Helsingin Sanomat – sellainen sanomalehti – kirjoitti
Huffington-tyyppisestä hankkeesta. Kysymyksessä näyttää olevan media-aggregaattori.
Kootaan samalle verkkosivulle aineistoa eri lähteistä.
Ilmoittaudun kiinnostuneeksi. Mitä maksatte oikeudesta julkaista
blogia? Mutta vasta minun jälkeeni, kuten sanoi muuan markiisi 1700-luvulla
nähtyään ihmeitä: ne keksivät vielä kuolemattomuudenkin. Mutta vasta minun
jälkeeni.
Ehdotan otsikosta ilmenevää nimenmuutosta. Ö kuulostaa aina heavy
metalilta. Mötörhead luetaan Motorhead. Rödom kuulostaa sivukylältä Närpiön
(Närpes) ja Pirttikylän seudulla (Pörtom). Hienoa olla pitää! Ruotsissa
sijamuoto näyttäisi olevan optatiivi. Klunkom!
Parempi olisi www.vox.com .
Se on kumman hyvä. Kartat ja kortit toimivat netissä paremmin kuin teksti. Sitä
saa surra, mutta niin se on. Kirjoitus ei tarkoita kirjainten panemista
peräkkäin, kuten tietokoneohjelma ei ole ykkösiä ja nollia peräkkäin.
Molemmissa järjestys on yllätys. Kirjoituksella voi olla sisältö.
Tietokoneohjelma voi toimia.
Sama sanomalehti kiinnittää Saskan suulla huomion vanhusten ryppyisyyteen
ja nyrpeyteen, arkuuteen ja haurauteen täällä Suomessa. Sen luettuani ajattelin
ensin etsiä raki-pullon ja mennä syljeskelemään hiekkalaatikon lähellä olevalle
penkille toisten kaltaisteni kanssa.
En sittenkään mene. Rakia en liioin juo. Kirjoittajalta on
jäänyt huomaamatta sama asia kuin valtioneuvostolta.
Vanhuus tänään ei ole sama asia kuin vanhuus 10 vuotta
sitten tai 30 vuotta sitten. Siitä on selvät tilastot ja tiedot. Sain uuden
mielihauteen, kun näin televisiossa muinaisen kouluhallituksen pääjohtajan
Erkki Ahon. Hänestä muistetaan ensimmäiseksi raikuva fiasko, kouluneuvostot. Hänestä
ei muisteta peruskoulua, joka opettajineen on suuri poliittinen onnistuminen,
ei tietenkään ongelmaton.
Aho (s. 1937) päihitti nyt mennen tullen ajankohtais- ja
uutisohjelmien toimittajat nopeudessa, valppaudessa ja kyvyssä koota ja yhdistellä
(aggregoida) tietoja. Tuo on juuri se ominaisuus, jossa netti ei pärjää
sanomalehdellä eikä ihmiselle.
Työelämän ja hoito- ja hoivatoiminnan kannalta vanhuus ei
ole n ikävuotta, vaan n prosenttia. Kun synnyin, elinajan odotteeni oli lähes
15 vuotta vähemmän kuin nyt olen vuotta (70), eli siis selvästi alle
kuudenkymmenen. Minun pitäisi olla kuollut. Luultavasti en ole. Uusien tilastojen
mukaan kaadan kuppini vasta 11 vuoden kuluttua.
Kymmenen prosenttia ikävuosista oli siis taannoin 6 vuotta
mutta nyt 8 vuotta. Voiko tästä päätellä, että 65-vuotias on nyt paremmassa
kunnossa kuin 65-vuotias oli joitakin vuosikymmeniä sitten? Äitini syntyessä 60
vuotta täyttäneitä oli 10 prosenttia väestöstä. Nyt on 30 prosenttia. Rahaksi
muutettuna tämä aiheuttaa ongelman, jonka nimitys on kestävyysvaje. 20 – 45 –vuotiaita
yhteenlaskettuna on vähemmän. Tässä ja nyt maksajia on vähemmän kuin saajia.
