Sivun näyttöjä yhteensä

21. tammikuuta 2015

Muistojen taistelu





”Karjalan kunnailla” on lauluista valheellisin. Ehkä sen luontokuville löytäisi tai olisi löytänyt esikuva jostain päin Viipurin lääniä. Karjalan kannasta ajatellen kuvaa ei ainakaan voi sanoa osuvaksi. Muuan kirjoittaja (Antti J. Pietilä) herätti kiukkua 1920-luvula todistelemalla kirjoituksessaan, ettei Kannas oikeastaan ole mitään Suomea.

Laulun teksti lienee kirjoitettu Viipurissa neljän seinän sisällä, mutta Valter Juvelius oli kyllä maanmittarikin. Tohtorina hän kuitenkin tutki juutalaisuutta ja Salomon temppelin arvoitusta. Mahdollisesti kuuluisan Juvan suvun sukunimi sai siivet alleen tästä kirjailijanimestä. Asia on tietenkin tutkittu.

Väinö Linnasta tiedämme, että hänen romaaninsa ovat korvanneet ja sivuuttaneet monien lukijoiden omat kokemukset. Tässä mielessä kirjoituksissa, tässäkin, esitetyt sotamuistot ovat vaarallisia. Ne muuttuvat todellisuudeksi. Samasta syystä menneisyyden tahallinen vääristely on niin suosittua. Se yleensä onnistuu.

Tätä nykyä sanotaan, että jokainen kansa kirjoittaa itse historiansa ja tekee sen aina uudelleen. Minulla on täällä sata kirjaa, jossa selvitetään tätä ilmiötä. Jokaisessa päiväkodissa tiedetään, että esimerkiksi 1970-luvulla ja 2010-luvulla kirjoitetut Suomen historiat poikkeavat toisistaan.

Ei tämä koske vain maita ja kansoja. Ennen jokaisella maakunnalla oli oma, vakaa käsitys itsestään ja aidosta luonteestaan. Samoin oli kylillä. Joko ne olivat parempia kuin naapurikylä tai naapurikyläläisten harjoittaman vääryyden ja sorron vuoksi huonommalle osalle jääneitä.

Aluetieteestä tekee ongelmallisen oppiaineen se, etteivät nämä satuilevat yksiköt rajaudu minkään järjellisen perusteen mukaan ja että tarinat menevät osittain päällekkäin. Jos jossain kylässä asuu heränneitä ja suruttomia, heidän ”tietonsa” oloista poikkeavat toisistaan.

Joskus joutuu selvittelemään vanhoja papereita, sopimuksia, joskus jopa vanhoja puheita. Kuinka ollakaan, tulos on aina sama. Kaikki arvioivat menetelleensä oikein ja ajaneensa hyvää asiaa. Erehdyksiä ja virheitä myönnetään yleensä muodossa: olin hullu kun luotin siihen ihmiseen; erehdyin kun luulin että työnantajani osaa hommansa ja yrittää säilyttää työpaikkani.

Mietin ja muistelen, milloin olisin kuullut jonkun sanovan, että sitä ollaan sellaista rupuliporukkaa ja siinäkin joukossa tyhmemmästä päästä. Näitä ajattelevia pidetään kai itsemurhakandidaatteina tai sitten arvellaan, että asianomainen kalastelee vastaväitettä. Epätoivoisille kuuluu valehdella esimerkiksi maalailemalla katteettomasti ruusuisia kuvia. Ennen käytettiin aika usein iskulausetta ”ei pidä ajatella”. Sellainen kirjakin oli, mutta se taisi olla huumorivitsikirja.

Ei pidä ajatella. Juuri siinä keskiluokkainen ihminen on hyvä. Itsekin ajattelen usein aamulla, mitä en tänään ajatte. Miksi harmistua tänään, kun voi harmistua vasta huomenna?

Amerikkalainen verkkolähde julkaisi esimerkin kirjeestä, jollaisia Martin Luther King sai samalla kun tosia tietoja hänen sukupuolielämästään levitettiin vaimolle ja muille. Kirjeen sanottiin olleen FBI:n tuottama, ja se edusti sinänsä harvinaista kirjallisuuden lajia. Siinä luetellaan, luultavasti pitkään jatkuneeseen silmälläpitoon ja urkintaa perustuen, yksityiskohtaisia tietoja saajan toiminnasta ja esitetään niistä arvio. Johtopäätös on, että vastaanottaja on moraalisesti ala-arvoinen yksilö ja lisäksi psykoottinen ja seksuaalisesti häiriintynyt. Siksi kirjeessä ehdotetaan, että saaja ilman aiheetonta viivytystä päättäisi päivänsä oman käden kautta.

