapäivää henkilön kanssa, joka kirjoittaa kuolleen ihmisen elämäkertaa, ja kerroin hänelle muistamiani asioita. Vieressäni istui 90 vuotta täyttänyt tuttava, jolla oli toisen aikakauden muistikuvia samasta ihmisestä. Tarjottiin kahvia ja jäätelöä. Säätä ei todellakaan voinut moittia.
Kun kävi niin erikoisesti, että olin vaiti, kehittelin mielessäni vanhaa ajatustani plagioida Plutarkhosta, jonka vaikeasta nykykielillä tavoitettavat esseet ovat ihanteitani. Hän osasi ihmeellisellä tavalla yhdistää oikullisuuden oikuttomuuteen niin että lukija pysyy yllä.
Plagiaattini olisi ”Kuuluisien miesten elämäkertoja”. Se poikkeaa kaikista vastaavista antiikin teoksista rakenteeltaan. Kirjoittaja käsittelee kerralla aina kahta ihmistä, kreikkalaista ja roomalaista. Tuloksena on eräänlainen vertailu ja kokonaisuus on ihmeellinen mosaiikki poikkeuksellisten ihmisten vaiheista. On kolme tapaa suhtautua lahjakkuuteen, vihamielisyys, syrjäyttäminen ja erottaminen.
Nerokas Paavo Rintala toteutti tämän Mannerheim-romaaneissaan, jossa kerrotaan myös kirjoittajan mummon elämäkerta. Plutarkhoksen ison kirjan nimi olisi suomennettuna ”yhdensuuntaiset elämät”. Rintalan ideaa ei tainnut kukaan ymmärtää, ja nyt kolmiosainen teossarja on unohtunut. Sääli mutta ei yhtä lohduton kuin ”Leningradin kohtalonsinfonian” unohtaminen.
Esimerkiksi Ian Kershaw’n uusimmat kirjat vastaavat kysymykseen menneisyydestä, sodankäynnistä ja pakolaisista. Ihminen on halvempi kuin kannullinen voiteluöljyä tai koneruuvi. Ihmisiä voi aivan hyvin tapattaa tai näännyttää sata tuhatta, eikä se tunnu missään. Näin ajattelivat toisen maailmansodan tyrannit. Saksa jatkoi sotaa melkein vuoden jo hävittyään sen, ja samoin Japani. Ihmisten kuoleminen säästää elintarvikkeitakin ja turpeen alla on tilaa. Ravintoketju on demokraattinen paikka. Sinne on aina tervetullut.
Kriisivaltioissa ajatellaan, että tarpeettomat ihmiset työnnetään mereen ja sillä siisti. Ihmisiä on muutenkin liikaa. Jotkut kulttuurikriitikot ovat samaa mieltä, mutta pysyttelevät itse kuitenkin kuivalla maalla.
Juuri tähän ajattelutapaan kaatui Neuvostoliitto ja juuri tämän ajatuksen vastustaminen takasi sodan jälkeen Saksan jälleenrakentamisen Yhdysvaltain rahoittamana. Suomen historiassa siirtolaisten asuttaminen sotien jälkeen esitellään jättiläisongelmana, josta selvittiin. Ajatus on väärä. Kysymyksessä oli investointi, jonka avulla Suomi selvisi ensin sotakorvauksista ja sen jälkeen hyvinvointivaltion rakentamisesta.
Nyt on taas unohtunut, että sanoivat Marx ja Keynes mitä sanoivat, valtion ainoa voimavara on ihmiset. Rikkaudeksi ihmisiä ei voi sanoa, koska ihmisellä ei ole hintalappua.
Haluaisin poistaa moraalin moraalista. Aivan kuten molekyylibiologiassa ihminen eli väestöpaine on se katalyytti, jonka tarvitsemme kohentaaksemme kaikkien toimeentuloa.
Ihmisiä vain on niin kovin vähän.