Asetelman nimitys on konkurssi.
Eläkeiän nostaminen saattaisi siis olla perusteltua.
Huutelen tätä puskista. En ole vielä kuullut kenenkään ehdottavan eläkeiäksi 71
tai enemmän. Mutta ellei raha riitä eläkkeiden maksamiseen, sitten on mentävä
töihin.
Milloin tulin vanhaksi? Kai se oli vuonna 2005, kun aloin
kirjoittaa näitä blogeja. Dementian merkkejä ja tyypillistä seniilin ihmisen
höperehtimistä on tehdä työtä ilman palkkaa.
Vaadin nyt eläkeiän laskemista 60:en. Eläkeikäiset voisi
kipata Portugalin sijasta Réunionin saarelle tai St. Helenalle. Ei sittenkään –
laskemalla eläkeikää luotaisiin todellinen ”kolmas ikä” eli kolmas työrupeama.
Se olisi myös nopea keino vaikuttaa työn tuottavuuteen eli maassa tehdyn työn
määrään. Lisäksi ”puolieläkeläiset” olisi selvästi erottuva oma ryhmänsä
valtakunnan työvoimassa.
En ole hullu, vaikka sellaistakin väitetään. Tähtäimessäni
on tässä eläkeiän pakollisuus eli eläkkeellä ansiotta olemisen vapaaehtoisuus.
Ovatko herrat ja viskaalit aivan varmoja siitä, että tuo
sääntö on ongelmaton. Maailma on muuttunut. Itse en pystyisi täysiin
työviikkoihin. Toisaalta pystyn hyvin täysiin työpäiviin. Siinä on iso ero. –
Kuvassa virnistelevä vanhus.
Kouluneuvostot olivat mielenkiintoinen idea. Sinänsä niiden taustalla oli pedagoginen ajattelu, jota oli sovellettu jo 1900-luvun alussa joissain lyseoissa: oppilaiden itsehallinto. Ajatus oli, että oppilaat tottuisivat yhteiskunnalliseen työhön hoitamalla itse oman kurinpitonsa toverikurin avulla.
VastaaPoistaIdea on kaunis ja idealistinen. Toteutuessaan se on hirveä. Seurauksena on sanoinkuvaamaton pennalismi. Nytkin kouluneuvostoissa istuneet opettajat muistelevat joutuneensa jarruttelemaan oppilaiden halua antaa kovia rangaistuksia. Onnellista oli, että kouluneuvostot leimautuivat äärivasemmistolaiseksi projektiksi. Jos sama idea olisi otettu käyttöön, kun nuorison ajattelua hallitsivat oikeistolaiset ideat, sama huono idea olisi voinut jäädä käytäntöön.
Ainoa paikka, jossa oppilaskunnan pitämä sisäkuri on toiminut, oli Haminan kadettikoulu. Siellä vallitsi hirveä ja säälimätön pennalismi. Koulukiusaajat käyttivät laillista esivaltaa. Koulun johto yritti kitkeä järjestelmää, mutta se oli yllättävän vahva. Eräs rehtori joutui 1800-luvun puolessa välissä eroamaan otettuaan toverikunnan kanssa tuloksetta yhteen.
Tästä aiheesta on Pekka Leimu tehnyt väitöksen. Pennalismi ja initiaatio Suomen armeijassa. Mielenkiintoista luettavaa.
PoistaPennalismi on vääjäämätön seuraus kun esim. vanhemmalle vuosikurssille tai samalla kurssilla olevat pannaan esimiesasemaan.
Nimimerkki kokemusta on.
"Eläkeiän nostaminen saattaisi siis olla perusteltua. Huutelen tätä puskista. En ole vielä kuullut kenenkään ehdottavan eläkeiäksi 71 tai enemmän. Mutta ellei raha riitä eläkkeiden maksamiseen, sitten on mentävä töihin."