Tekstin julkaisijat (tässä tapauksessa EFFI, katso Martin Luther King Suicide Letter), eivät ole erikseen korostaneet, että tuollainen kirje ei taida olla tappouhkaus. Suomen lain mukaan kunnianloukkaus toteutuu myös kahdenkeskeisessä kirjeessä esitettynä. Sellaisia oikeusjuttuja taitaa kyllä olla hyvin vähän, eikä rangaistuskaan ole paha. Tulenko neuvoneeksi trolleja? Toivottavasti en. Suomessa pyritään siihen, että kaikkinainen häirintä tehtäisiin vaikeaksi. Häirintää tuo tietysti on.

Viimeksi kun menin johonkin puku päällä, jätin kravatin pois sen varjolla, etteivät johtavat poliitikotkaan nykyisin pidä solmiota välttämättömänä.

Todellisuudessa mieleen on palannut kaunis tapa, joka oli käytössä sulttaanin maissa. Korkea taho saattoi lähettää kenelle tahansa, esimerkiksi suurvisiirille, silkkihuivin. Se saattoi hyvinkin olla silmää miellyttävä ja joka suhteessa tasokas. Viesti oli yksiselitteinen: hirttäydy tähän, tai…

En voi kyllin ylistää poliitikkojen ja liikemiesten viisautta. Postin tai kuriirin tuoma tekstiili solmitaan kaulaan koristeeksi, eikä muuta kuin menoksi!

17 kommenttia:

  1. "Joskus joutuu selvittelemään vanhoja papereita, sopimuksia, joskus jopa vanhoja puheita. Kuinka ollakaan, tulos on aina sama. Kaikki arvioivat menetelleensä oikein ja ajaneensa hyvää asiaa."

    Tämän näkee työssään riita-asioita käsittelevä tuomari usein, jos on kyse jutusta, jossa on tyydytty suulliseen sopimukseen: järjestään osapuolet katsovat, että on päästy heidän ennakko-odotustensa mukaiseen lopputulokseen. Ne eivät usein kohtaa. Noh onneksi on todistustaakkanormisto - ja nykyisin sovittelu.

    VastaaPoista
  2. "etteivät johtavat poliitikotkaan nykyisin pidä solmiota välttämättömänä."

    Ja tuossa juuri näkyy nyky-kultuurin rappio. Jättäisin tavan iranilaisille politiikoille, heille solmio on jonkinlainen länsimaisen saatanallisuuden tunnus, samoin kuin naisten kätteleminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "jätin kravatin pois sen varjolla, etteivät johtavat poliitikotkaan nykyisin pidä solmiota välttämättömänä."
      Aikuisella miehellä luulisi olevan oma mielipide pukeutumisesta, mutta sopulina on menty mukaan tyylittömyyteen. Solmio tulee takaisin.

      Poista
    2. . . . solmion häviäminen on aivan johdonmukainen kehitys länsimaisessa kulttuurissa.

      Poista
    3. Onhan Iranissakin solmio käytössä, nimittäin 'Stolypinin solmio'. Tai millä nimellä se siellä tunnetaankin.

      Poista
  3. Kingiin liittyen muuten muistan jostain lukeneeni, että herran vastaus FBI:lle oli shokki J. Edgartille.

    King nimittäin ilmoitti, että hänelle on ihan sama julkaisetteko kyseiset tiedot vai ette. Hän ei asialle mitään mahda ja ne eivät mitenkään vaikuta kansalaisoikeusliikkeen toimintaan. Kyse ei Kingin mukaan ollut hänestä ja hänen persoonastaan vaan jostain ihan muusta, jota ei hänen mustamaalamaisensa ei enään voinut pysäyttää.

    Hoover nimittäin taisi käsittää tuosta vastauksesta sen, että nyt pelattiin pitkästä aikaa sellaista peliä, jossa hän ei ollutkaan niskan päällä ja eikä hän oikein edes tiennyt, että millä keinoilla peli voitaisiin vielä kääntää.

    Kyseiset kirjeet ja muutenkin Hooverin toiminta on hyvä muistaa varsinkin nyt kun me taas puhumme tiedonkeruusta ja tiedustelutiedosta. Ihan vaan muistutuksena se että Hoover oli poliisi (FBI:n johtaja), jonka tehtävänä on rikosten torjuminen ja rikollisten kiinniottaminen. Eikä mikään muu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen painokkaasti samaa mieltä. Aiheesta on hyviäkin kirjoja.