40 kommenttia:

  1. Tuntuu että entinen Kemppinen on palannut hahmoonsa, ja kirjoitus on taas sitä luokkaa jota on hauska lukea!

    Erityisesti ilahduttaa että huomaa kuuluvansa samaan joukkoon kuin Kemppinen, presidentti ja pääministeri ja liittokansleri Merkel. Pikkuliisu tällaisessa joukossa (varsinkaan naispuolisena versona) ei tietenkään erotu muuten kuin ehkä varsin huonosti näkyvänä tahrana alimmaisena ja taustalla.

    Mutta tuo kuva! Se kyllä erottuu ja sen huomaa. Itseasiassa jäin tuijottamaan sitä pitkäksi toviksi. Oli se kenen hyvänsä luomus, se paljastaa maailman juuri sellaisena mylläkkänä, jonkalaiseksi maailman koen. Minulla on taito (ei ehkä kovin kehuttava) että pystyn näkemään ihmiset alastomina, joskus jopa pelkkinä luurankoina. Vaatteillaan ja puheillaan moni meistä ihmisistä tulee korostaneeksi itseään, asemaansa yhteiskunnassa ja merkittävyyttään (vrt: pultsari - paavi, kassialma - primadonna) ja tittelit, ne vasta somistavat ihmistä kuin ihmistä!

    Kävin äsken lenkillä. Aurinko paistoi ja minulla oli matkaseurana Katariina Souri ja Jussi Parviainen. Siinä kaksi ihmistä, joita olen aina katsellut vähän niin kuin alta lipan (minä, maanmatonen). Mutta kun kuuntelin heidän puheitaan, olin hämmmästystä pullollaan. Niin mainiota keskustelua, niin syvällistä ja hämmentävän hyvää puhetta, en olisi ikinä uskonut tulevan niistä kurkuista! Souri haastatteli ja Parviainen vastaili. Täysin piti muuttaa käsityksiäni näistä seuralaisistani.

    (Vinkki: kannattaa ottaa kännykkä mukaan lenkille, ainakin jos se tapahtuu riuskasti kävellen, ei juosten. Valita kuvakkeesta YLE AREENA radion puolelta ohjelma, joka kestää n. tunnin ja kiinnostaa - tai vaikkapa pelkkää musiikkia - ja kuunnella sitä. Tylsinkin lenkki muuttuu mukavaksi. Se mitä minä kuuntelin oli Yle Puheen puolella Areenalla. On varmaan vieläkin.)

    VastaaPoista
  2. Onko ne nyt samoja länsi-eurooppalaisia sukupolvia jotka vanhuudessaan tarvitsevat lisää ihmisiä millä hinnalla tahansa, jotka nuorempana päättivät elää itselleen eikä synnyttää lapsia? En ymmärrä tätä herra Kemppisen logiikkaa oikein hyvin. Ymmärrän kun apu on tarpeessa lapsilla tai heidän äideillä missä vaan. En ymmärrä miten enemmän ihmisiä per se olisi hyvä asia. Onko Intia niin hieno paikka asua sitten?

    VastaaPoista
  3. "Kirjoittajan on loukattava lukijaansa."

    Kyse ei ollut kirjoittamisesta. Hyvä blogi ravistelee lukijoita ja näiden ennakkoluuloja ja -asenteita. Siksi tätä blogia luetaan. Ilmiantajaksi - moraalisesti ei juridisesti määriteltynä - on toinen juttu. Sellaista kutsuttiin itänaapurissa koputtelijaksi. Bulgakov kuvaa hyvin tuollaisen Juudas Kirjatilaiseksi -nimeämänsä henkilön käytöksen.

    VastaaPoista
  4. Jos Evitskogin turvapaikanhakijoiden kuulustelut nakitetaan Kirkkonummen paikallispoliisille, niin nopeusvalvonnasta ei taida olla sen jälkeen tietoakaan.

    Helsingin poliisi kertoi aiemmin Ilta-Sanomille, että palautusta turvaa normaalisti poliisisaattue. Albanialaisille ei ole myönnetty turvapaikkaa Suomesta.