PoistaYli 70-kymppisistä monet, varsinkin mummot, tekevät tärkeää työtä lasten lasien sekä omien vanhempiensa hoitamisessa.
Tosin molemmat hommat harvenevat.
Optatiiveista ja datiiveista puheen ollen:
VastaaPoistahttp://www.e.kth.se/archive/lnk/bsong/songs/tradition/visa_i_molom.html
Abban edeltäjä, hootenanny-porukkakin tätä joskus levylle lauleskeli, ihan nätisti, vaikka teksti onkin tuommoinen originelli.
Tulin samoihin ajatuksiin kuin blogisti Erkki Ahoa katsellessani ja kuunnellessani.
VastaaPoistaTulin samoihin ajatuksiin blogistin kanssa myös Saska S:n tekstiä lukiessani.
En katsonut enkä katso peiliin. Suomessahan suvaitaan, paitsi tietysti rumaa, köyhää, tietämätöntä, salonkikelvotonta jne. "kantasuomalaista".
Kirjoittaja tarkoitti ilmeisesti vanhuksella Wärssyä, joka on majataloista vanhin. Mutta en ole huomannut, että se mistään irvistelisi, timmissä kunnossa koko talo.
VastaaPoistaHauskaa, että Firskari pääsee maailmankartalle.
Olen joskus miettinyt juridikan alalta miten kätevä olisi Talmud-tekniikalla laadittu väline: keskellä säännösteksti, ympärillä esityöt, ulommalla kehällä ennakkopäätökset ja vielä ulommalla kirjallisuuskommentaarit. Kaikki yhdellä sivulla, josta pääsisi em. alalinkkeihin.
VastaaPoistaJospa hankalat caset rajoittuisivatkin vain yhteen säännökseen! Mutta hankalimmat ennakkopäätökset saattavatkin luodata koko oikeussysteemiä ja rakentua eri puolilla lainsäädäntöä olevien pykälien tai niiden palasten synteesinä.
PoistaTommotti se kirjoitteloo kun juo vain kauhiaa wissyä. Ei ole pontta, ei sitten minkäänlaista.
VastaaPoistaDementian merkkejä ja seniiliä höperehtimistä on ilmennyt jo hyvän aikaa nuoremmissakin sukupolvissa. Ellei sitten oireeksi lasketa vain oma-aloitteinen palkaton työnteko.
VastaaPoistaTänne voikin kipata pitkällisten pohdintojen tuloksen: Mites Fruktansvärdin kunnassa sijaitseva Tvärtomin kylä?
Och drickom och sjungom! Optatiivista tulee mieleen Bellman, Fröding ja laulut. Om-päätteiset paikannimet ovat aika tavallisia, esim. Kuggom Itä-Uudellamaalla. EG
VastaaPoistaOptatiivi siis on verbimuoto, monikon ykköspersoonan imperatiivi. Nuo itäuusmaaslaiset nimet sen sijaan tulevat substantiiveista ja olen kuullut niille selityksenkin; nyt en vain muista. Substantiiveilla sinänsä on vanhoja -om päätteisiä datiivejakin, mutta siitäkään kai ei ole noissa kyse.
PoistaYksi hyvä blogin jutunaihe voisi olla Rovaniemen "Wir Waren Freunde" näyttely. En ole natsimielinen ja suuresti kammoan Immosia ja hänen kaltaisiaan. Siltikin on muistettava ja ymmärrettävä, että kauan sitten saksalaiset olivat pohjoisessa sekä ystävällisiä että laajalti pidettyjä vieraita sen kolme vuotta kun he siellä olivat.
VastaaPoistaMerkel perkel.