      Poista
    2. "poliisi (FBI:n johtaja), jonka tehtävänä on rikosten torjuminen ja rikollisten kiinniottaminen."

      Noh on hyvä kuitenkin muistaa, että toimivaltaan kuului myös valtiolliset rikokset, joiden torjumisessa kommunismin voiman vuosina raja oli veteen piirretty: on muistettava, että Lenin johtama III internatonaali edellytti jäseniltään aseellisen vallankumouksen hyväksymistä.

      Poista
  4. Älä silmä pieni, katso mihin vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    Älä korva pieni, kuule mitä vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    Älä käsi pieni, koske mitä vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    Älä jalka pieni, astu mihin vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    Älä kieli pieni, puhu mitä vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    Älä sydän pieni, mieti mitä vain,
    sillä Isä Taivainen näkee lapsen sydämeen.

    VastaaPoista
  5. Aeg
    Ei ole paremaid, halvemaid aegu.
    On ainult hetk, milles viibime praegu.
    Mis kord on alanud, lõppu sel pole.
    Kestma jääb kaunis, kestma jääb kole.
    ...

    (Aika
    Ei ole hyvää, ei huonoa aikaa.
    On vain nyt ja on parastaikaa.
    Mikä on alkanut jatkuu yhä.
    Säilyy paha ja kestää hyvä.

    Ei ole synkkää, ei iloista aikaa.
    Toistensa veroiset hetket paraikaa.
    Elämä elämän jatkua antaa,
    Kronoksen leikkeihin leluja kantaa.

    Ei ole mennyttä, tulevaa aikaa.
    On vain nyt ja on parastaikaa.
    Sattuman saatosta mitään et poista.
    Yksikään hetki ei häivytä toista.

    Tehtävätöntä ei ole aikaa.
    Tarkoitus vain ei näy parastaikaa.
    Enempää, vähempää olla ei voisi.
    Liikaa ei elämä verotta soisi.

    Mikään ei tuhoa, lahota aikaa.
    Pysyvää hetkeä elät paraikaa.
    Alkanut aika ei voi laata,
    ikuista vain emme aistia saata.)

    Artur Alliksaar

    VastaaPoista
  6. En tajua enää sanaakaan tästä nykyisestä nettipöhinästä. Tohtori King oli varmastikin hyvä ihminen, hänen ennenaikaisesta kuolemastaan pidettiin kyllä huolta. Pitää ajaa parta ja sitten opiskella papiksi, sitten ei ole pelkkä Ior Bock.

    VastaaPoista
  7. Karjalan kunnailla kertoo Laatokan Karjalasta. Oletkos koskaan käynyt? Se on vähän kuin Suomenlahden rannikko, mutta rantakalliot eivät ole laakeita eikä maisema pienimuoteisen matalaa, vaan Laatokasta nousee jyrkkiä riuttoja. Siellä on myös Suomen Aino "vuono" Sortavalasta Impilahteen päin. Norjaan ei voi verrata tietenkään, mutta Suomesta ei löydy kuin Kolilla on hieman samaa. Koli onkin samaa ikivanhaa vuoriston juurta. Laatokan rannalla nuo vaarat näyttäytyvät komeina.

    VastaaPoista
  8. Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,Käki kukkuu siellä ja kevät on –Vie sinne mun kaiho ponneton.Ma tunnen vaaras ja vuoristovyösJa kaskies sauhut ja uinuvat yösJa synkkäin metsies aarniopuut,Ja siintävät salmes ja vuonojes suut.Siell' usein matkani määrätöinLäpi metsäin kulki ja jylhäkköin,Ja vuorilla seisoin paljain päin,Mist' uljaan Karjalan eessäni näin.Tai läksin kyliin urhojen luo,Miss' ylhillä vaaroilla asui nuo;Näin miehet kunnon ja hilpeän työnJa näin, miss' sykkii Karjalan syän.Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,Jo Karjalan koivikot tuuhettuu,Käki kukkuu siellä ja kevät on –Vie sinne mun kaiho ponneton!

    VastaaPoista

  9. O.A.Westad päättää 6. laitoksen J.M.Robertsin World kirjaa "ajantasaistettuaan" , että piti yrittämäni säilyttää perusidea ja näyttää ihmisen muutospotentiaalin mittaamattomuus. Palasin alkulauseisiin sivulta 711 hurmioituneena. Siellä pannaan rajapyykiksi 1861 jonka jälkeen pakkotyönormaali oli mennyttä aikaa alettuaan agrikultuurin alusta pitäen 12 000 vuotta aikaisemmin.

