Kiistakirjoitusta

Maahanmuutokriittinen Lalli kolhi kirveellä hengiltä englantilaissyntyisen piispan, joka oli Ruotsin kuninkaan kaveri. Vaikka tämä tapettu Henrik-piispa tavalla tai toisella keploteltiin suojeluspyhimykseksi, Lalli on salaa monien suomalaisten salapyhimys. Kova poika hän oli hiihtämäänkin, kun sai Köyliön järven jäällä piispan hevospelin kiinni. Ilmeisesti voitelu oli kohdallaan ja keli oli luistava.

Tuosta tapahtumasarjasta alkaa historiamme. ”Historia” tarkoittaa myös mieltä nostattavia tarinoita. Hiukan vanhempi ja tarkemmin lukien myös nykyinen Euroopan eri kouluissa opetettu historia sisältää salakertomuksen: miksi meidän kansamme, meidän maakuntamme, meidän sukumme on niin erinomaista kantaa, etenkin tunnettuihin naapureihin verrattuna.

Olen selaillut italialaista sotahistoriaa, oppikoulutasolla opetettua tekstiä. Sitä lukee kyllä silmät pyöreinä. Italialaisille ei aiheuta ongelmia ”osoittaa”, että he ovat vain hiukan epäkuntoon joutuneita roomalaisia samoin kuin kreikkalaiset arvioivat edustavansa jokseenkin kaikessa kaikkea sitä arvokasta, mikä Euroopasta on löydettävissä. Ranskalaisilta on turha kysyäkään, mikä on maailman merkittävin kansakunta. Sana ”kiina” on luettavissa maan kirjoitusmerkeistä ”keskusta”, siis kaiken olemassa olevan keskus. Tulkinnan muuttamiselle ei ole kuulemma ilmennyt aihetta.

Tätä taustaa vasten Suomi on mielestäni ainutlaatuinen menestyskertomus. Maahanmuuttokriittisyys on liian vaisua. Pitäisi olla maahanmuuttovastainen.

Poliittinen pakolaisuus oli huipussaan 1918 – 1920. Hyvin yleinen käytäntö oli ottaa tänne tunkeneilta ulkomaalaisilta – Pietarista pakoon päässeiltä – rahat ja arvoesineet talteen ja toimittaa heidän nopeasti eteenpäin. Se oli helppoa. Moni ei halunnut jäädä tänne, vaan jatkaa Pariisiin. Oli meillä kyllä malliksi joku venäläinen ruhtinas hevosmiehenä. Suomen valtio myi venäläisten rakennukset pois siirrettäviksi huutokaupalla. Isoisäni kävi ostelemassa niitä Terijoelta. Luullakseni osuuspankin talo, johon hän Kauhavalla itse asettui, oli yksi näistä.

Itsenäisyyden aikana Suomesta ovat yrittäneet tehdä alistetun siirtomaan Venäjä kaksi kertaa ja parhaillaan ehkä nyt kolmannen kerran, ja Saksa kahdesti, 1918 ja 1941, ja ehkä nyt kolmannen kerran. Saksasta tiedämme jokseenkin varmasti, että puheet kohtalonyhteydestä olivat sumutusta. Meille oli ajateltu tehtävä raaka-aineiden tuottajana. Selluloosan lisäksi heitä kiinnosti kupari. Markku Kuisma mainitsee kirjassaan, että Talvisodan aikana saksalaiset olivat pyytäneet Neuvostoliittoa varomaan Outokummun laitosten vahingoittamista. Ruotsi tyytyi halpaan ja enimmäkseen nöyrään työvoimaan niin kauan kuin sitä tarvittiin. Norjalaiset hävittivät kielemme Ruijasta.

On sellainen säännönmukaisuus, että suuremman ongelman uhatessa keskitytään pienempään. Hilja-mummu oli huolissaan valokuva-albumistaan Talvisodan ajan. Nuorempi veli Väiski oli omin käsin tuikannut tuleen kotimökin Kivennavalla. Se albumi ja vähät paperit muuten menivät turvapaikassa Lammilla tulipalossa, joka syttyi hormin halkeamasta.

Ympäristön ohella suuri ongelma meille kaikille on Saksan ja Venäjän kilpailu hegemoniasta. Sitä on jatkunut nyt 300 vuotta. Englanti yrittää muuttaa asemaansa mannermaahan niin, että se hyötyisi mahdollisimman paljon ja maksaisi mahdollisimman vähän. Sitä on jatkunut 500 vuotta.

Tuosta voi kai lukea, että ”globaali” näkökulma on kaunis mutta epätarkka ajatus. Miten on geometrisesti mahdollista nähdä koko pallo? Projektioita on kehitetty Ptolemaioksesta alkaen, mutta pallo pyörii.

Liitän kuvaksi Kongressin kirjaston sivulta Berannin Heezen-Tharp –kartan, joka oli tieteellinen sensaatio ja todistaa mannerlaattateorian todeksi. Suosittelen pistäytymistä http://www.loc.gov/resource/g9096c.ct003148/ .

Tämä kirjoitus tähdentää ilman sarvia ja hampaita, että maahanmuutto ja maahanmuuttokriittisyys ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita ja että suukopu asiasta on puhumista asian vierestä. Itse olisin kiinnostunut esimerkiksi tietämään, kenen bisnes Välimeren pakolaisuus on. Mafian?

Kun olen itse maahanmuuttajasukua – isäni suomalainen isä muutti Suomeen 1918 Pargalasta – kysymys rahasta ja työllisyydestä kiinnostaa kovasti. Tämä Kemppisten sukuhaara ryhtyi maastamuuttajiksi noin 1825 ja syynä oli kolera ja raaka nälkä. Työtä, etenkin paimenena toimimista, löytyi lähempää Pietaria.

Esitän kuvan kartan osoittaakseni, ettei maapallo ole globaalinen. Syvänteet erottavat mantereita ja vuoret maita. Ja Suomi on kertakaikkiaan väärässä paikassa.

Katselen karttaa ja menen illalla konserttiin. Tammisaareen, Ekenäs.