PoistaEurokokoomus-YLE:n mainostama näyttely. Natsisaksalaismielisiä Azovin pataljoonia, joukkueita ja komppanioita viritellään täälläkin. Putin, pliis pane Pariisin rauhansoimus täytäntöön ja lopeta fasistipuolueet.
PoistaÄlä ole moksiskaan. Sain vastaavanlaisen kuvan nuorisolta Kumlingenista. Äijä istuu ja laiva kulkee.
VastaaPoistaMuistan itse, ollessani viisi vuotias,. meille tuli henkivakuutusvirkailija, joka kauppasi vanhemmilleni edullista lapsen henkivakuutusta. Jos elän, niin 65-vuotiaana saan hyvän tuoton. Maksu oli varmaan tosi halpa, koska isäni suostui. Vuosien varrella tietenkin jouduin maksamaan pikku summia tästä vakuutuksesta. Mutta yllätys oli suuri, koska täytettyäni 65vuotta , sain tililleni 5000euroa! Silloinko tulin vanhaksi?
VastaaPoistaSuomen ilmasto ei suosi tutisevien papparaisten ulkona istuskelua. Etelän mailla vanhat miehet istuskelevat ulkona ja nuoret seisoskelevat ja kuolaavat puolialastomien turistityttöjen perään. Vanhusongelmaan on helppo ratkaisu. Ihan hiljattain eräs lähisukulainen tapettiin kahdessa päivässä kipupumpulla ja se oli ihan oikein. Tilanne on hankalampi, jos fysiikka on vahva ja henki heikko. Samassa huoneessa oli vihannes, jota oli hoidettu jo monta vuotta.
VastaaPoista
VastaaPoista"Kartat ja kortit toimivat netissä paremmin kuin teksti...Kirjoituksella voi olla sisältö."
Mitenkähän tekisi karttaa interpersoona todellisuudesta, tai edes interbankista ?
Ei kai kuinkaan, ne ovat liian liukkaita. On vain eläminen tietämättömänä ja uskottava parempiensa vakuutteluja tieteen edistymisestä kuitenkin -ja mätettävä rahaa heille. Eipä silti tähän sekopäisyyteen hukuttuani, en itsellenikään muuta huvia keksi kuin näiden tiedemiesten perässä juoksemisen ja oppiensa parissa vanhenemisen. Ne ovat vallat.
Oppineita toimii arjessa ja käytännön maailmassakin, jokusia sentään. Poikkesin takavuosina Hankenilla. Aulaa pidemmälle ei tarvinut mennä kun pino Wall Street Journaleja pisti silmään. Minä nappaamaan päivänlehden mukaani ja oppimaaan. Oli vaikeata kaunotarten viuhahdellessa likiohi.
Vielä pahemmaksi meni kun yritin kirjastokellarin automaatilta ottaa opusta mukaan. Virkailija tuli avuksi kun älysin vihdoin kokeilla hälytinoviaukkoa.
Tällä osaamisella kerron nyt mikä Casper von Koskull on pankkimiehiään. Dagens Industri ja Financial Times nostivat etualalle Nordean uuden pääpomon ansiot tukkumarkkinamiehenä. Yritin guuklata lisää ja eikös mies puhunutkin Pietarin Summitissa ja samaa asiaa. Selkeä vakuuttava, hiukset suomalaisittain. Hän puhui Venäjän yksityisen finanssipuolen uudistamisesta ja tukkurahamarkkinan lupaavista näkymistä ja pankkien pääomittamisesta tässä minuutin klipissä. Siitäpä laajentamaan ihan itseluovasti.
Vähittäismarkkinallahan rahanluominen tapahtuu systeemissämme asiakkaan ja pankin välisenä. Tukkumarkkinalla se käy ilman asiakasta pankkien kesken, interbank.