    Sata vuotta lisää 1961 ja isäntä olikin palkkalaistensa armoilla lukeakseni taas parempaani, Margaret Thatcheria tällä kertaa. 50 vuotta lisää ja 2011 sekasorto onkin jo itsetarkoitus. Rahan pitämisestä maksetaan. Libor kävi pakkasella, se vapaa korko, meidän -eikun noiden pankkiirien kesken. Valtiomahti oli pitänyt miinuskorkoa Ruotsissa ja Tanskassa jo joku vuosi ennen, ja nyt koko EKP-aluekin. Pitäisi huutaa apuun luonnonlakeja tai edes luonnonoikeutta tällaisten hullujenhuonelaisten parantamiseksi, mutta pahempaa pukkaa.

    Aurinkorannat saivat hotellit ja infran Brysselistä ihan vain pankkien ottaessa tasevasemmalle valtioiden ja yhdistyksensä Euroopan Investointipankin "sitoumuksia takaisinmaksaa ja korollakin". Taseoikealle tuli pankkitiliraha. Se kiersi ministeriöiden kautta jakoon lentokenttätöihin ja sieltä palkkapusseina ja koneurakoitsijain salkuissa jos minne reaalisikiämään rantakuteiksi, -voiteiksi, -baareiksi hotelleiksi.

    Nyt EKP "ostaa" näitä velvoitteina hyväksyttyjä obligaatioita printterin kautta turskautettavalla nollarivillä (jonon kärjessä joku reaaliluku 2 tai 5 tms.) satamiljardisin määrin. Homma toimi Amerikoissa kuten Obaman kasvoista näkyi. Oli kyllä taas polvet notkauttavaa kaunopuheisuutta. Nyt nämä lainapaperit, paino sanalla paperi luovat synnyt taas lisille euroille. Sveitsi pani itsensä lukkoon kun arvaa niitä heille,vartiosotureille vahdittaviksi tyrkytettävän.Raha jää ikuiseksi (koska velkoja ei enää lynennetä (=olisi rahan supistus kuten uusi velka on lisäys jos muistan Allardt-Littusesta, vai oliko kymppiluokan yhteiskuntaopin tunnilta?).

    Oikestaan kirjoitan tästä vain koska näin Ylioppilasteatterissa Saastan. Se esittää koko mauttoman yltäkylläisyytemme. Kaspar Hauser esittää valinnanvaran ihanuutta. Päin seinää kertoo kasvatustieteen akateemisen tuottamasta oppilastuhosta. Matti Sarmelankin sormi tyrkkää kipeään paikkaan tänään Hesarissa B 11. Sarmelan kuvaraportti Thaimaan modernisoinnista avasi näkemään uuden ruman kuten Vuorelan taitotietojärkäle avasi vanhan hyvyyden -raajasurkasuneelle laskuriaivoiselle.
    Ihmeaikaansaannoksia ovat nuo nuorten taideluomat, vaistolla totuuden ytimeen. Tai jumalankaltaisuudella,sielulla. Niin sillä potentiaalilla muuttua aina, luoda toista, eikä vain lyödä.Jestas,pitää lopettaa.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  10. Kerran kansalaisopiston bussimatkalla Laatokan ympäri pysähdyimme Lahdenpohjassa, ja sieltä itään päin katsellessa horisontissa näkyi sinisiä aaltoilevia vaaroja. Siinä ne Karjalan kunnaat nyt ovat, ne ovat siis olemassa, ajattelin, ja siitä hetkestä jäikin pysyvä muisto silmän verkkokalvolle. EG

    VastaaPoista
  11. Kirje MLK:lle ei tosiaan ollut tappouhkaus. Sen sijaan se oli vainoamista ja pakottamista ja jos MLK olisi tuon tehnyt, kyse olisi varmaankin silti ollut taposta tms. Tai ainakin olisi pitänyt olla. Oli miten oli, jos viranomainen tuollaisen kirjeen lähettää, pitäisi hänen virua loppuelämänsä vankilassa.

    Kirjeen itsessään pitäisi olla riittävä syy, miksi ihmisiä ei pitäisi vakoilla.

    VastaaPoista
  12. Google street view:llä voit käydä katsomassa https://www.google.fi/maps/@61.781417,30.774822,3a,75y,181.06h,77.71t/data=!3m4!1e1!3m2!1sa5-N0Ua_HaZRpVzuSFyw_g!2e0

    VastaaPoista