    Tänään palautetaan Joutsenon vastaanottokeskuksesta noin 20 albanialaista. Jokaista saatettavaa kohden lähti tiettävästi mukaan kaksi poliisia. Tänään IS

    Helsingin poliisilaitoksen johto on pyytänyt eri yksiköiden esimiehiä arvioimaan, keitä rikostutkijoita voidaan irrottaa turvapaikanhakijoiden kirjaamiseen ja puhuttamiseen.

    Käsittelyn normaali väkimäärä on jouduttu liki kaksinkertaistamaan. Lisätiloja sekä lisää valokuvaus-, sormenjälki- ja kirjauslaitteistoja on jouduttu ottamaan käyttöön.

    - Kaikki se on pois muusta rikostutkinnasta. Toivottavasti tämä ei ole jatkuva tila, huokaa laitoksen viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakola. Iltalehti

    Miksi itse äänestit tilapäistä hätämajoituskeskusta vastaan?

    – Kyse on valtavasta tutkinnan määrästä ja työstä, mitä ulkomaalaisten tulijoiden pelkät rutiinirekisteröinnit, haastattelut ja kartoitukset teettävät poliisilla.

    Mika Penttilä on itse siviiliammatiltaan poliisi. Hän on ollut julkisuudessa jo pitkään huolissaan poliisin määrärahoista.

    Penttilän kielteiseen päätökseensä vaikutti paitsi poliisin lisääntyvä työmäärä, mutta myös tieto että pakolaisten takia ulkomaalaistutkintaan olisi saatu vain yksi henkilö lisää. Muuta apua ei olisi tullut.

    – Sekin olisi ollut meidän säälittävän ja naurettavan rajamailta olevista resursseista pois. En voi olla tukemassa toimintaa, joka johtaa muualla katastrofiin. Poliisin tutkijoiden työmäärä on jo nyt huikea, Penttilä huokaa. Yle

    VastaaPoista
  5. Taas pitää tulkita, kannattaako Mammutti lukea vai ei? Donnerin mukaan lukeminen kannattaa aina, varsinkin televisiomainoksessa ennen EU-vaaleja...

    VastaaPoista
  6. JK: "Suomen historiassa siirtolaisten asuttaminen sotien jälkeen..."

    Annan nyt vuorostani tukiopetusta kiitoksena eilisestä "laittomista pakolaisista", joita ei siis ole olemassakaan.

    Oletan professorin tarkoittavan "siirtolaisten" asuttamisella Karjalan evakoitamme. Siirtolaisuus tarkoittaa kuitenkin maasta toiseen muuttamista, kun taas evakot muuttivat Suomen rajojen sisällä paikkakunnalta toiselle.

    Muuten olen sitä mieltä, että Karjala olisi vaadittava takaisin. Vastineeksi tunnustaisimme Krimin varastamisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satuinpa kerran, kaukaisessa nuoruudessani, kysymään silloiselta apul. prof. Reino Kerolta eräässä asiayhteydessä, voidaanko viime sotien evakoista käyttää nimitystä "siirtolainen". Nimenomaan, kuului Keron vastaus.

      (Kerohan on yksi Suomen siirtolaisuushistorian tutkimuksen suurista hahmoista, mm. Amerikan-siirtolaisuuden selvittäjä.)

      Poista
    2. Kero on tuttu mies, lukaisin hänen Amerikan siirtolaisuutta käsittelevät kirjansa keväällä ennen reissuani Michiganin Kuparisaarelle isoisäni jalanjäljissä.

      Wikipedia ja Nykysuomen sanakirja määrittelevät kuitenkin siirtolaisuuden niin kuin yllä esitin. Sanat ja merkitykset toki muuttuvat kaiken aikaa.

      Poista
    3. Nykysuomen sanakirja antaa sanalle "siirtolainen" seuraavan yleismääritelmän:
      "henkilö, joka siirtyy t. on siirtynyt asumaan paikkakunnalta toiselle".

      Sitten seuraavat tarkennukset:
      1. [viittaus maastamuuttoon, erityisesti valtamerentakaiseen]
      2. [NOTA BENE] "etup. vain Suomen oloista: siirtoväkeen kuuluva henkilö, sotasiirtolainen, evakko. [Esim.] Karjalan siirtolainen. Muolaan siirtolaisten sijoituskunta."

