Sivun näyttöjä yhteensä

7. syyskuuta 2009

Ristit



Wikipedian risti-hakusana (”cross”) sisältää monta kymmentä erilaista ristiä. Suomenkielisessä on jokunen (”risti”).

Kuvion alkuperää on turha miettiä. Se on hyvin tavallinen hyvin vanhoissa kalliopiirroksessa esimerkiksi usein auringoksi ajateltuna ristinä, jota ympäröi kehä.

Ensimmäinen rivi: Crux capitata eli ristiinnaulitsemisen risti eli latinalainen risti. P. Andreaksen risti. Kreikkalainen risti. Pietarin risti. Kardinaalin risti tai Lothringenin risti. Temppeliherrojen risti.

Toinen rivi: Paavin risti. Kolmoisristi. Ortodoksinen risti. Jerusalemin risti. Saksalainen risti. Sydänristi.

Kolmas rivi: Ristiretkeläisten risti. Palkkiristi eli gammariksti. Miekkaristi. Ankkuriristi (usko). Ankkuri (Kristuksen risti ja Neitsyt Marian puolikuu). Apilanlehtiristi.

Neljäs rivi: Kristus-monogrammi (khi-ro). Maltan risti. Kelttiläinen risti (aurinko lisätty). Alfaristi. Omegaristi. Lehtiristi.

Viides rivi: Ylösnousemuksen risti. Muunnelma Maltan rististä. Nuoliristi. Teutoninen eli rautaristi. Puolalainen ankkuriristi. Riimujen ympyräristi.

Kuudes rivi: pakanallinen aurinkoristi. Riimujen salamaristi. Gammadion eli Fylfot eli svastika eli hakaristi eli pahan onnen merkki. Sama vastapäivään, hyvän onnen merkki.

Onko rippilahjana käytetty pieni risti uskonnollisuuden merkki? En tiedä. Roomalaiskatolisen kirkon piirissä se on ainakin ollut itsestään selvyys.

Epäselvä itsestäänselvyys on sormus. Moniin papillisiin virkoihin ja yliopistollisiin arvoihin liittyy sormus. Suomessa perustutkintoihin liittyvät sormukset ovat epävirallisia eli useinkin järjestöjen varaiankeräyskeinoja.

Vihkisormus lienee kirkossamme ”pakollinen”, koske sormusten vaihto kuuluu kirkkokäsikirjan mukaan toimitukseen. Wikipedian artikkeli ”wedding ring” selvittää, miten epäselvä käytäntö on – pidetäänkö sormusta vasemmassa vai oikeassa kädessä. Jokin kunnioitettava taikausko liittynee nimettömään sormeen. Itse uskoisin, että niillä, joilla oli varaa sormuksiin, oli kivi- aatelis- tai sinettisormus etusormessa.

Vielä taannoin sormus tai sormuksettomuus oli varma merkki avioliitosta. Luvattomille teille lähdettäessä sormus pantiin liivintaskuun tai käsilaukkuun. Äidin luo itku kurkussa lähdettäessä sormus jätettiin puhelimen viereen pöydälle. Mutta nyt ei ole enää lankapuhelimia.

Muistan en ajan, kun Helsingin rautatieaseman kioskissa myytiin tilapäiseen tarpeeseen saunasormuksia eli messinkirenkaita. Sellainen oli välttämätön, jos pariskunta pyrki yleisen saunan perhepuolelle tai hotellin saunaan. Muistan muuten senkin, että Ranskassa hotelleissa ei kysytty naispuolisen seuralaisen nimeä eikä aina edes passia.

Eri puolilla Yhdysvaltoja hotellietsivät metsästivät luvattomia pariskuntia. Luulen että motellien yleistyminen teki lopun tuosta pyrkimyksestä vartioida moraalia. Mutta siihen käytäntöön liittyi myös avioeron syyllisyysperiaate, joka poistettiin meillä suhteellisen vähän aikaa sitten. Olen ajanut ja istunut kymmeniä juttuja, joita on ajettu huoruusperusteella; vuonna 1948 lakitekstistä poistettua sanaa ”aviorikos” käytettiin vielä puheessa. Myös tuomarit tiesivät, että huoruusperuste hankittiin hyvinkin usein eron nopeuttamiseksi ja ettei huorikumppani välttämättä ollut se ”toinen nainen” tai mies, jonka vuoksi välit olivat katkenneet.

Jouduin viimeksi runsas viikko sitten lieviin vaikeuksiin, kun ruma tapani on väännellä sanoja. Ehdotin pitkästä aikaa soittaneelle naispuoliselle tuttavalle ”intiimiä kanssakäymistä” ja hän sanoi, että ne ajat ovat ohi. Oli kova selittäminen. Raastuvassa todistajalta kysyttiin juuri tuota. Mielestäni se oli huvittavaa, koska läheskään aina todistajat eivät heti keksineet, mistä itse asiassa oli kysymys. Omassa kielenkäytössäni, jota siis pahoittelen, intiimi kanssakäyminen merkitsee espressokupillisten kumoamista tai lounasta Kosmoksessa (wieninleike muusilla).

Merkeistä suurta asiantuntemusta edellyttävä vitsi. Talvisodassa, väitetään, joku huusi neuvostopommikoneiden lähestyessä, että ei hätää, Kutsetin merkit.

Enso-Gutzeitin leimakirveellä pölleihin ja tukkeihin lyöty merkki oli viisisakarainen tähti, joten ”väärinkäsitys” oli ymmärrettävä.