Vähittäispuolella pankki tarvitsee miehen kadulta tehdäkseen talletusrahaa. Tukkumarkkinoilla riittää kun soittaa toiseen pankkiin. Asiakkaan sijasta ottolainaajaksi kutsutaan toinen pankki, ja sille kirjoitetaan talletusta, talletustodistuksia ja muita maksuvälineistä käypiä instrumentteja tämän meille velkaantumisensa vastapainoksi. Iltapäivällä meille velkaantunut pankki soittaa ja me velkaannumme sille ja se kirjoittaa meille pinon maksuvälineitä, joista sanoo vastaavansa kuten pankki talletuksistaan vastaa. Valtio Keskuspankki levittää kätensä yllemme ja me teemme lisää tätä interbankrahaa ja uudenlaisia instrumentteja -siis "seteleitä" ja "maksutilejä".
Asia alkoi maksujenvälityksestä ja koki innovaatioevoluution. Sen ottivat pankkilait hanskaansa kansallisvaltiotalouden ja monensortin kansanvallan aikautena kunnes koitti aika uus ja ajo kohti Paniikkia 2008-09.
Paniikki syntyi sisäpiiriläisten housujen alkaessa tutista kun velho Alan Greenspan ikääntyi eläkkeelle. Ihan viime viikolla hän mystiikkapuolen ammatilaisena kantoi huolta ihmisten harhamielen uusista uhista kun arvopapereiden kuten osakkeiden ja vuokralleantosopimusten arvonmittaus perustuu kaavaan 2% = tuotto (osinko-, vuokratulo + arvonnousu) per omaisuusesineen tuorein hintaodotus seuraavalle neljännekselle. Tässä siis kaavan elementit intervaikuttavat toisiinsa kuin tähtieteen ne kolme tähteä, jonka yhtälön ratkaisemista yhä veromaksaa valintatalon kassaneiti, siivoojarouva ja remonttimies. Hintaa yritetään alentaa virolaisilla ja työtulovähennyksellä.
Paras innovaatio nyt tarjouksessa: Älä maksa takaisin jotta raharikkaus ei haihtuisi. Nähtiinhän tukkumarkkinoilla kuinka käy jos takaisinperintää: perikato. Valtiot rukkaavat harakanpesäämme koodinimella QE -ja Reijo Karhinen pysyäkseen Wahlroosin tahdissa.
Ei tästä karttaa taida tulla eikä yhteiskuntasopimusta.Kummaa huvia ehkä kuitenkin. Voisiko toivoa että siellä Hankenissa ja muissa sosiologian ja lainopin tihentymissä koetettaisiin piirrellä tällaista toivekartaa jos vaikka applikaatiomielessä. Jospa sellaisen Rovion saisi?Jukka Sjöstedt
PoistaÄllistyksekseni lukea tankkasin paria lausetta Carlo Cipollan toimittamassa Fontanan taloushistoriassa. Se oli Ranskan kohdalla tai senmaalainen kirjoittaja. Tärkeintä oli kestää velkaantuneena elämistä. Nyt asia on selvä ja näinhän meidänkin tehtaamme toimivat 1980-luvulle saakka. Heikko tase oli voimaa.
Nyanssioidakin pitäisi, mutta mikä kauppis minä olen. Lukekaa itse. No koko systeemin tasolla on sama juttu. Lyhennetty velka on vähennetty raha. Siksi pitemmät laina-ajat kotitalouksillekin. Ikuiset jopa, mikä johtaa vain siihen että finassilaitoksista tulisi perijöitä ja omistamisasumisesta vakaata vuokraoikeutta. Pitää vain oppia uskomaan ikimataliin korkoihin. Kukaan ei vain vielä tiedä paraneeko uskoa.
Firmoillehan lyhyetkin lainat olivat rullaavia ja faktisesti ikuisia. Kun eilen 15.8. selvitin systeemin kykyä tehdä maksuvälineitä sisäsiittoisesti, ikään kuin perunatori ilman perunamaata, niin se ihme huutaa että jotain puuttuu. Mihin rahaa tarvitaan päättymättömästi. Ostamiseen jotta ei tarvitsisi varastaa kuten armeijoiden piti.