      Nykysuomen sanakirjasta, joka mainittiin, otettiin ilmestymisensä (1951 - 1961) jälkeen vain täysiin muuttamattomia painoksia.

      Kun puhe oli historiallisesta termistä, minustakin on paljon mielekkäämpää käyttää NS:aa kuin esimerkiksi Kielitoimiston sanakirjaa. Wikipedian varaan en paljon laskisi. Mikä tässä siis oikein on ongelmana?

      Poista
    4. Suomen kielen perussanakirjaan tietenkin viittasin. Mutta ei tässä mitään ongelmaa ole, kunhan keskustellaan sanojen merkityksistä.

      Olen kyllä eri mieltä tuosta päätelmästäsi: kun puhutaan nykyajan asioista, sanoja kannattaa käyttää niiden nykymerkityksessä.

      Poista
    5. Jaaha, sitten vain täytyy jatkaa asian pohtimista.

      Professori Kemppinen siis kirjoitti: "Suomen historiassa siirtolaisten asuttaminen sotien jälkeen esitellään jättiläisongelmana, josta selvittiin."

      Tässä ei siis puhuttu "nykyajan asioista" vaan Suomen sodanjälkeisestä yhteiskuntahistoriasta. Luovutettujen alueiden siirtoväen kutsuminen siirtolaisiksi on siis mielestäni täysin korrektia; muu olisi (poliittisesti motivoitunutta?) anakronismia.

      À propos Perussanakirja (1996), joka mainittiin:

      a) Kirjan tilavolyymi on vain murto-osa NS:sta. Siksi sana-artikkeleiden selityksetkin edeltäjäänsä verrattuna niukat, karsitut ja pelkistetyt.

      b) Tästäkin opuksesta kuitenkin löytyy, kun kerran tinkamenoon jouduttiin, mm. sana-artikkeli
      sotasiirtolainen 'sodan takia kotipaikkakunnaltaan muualle siirtynyt henkilö, evakko'.

      Poista
    6. Koska rakastan näitä semanttisia kiistoja, niin jatketaan, hyvässä hengessä toki:

      Puhuja eli Kemppinen käsitteli nimenomaan nykyajan asioita (eli tätä päälle kaatuvaa pakolais- ja maahanmuutto-ongelmaa) ja esitti todisteena omalle käsitykselleen viittauksen sodanjälkeiseen Suomeen, jossa (hänen mielestään) vastaavan ongelman hoito osoittautui maalle siunaukseksi, eli lukijan haluttiin tulevan päätelmään, että myös rajaton maahanmuutto tulee osoittautumaan meille siunaukseksi.

      Tätä päätelmääni tukee siis se, ettei Kemppinen käyttänyt normaalia ja oikeaa evakko-sanaa, vaan hämäsi lukijaa turvautumalla siirtolainen-sanaan (jonka käyttöä voi toki puolustaa, kuten anonyymi lahjakkaasti osoittaa).

      Sitä silti ihmettelen, ettei Kemppinen kirjallisesti sivistyneenä miehenä kuitenkaan kehdannut käyttää suoraan pakolainen-sanaa, vaikka sen käytön sopivuudesta löytyisi todisteeksi Johannes Linnankosken pikkuklassikko Pakolaiset - siinähän paetaan häpeää Hämeestä Savoon.

      Poista
  7. Tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Eikös se niin ollut?

    VastaaPoista
  8. Saksa jo kärsii ammattitaitoisen työvoiman pulasta ja siellä todetaan, että pakolaiset ovat myös huomattava voimavara valtiontaloudelle. Korkeakoulut ovat parantaneet turvapaikanhakijoiden opiskelumahdollisuuksia ja oppisopimuskoulutuksen välitystä, ja kielen oppimista ja yritysten perustamista tehostetaan. Miksi muuten meillä ei ole oppisopimusväylää useammilla aloilla? Saksaan pitää mennä Lidlin oppiin. Pääsihän sinne kaksi.

    Meillä on iso maa, suurimpia Euroopassa, ja vähän ihmisiä.