Ainakin Kollaan suunnalla metsät, joita Stalin tahtoi, olivat paljolti Kutsetin tai Tiisenin (Diesen Wood). Hella Wuolijoenkin isännöimä (emännöimä) Aunuksen Puu fusioitui Ensoon. Ja sitten oli Waldhof, kotipaikka Käk’salami.

10 kommenttia:

  1. Kiitoksia paljon kirjoituksista. Olen 26-vuotias lukijasi, joka nauttii paljon oikeastaan kaikista teksteistä, joita olen tästä blogista tähän mennessä lukenut.

    VastaaPoista
  2. Anteeksi nyt vaan, mutta vähän nauratti, vaikka vakavista asioista kirjoitit.

    VastaaPoista
  3. KIINALAINEN KYMMENEN

    Ylarivin toinen risti (P. Andreaksen risti) on Kiinan numeroitten 10. Tama kymmenen tehdaan puhuttaessakin pannen etusormet nain ristiin. Taitaapi
    olla talla kiinalaisella kympilla enemman kayttoa kuin tuolla P. Andreaksen ristilla.

    VastaaPoista
  4. Meidän naapureiden ovenkarmiin oli piirretty hakaristi kunnes joku sen pyysi poistaa. Asuntoa vuokrasivat arvovaltaiset diplomaatit, joiden kansalaisuudessa sama käppyrä vaan tarkoitti Onnea.

    Merkityskartta liukuu jonnekin ja jotain kohti ja aluperäiset merkitykset on vaikea ymmärtää.

    Mutta niitä voi siksi repiä esille minkälaisessa yhteydessä tahansa ja napata oma symboliikka siihen niin, ettei yhteys katkea.

    ...

    Vihreä valo saadaan sillä lailla koko ajan paistavan
    ja muut jäävät punaisiin.

    VastaaPoista
  5. Pakanallinen aurinkoristi on parhaiten kuvaava risti koska aurinko on tärkeä osa valaistumista. Valaistus on sekä symboliikka, valoa että liikettä ja siinä toinen risti kuuluu liikkua toiseen suuntaan kuten Räsäsen kirjoittelu kulttuurista (ja sinun). Nämä on virtaviivaistettu jossain kohtaan historiaa koska manipulaatio on saatu omiin käsiin sillä lailla ja en edes usko, että tekijät ovat Kristinuskosta mutta ei myöskään Viikinkiajoilta suoraan vaan joku jolla on kompetenssia Viikinkiajoilta (Islanti? - hm - heillä on nimittäin vanha kieli edelleen käytössä) mutta pitävät sen visusti itsellään?

    Ohjaus ei silti istu kylmässä Islannissa tietenkään.
    Ohjaus istuu elintarviketeollisuudessa ja globaalissa politiikassa - ehkä Kiinassa (riisit) tai Eteleä-Amerikassa (puut).

    Ohjaus käy aina itsensä vastapuolelta eli vasemmasta kun toiminta käy oikealta. Ohjaus tapahtuu alhaalta tarvehierarkian mukaan mutta suunta käy rahan lisäämisen kautta eli investointien mukaan.

    Två sidor; upp och ner. Vänster mot höger och höger mot vänster.

    Kors och tvärs - livet går i kors och tvärs -
    så går också denna vers

    miehelleni, joka ajaa punaista avoautoa ja on tänään 50 - paljon hevosia -

    (pitäisi kirjottaa paperin halki ristiin)

    VastaaPoista
  6. Ja lisäksi on aika tunnettu silmukkaristi eli ns. Atonin risti (ylösosoittava viiva käännetty silmukaksi).

    Suomessa suomeksi Pentti Lempiäinen on kirjoittanut paljon symboleista (esim Pyhät merkit) ja sormusten symbolismista (esim kirjassa Pyhät toimitukset). On muuten huomattava, että teologinen symboliikka on kokonaan eri asia (uskontunnustusten, symbolon, tutkimus).

    VastaaPoista
  7. Katselin Reposaaressa taloa, jonka nurkkalaudoissa oli koristeena hakaristit. En kyllä muista, mihin suuntaan sakarat osoittivat. Talo on rakennettu 1800-luvulla.

    Mielenkiintoinen kirjoitus!

    VastaaPoista
  8. ad kybä: Pyhan Andreaksen ristille on kyllä löytynyt paljonkin julkista käyttöä esimerkiksi Skotlannin lipussa.

    VastaaPoista
  9. Historia on satua. Stooreja niin kauan kun tyypeillä on uskottavuutta.


    Hakevat Lipposen kaltaisia helppoheikkejä viemään sadut kansalle: Lipponen tuntuu olevan Platonin lailla oopperan tuntija ja italialainen esteetiikko (let me smile) mutta on suomalaisia myyvä - jokseenkin se kuuluu toimenkuvaan - portsarin näköinen heppu, jolla on enemmän puutteita kuin kansalla yleensä. On siis täynnä komplekseja ja ihailee mediaa, koska median avulla voisi joku uskoa, että on sivistynyt.

    Niin. Onhan se. Syö haarukalla ja lusikalla ja kuuntelee herroja, joilla on monen elämä kontollaan.

    VastaaPoista
  10. Huom; Lipposen kaltaisia - en sanonut Lipponen, enhän?? Sitäpaitsi tuo on sitaatti, jonka joku Carlie Caplin joskus sanoi. En siis ole vastuussa mistään sillä tämä on vain blogi ja teksti vain CC:n ja viittaa vain tyyppiin, enhän minä siis tarkoita mitään ja sitäpaitsi minä olen vain kotirouva ja kuulemma tyhmä ja sivstymätön. Minua voi siis portsarit ulos heittää täältä Kemppisen kapakasta.

    VastaaPoista