Pentti JK Kouri vastasi lonkalta intuitiosta kiukusta ja ehkä osaamisestakin -logiikasta ja älyn terävyydestä ainakin: Miksi jättää uutta luomaamme varallisuutta vanhalle rahalle ? Aivan vastaansanomaton vastaväite. Paneudu siihen ja liikkeenjohtajien osakeoptiot, bonukset ja jättiliksat käyvät ymmärrettäviksi, moraalisesti hyväksyttäviksi. Ei tätä uutta post-demarista epätasa-arvon aikautta olisi ikinä päästy Harvardista ja Yalesta lanseeraamaankaan alumnien pariin Sanghaita myöten, ilman tällaista luther-kalvinistis-konfutselaista meriittietiikkaa. Siis tätä MBA aikaa ja sen saavutuksia.
Asia kai tuli selväksi ? Loppu on tekniikkaa kuten viime viikkoinen inversiokauppa eli Suomen demareiden 20 prosenttiin pudottaman yhteisöveron hyödyntäminen nosturialan kaupassa missä isompi jenkkiläinen pelastaa rahaa 35 %:n verokannasta täksi suomalaiseksi. Asiassa panee vastaan Obama, mutta kun Ilmarisen Ritakallio lobbasi asian suomeksi, toteutuuhan hänen tahtonsa. Siksi aikaa ainakin kun mies kiskoo omia tulospalkkioita rahapeleistä, joita voisi kutsua myös valtapeleiksi ja omistusten järjestelemisiksi. Ja sitten tajuta kapitalismin sydämenlyönneiksi.
Juuri toisten omaisuuksien valtaaminen / varjoon näivettäminen omilla kirkkaammilla -ilman kreivin huovien peliin puuttumista- on se vuosisatainen kehitysdraama jota vain suomeksi ei ole olemassakaan.
Aseiden sijasta välineinä on raha. Veri ei roisku. Kamppailu jatkuu ja dynamiikka. Jotkut jäävät jalkoihin kuten Suomi Lipposen-Niinistön-Viinasen asettuessa astinlaudoiksi investointipankkien tulla ja ostaa. Jätkät saivat valtiolle verorahoja ja sitten veroasteiden alennuksia. Konsensusta korkeimmillaan. Osakekurssithan räjäytettiin ylös pörssiosinkojen täydellisellä verottomuudella ja kun se kohta peruttiin OECD:n toimesta, jatkettiin veronhyvityssysteemillä, josta oli luopuminen EU:n kavahdettua. Mutta sitä ennen oli valtionyhtiöt myyty hyvään hintaan ja isoin kertaluovutusveroin ja yksityiset vaihdettu suvuilta kansainvälisiksi varainhoitoyhteisöjen osuuksiksi. Ja muutettu pois häpeän alta Mäntästä ja Kuusaankoskelta, Warkaudesta ja mistä kaikkialta ja mihin taiteeseen ja akateemiseen ja pääomatulojen lohtuun.
Taas luokkaretki-toivioretkeläisten ihastella tätä lahjakkuuden kirjoa. Näin ovat marjat. Ihan itse lukemastani kopiomaani, mitä nyt vähän valikoiden tilanahtauden vuoksi.Jukka Sjöstedt
Kuvan kuvaannollinen - etten nyt sanoisi kuvauksellinen vanhus - kuvattuna hetkenä onnistuu kätsysti luodessaan Hessu Hopomaisen vaikutelman. Kiittäen arvellakseni huovismaisen inspiraation alkulähdevettä?
VastaaPoistaTarkenee!
E. A. , sallinet että kerron kuinka Apollon ruokalasta saatiin kuin saatiinkin siedettävä? Vaalilause oli:
VastaaPoista"Vihreä viillokkikastike pois ruokalasta!"
Äänivyöryllä läpi.