    Ei Donnerin Mammutissa minusta mitään erityisen mainittavaa epäedullista ollut muista ihmisistä. Itseään kohtaan hän oli aika ankara, yksinäisyyttä oli ollut elämässä usein, ja sitä hän suri, että suurta menestystä ei ollut tullut. Ja äitiä oli ikävä, 60 vuoden takaa! Harriet Anderssonin mielestä hän oli ollut kiltti, paras hänen miehistään. Ihan liian pitkä se Mammutti vain oli, ja loppupuoli jäikin silmäilyn varaan. Ei ollut malttanut luopua yhdestäkään ajatuksestaan, jälkipolville haluamassaan muodossa kun hävitti taustatiedot. Minua kyllä huvittaa useimmiten Donnerin ironia, mutta on hän viime aikoina myös osoittanut oppineensa jotain elämästä ja vähän nöyrtynyt.

    Donnerilla on ollut neljä kirjaa, joista olen pitänyt: Berliinin raportti aikoinaan, Miksi olen?/Varför finns jag till?, paikoin koskettava, Diktonius, Elämä/Ett liv, oikein hyvä ja ohut Muistiinpanoja Mannerheimista, kelpasi minulle, en ole asiantuntija. On hänellä muutama hyvä elokuva, Kuulustelukin näistä uusista, ja dokumentissa Ingmar Bergmanista hän piti itseään hyvin taka-alalla. Ja itsepäisesti teetti Fannyn ja Alexanderin. Niitä harvoja nobelistejamme.

    Leningradin kohtalonsinfoniaa olen joskus etsiskellyt, mutta näissä kirjastoissa se on vain ruotsiksi, eikä Rintalaa nyt ruotsiksi voi lukea! Ehkäpä löydän sen kirjamessujen antikvariaateista. Mummoni ja M. oli jo kerran käsissäni, mutta sitten tuli jotain muuta kiireellistä. Ehkäpä vielä joskus ehdin siihenkin, nyt on hämmästeltävänä se Shiskin. EG

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Niitä harvoja nobelistejamme". Oliko tämä testi- lukeeko kukaan näitä kommentteja ?

      Poista
    2. Saksalainen oppisopimuskoulutus ei kulttuuriltaan sovi meille suomalaisille. Tällöin joutuisimme luopumaan mm. ammattikouluista. Eli saksalaiset lähtevät töihin oppisopimuksella 15-vuotiaina, suomalaiset hakemaan ammattikoulutusta. Kun saksalaiset "valmistuvat", suomalaiset vasta lähtevät amatitaidottomia opiskelujensa jälkeen oikeisiin töihin.
      Ja ammatillisen tasoeron huomaa selvästi suomalaisten huomattavana tappiona.

      Poista
    3. Ei ammattikouluista tarvitsisi luopua, mutta monet keskeyttävät sen, ja heidät olisi saatava nopeasti konkreettisempaan oppisopimuskoulutukseen, että eivät jäisi vuosiksi tai lopullisesti haahuilemaan. Ja kai ammattikoulupuoltakin voisi kytkeä jotenkin tiiviimmin yrityselämään, silloin useammat jaksaisivat olla mukana, kun saisivat osallistua tosimeininkiin välillä. Saksassa aikuisten esimerkki ja ohjaus työpaikoilla on ollut ratkaisevaa. Lähihoitajakoulutusta järjestetään käsittääkseni oppisopimustietä meilläkin ja muutakin aikuiskoulutuksessa.

      Opiskeluväyliä on nykyisin monia, tärkeintä on, että nuorten into riittäisi. Yksi lapsenlapseni meni ammattikoulun IT-linjalle, kun tunsi, ettei jaksa lukion finskaa (!) ja pitkää matematiikkaa, vaikka esim. englanti ja historia olivat kymppejä. Hyvää oli se, että hän sai heti kesätyöpaikan omalta alalta ja harjoittelijavaihdon Englantiin, jonne halusi. Muut eivät uskaltautuneet ulkomaille. Samalla hän neuvostani opiskeli matematiikkaa itsenäisesti netin avulla, hankki koulusta hyvän todistuksen ja niin sitten pääsi Åbo Akademihin jatkamaan. Siellä on muodostunut innostunut kaverijoukko, joka laskee matematiikkaa iltaisin yhdessä, ja hyvin on mennyt. Edelleen sama kesätyöpaikka. Kaksosveli kävi lukion mutta ei päässyt Akatemiaan heti - talouslinjalle on paljon pyrkijöitä - ja oli sitten tyytymätön ammattikorkeakoulun antiin, mutta pääsi nyt toisella yrittämällä samaan kouluun veljen kanssa. Neuvostani hän suoritti jo viime lukukaudella kansantaloutta avoimeen yliopistoon ja saanee lukea hyväkseen muitakin suorituksiaan. Tuntuu hyvältä, että pojat ovat päässeet tähän vaiheeseen elämässään ja ovat yritteliäitä, kun syntyivät kilon painoisina pikku ukkoina. EG

      Poista
    4. Mummoni ja Mannerheim odottaa hyllyssäni uudelleenlukemista. Ostin kirjat erään keskisuomalaisen kirjaston poistopöydältä (!) euron kappalehintaan.
      Kirjoista ei ole paljon kuulunut, Mannerheimista kun on "luotu" kiihottavampaa koohkattavaa.

      Poista
    5. Vielä oli pakko palata tänne vanhaan kirjoitukseen ja vastata itselleen, kun aamulla herättyä päässä alkoi soida, että olin "antanut Nobelin" Jörn Donnerille"! No Oscarista siinä tietysti vain oli kyse, sehän hänellä lienee jossain hattuhyllyllä. Kummallinen aivonyrjähdys, synopsien ristiintakertuminen. Tästä se sitten alkaa... nyt voi panna oikein päivämäärän muistiin! EG

      Poista
  9. Voisiko blogisti ystävälisesti kertoa linkkien tarkoituksen?

    Olen iloinen, että Kemppinen jaksaa huutaa tuuleen - vaikka eläkeläinen onkin - tässä maahanmuuttoa koskevassa asiassa. Se on tärkeä, mutta epäkiitollinen aihe.

    Luin pari päivää sitten NYTimesista Japanin väestön vanhenemista käsittelevän artikkelin. Sen mukaan noin kymmenen vuoden kuluessa väestö vähenee luonnollisen poistuman kautta arviolta miljoonalla per vuosi. Japanilaisia on noin 127 miljoonaa. Tuskin kato tuohon jää. Syynä on olematon syntyvyys ja maahanmuuttovastaisuus.

    Joten ei ole ihme, että Japanissa kehitetään vanhojen ihmisten seuraksi robotteja.

    Suomen tulevaisuus saattaa olla samaa luokkaa, ellei tänne saada ottaa uutta väestöä. Timo Soini ehdotti joskus keväällä, että meille pitäisi ottaa saksalaisia maahanmuuttajia. Optimismin puutteesta ei häntä ainakaan voi syyttää. Nyt mies on ulkoministeri.
    /Y

    VastaaPoista
  10. Eläpä suotta enää...
    Kestiystävyyden ajatus lämpimästi hämmensi, vaikka ehkä ajatus tuli ulkopuolelta. Monta monituista vihjettä ja opastusta hyvän musiikin pariin olen saanut, kulttuurihistoriaa, kirjallisuutta... Paljon olen haalinut luettavaa, mieleen palautettavaa luetun jälkeen. Kiitos myös älykäkkäästä erimielisyydestä, väittelyvastuksesta. Tätä älköön pilattako! Vointia ja voimia, kaikille!

    VastaaPoista
  11. Ad Omnia - linkkien tarkoitukesta - kysyn itse neuvoa. Firefox, Chrome ja IE yrittävät pullauttaa (pop-up) eri määriäerilaisia mainoksia, jotka ovat hyvin häiritseviä. Jahtaan niitä hakemalla sopivia säätöjä ja add-in -palikoita selaimiin.

    Linkkeihin eli siis blogin tekstiin ilmaantuvia sinisiä en ole onnistunut poistamaan.

    Olen hyvin selvillä siitä, että tämä atomic on vanhanaikainen, mutta tämä toimii. Jopa WordPress olisi työläämpi. Turvautuminen vieraaseen apuun, jota kyllä olisi käytettävissä, sekoittaisi kirjoittamisrytmin

    VastaaPoista
  12. Ja vielä ihmisistä. Miksi pakolaisten pitää kävellä Suomeen, Ruotsiin tai Saksaan? Miksi Merkel ei tuo heitä busseilla tai junilla Saksaan, minne ne päättyväthän joka tapauksessa? Jos heidän vastaanotto on hyvä ja oikea asia, miksi Euroopan humanistit antavat pienten lapsien kävellä satoja kilometrejä? Ihmisten kuolla jossain kuormaautossa maantien varrella? Alkaako humanismi vasta omalta rajalta?

    VastaaPoista
  13. "Putkosen lista ei kuulu demokratiaan", jyrähtää Vihreiden Ville Niinistö, jonka mielestä perussuomalaisten puoluetoimiston työntekijän Matti Putkosen julkaisema lista on huolestuttava ja jopa pelottava.

    Niinistö tietää mistä puhuu: http://www.vihrealanka.fi/uutiset/musta-lista-he-ep%C3%A4ilev%C3%A4t-ilmastonmuutosta-eduskunnassa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tapsalle linkistä. Katsoin linkin. Siellä oli Vihreän Langan 12.11.2011 julkaisema uutinen otsikolla "Musta lista: He epäilevät ilmastonmuutosta eduskunnassa". Uutinen oli siis musta lista, jossa on myös tunnettuja perussuomalaisia nimiä.

      Toivottavasti joku lehti haastattelee Ville Niinistöä ja kysyy tuomitseeko hän Vihreät mustine listoineen demokratiaan kuulumattomana ilmiönä.

      acc

      Poista
    2. Uskoisin Vatikaanin näkemysten vaikuttaneen Vihreän Langan mustalle listalle joutumista enemmän Soinin muuttuneeseen arvioon suhteessa ihmisen vaikutuksesta ilmastomuutokseen.

      Poista
    3. Greenpeace osti liian halavalla Helsingin Linnunlaulussa sijaitsevan, ydinvoimasta väärin äänestäneiden kansanedustajien nimiluettelopatsaan. Patsas on vain viitisen vuotta vanha ja kun sen viimeksi näin, nimistä tai tekstistä ylipäätään oli vaikea saada selvää, niin oli kulunut.

      Itsekkyyden muistomerkki. Että semmosta, ei mulla muuta.

      Poista
    4. Vihreät jakoivat infoa äänestäjille. Lisäsivät infoa ja toivottavasti sanaa vapauteen.

      Vihreät eivät sensijaan syyttäneet tai uhanneet ketään eikä ainakaan oikeudenkäynnillä kuten teki Putkonen YLE Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa ti11.8.2015 klo 10.
      http://areena.yle.fi/1-2871158
      (kohdasta 7:40- Putkonen naksuttaa kynää, rapistelee papereita ja uhkailee Suomen parhaimmalla juristilla mediaa, toimittajia ja poliitikkoja..).

      Tänään Putkonen ja Niinistö alkoivatkin sitten myöntää mustan listauksen menneen liian pitkälle.


      Mitä siis tapahtuisi Persustoliitossa jossa Putkosen mopo olisi irti rajattomalla energialähteellä?

      1) Toisinajattelijoita uhataan oikeudenkäynnein (vrt. NL ja Putinin venäjä)

      2) Määritellään termit uusiksi (vrt NL "demokratia meillä tarkoittaa..")
      http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2015/08/23/puhutaanko-persua/

      3) Hallituspuolue julistaa muttei suostu keskustelemaan. (Kuten NL:n aikoina toisinajattelijan oli turha yrittää reilua keskustelua. )
      http://yle.fi/uutiset/nakokulma_kerran_ja_karkuun/8255936

      Perussuomalaiset muistuttaa jotain välimuotoa NL:n kommunisteista ja kansallismielisesta Putinismista. Näillä kaikilla oli ja on vaikeuksia sopeutua liberaaliin moderniin maailmaan.

      Poista
    5. Putkosen listan ja oikeudelle uhkaamisen takana ei ole kyse "toisinajattelusta", vaan valehtelusta ja vääristelystä. Poliisi totesi, ettei Immosen kirjoitus ollut rasismia eikä vihapuhetta - eli rikoksia - mutta siitä huolimatta listalle joutuneet jatkoivat syytöksiä rikollisesta teosta.

      Miksi on niin vaikeaa ymmärtää yksinkertaista asiaa?

      Poista
  14. Kirjoita välillä jotain mukavaa asiaa, sellaista jossa mieli saa levätä. Pahoina aikoina tarvitaan hauskuutta, hyväntahtoisuutta.

    VastaaPoista
  15. Luin muutaman rivin ja en kommentteja. Tulin siihen tulokseen johon jo aiemmin:

    Kemppisen kutsumus on pappi. Hän tuskailee suotta älykön roolissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vertasinkin kerran Kemppistä opettajaan, lähes Jeesukseen. Me muut olemme sitten enemmän tai vähemmän Juudaksia, Pietareita ja epäileviä Tuomaita.

      Poista
    2. Kemppisen kutsumus on, kuten hän itsekin jo usein on sanonut, nimenomaan kansanvalistaja.

      Sellaisena hän on mainio - opettaa, muistuttaa, kannustaa, herättää, tukistaa.

      Poista
    3. Työtoveritar tiedusteli, onko minulla mottoa tai kiteytettyä ydinajatusta. Vastasin hänelle: "Naisten valistustyö on aina ollut lähellä sydäntäni."
      Sain siten läksiäislahjaksi teepaidan, jonka rintamuksessa komeili tämä lause iloisesti virnistävän ilmeeni kera. Katsoivat vähän kassajonossa...

      On tämä Kemppisen meille tarjoama lukunurkka todellista ylellisyyttä, oma rauha, ei hyppiviä mainoksia. Kiitokset isännälle!

      Pyhäaamun rauhassa Kunnaksen Ilkka

      Poista
  16. Follower of Hieronymus Bosch (circa 1450–1516): The Harrowing of Hell. Wikimedia Commons.

    VastaaPoista
  17. Liika kansoitus läntisissä demokratioissa( ns. sivistyneissä oloissa ) siis järjetyneissä yhteiskunnissa tuottaa populaatiossa voimakasta emotionaalista( tunneperäistä )stressiä ja syntyvyys häviää minimiin.Ihmiset kertakaikkiaan eivät voi hyvin. Ja suuri yhteisö tuottaa huomattavasti kovempaa sosiaalista painetta, kaikki ovat vastuussa eikä kukaan ts. yhteiskuntaan syntyy perversioita ja kaikenlaista alistamista ja väkivaltaa.Aivan kuin tapahtuu hiiri-yhteisöissä, joissa ns."liika kansoitus" vaivaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Marvin Harrisin kuvaus tarjoaa kestävän ratkaisun liikakansoitukseen ja taakanjakoon: "Muinaisvaltakunnat kuhisivat lukutaidottomia talonpoikia, jotka raatoivat aamusta iltaan saadakseen vastineeksi vähäproteiinista kasvisravintoa. Heidän olonsa eivät olleet mainittavasti paremmat kuin heidän härkiensä ja heistä määräsivät yhtä mielivaltaisesti ylemmät olennot, jotka osasivat pitää kirjaa ja joilla oli yksinoikeus sota- ja sortoaseiden valmistukseen. Tosiasia, että näin niukkakätiset yhteiskunnat pysyivät pystyssä tuhansia vuosia - kauemmin kuin ainoakaan muu valtiojärjestelmä maailmanhistoriassa - muistuttaa meille kolkolla tavalla, että ihmiselämässä ei ole mitään, mikä luonnostaan varmistaisi aineellisen tai moraalisen edistyksen."

      Poista
    2. Siksi tarvitaan hengen jättiläisiä, kuten Albert Einstein, Karl Marx ja Sigmund Freud.

      Poista