Sivun näyttöjä yhteensä

5. huhtikuuta 2015

Itse oppinut



”Itseoppinut on ainoa oppinut. Muut ovat opetettuja.”

Erno Paasilinnan aforismi on tietoisen monimerkityksinen. Sen voi lukea ainakin seitsemällä eri tavalla, ja ne oivat kaikki epätosia. Joku (Empson) kirjoitti kerran kirjankin, jonka nimi oli monimerkityksisyyden seitsemän muotoa.

Itseoppinut, itse oppinut ja itsestään oppinut viittaavat kaikki eri tahoille. Itseoppinut on ihminen, joka tekee jotain ilman koulutusta. Sivistyssana on autodidakti. Oli itseoppineita rakennusmestareita, jotka siis eivät olleet käyneet teknillistä koulua tai oppilaitosta. Sana ei kerro asianomaisen ammattitaidosta, joka voi olla sangen hyvä.

Itse oppinut on henkilö, joka on tavalla tai toisella omaksunut opetuksen tai opin.

Itsestään oppinut on saanut tiedon tai taidon muiden huomaamatta eli omia aikojaan. Joku oppii itsestään lukemaan niin etteivät sitä pane merkille isä ja äiti, veljet eivätkä sisaret.

”Ainoa” sisältää aforismin väitteen. Muuta kuin itseoppineet eivät ole oppineita.

”Oppinut” on joku, joka on ssaanut opettelun tai opiskelun valmiiksi. ”Oppinut” on toisaalta henkilö, jolla on epätavallisen paljon tietoa tai taitoa, melkein sama asia kuin tiedemies tai tutkija. ”Oppineet kiistelevät suomalaisten geneettisestä perimästä.”

”Opetettu” tarkoittaa kurssin käynyttä tai oppilaitoksen oppimäärän suorittanutta. Se tarkoittaa myös osan oppinutta eli sellaista ihmistä, jolta tämä opetuksen vastaanottaminen on jäänyt kesken jostain syystä, esimerkiksi työn, levon tai sairauden takia.

”Opetettu” sisältää myös vähättelevän vihjauksen. Se tuo mieleen opetetun kastemadon, jolle on yrityksen ja erehdyksen kautta kehittynyt taito varoa ryömimästä sellaiseen putkeen, josta saa sähköiskun. Opetettu koira nousee takajalkojensa varaan kerjäämään makupalaa. Opetettu hevonen tietää millainen äännähdys tarkoittaa pysähtymistä tai liikkeelle lähtemistä.

Se on vain eräs monista mahdollisista tulkinnoista, mutta lukija saa vaikutelman, että omin päin opetteleminen on jotenkin hienoa ja oppilaitoksen penkillä istuminen on tyhmää. Lukija ihastuu. Se on aika varma tyhmyyden merkki, että pitää itseään tarpeeksi oppia saaneena tai hankkineena. Joku aforistikko saattaa tehdä näin, mutta fyysikko tai biologi ei. Viimeksi mainituilla sekä alkeisoppiin että edistyneisiin opintoihin kuuluu monia asioita, joista tiedetään, ettei niitä tiedetä. Toiveikkaat lisäävät ”toistaiseksi”.

Oppiminen ja opettaminen ovat kaksi näkökulmaa samaan asiaan. Esimerkiksi ruotsin kielen taidon hankkiminen on toisen kannalta oppimista, toisen kannalta opettamista. Koululainen opettelee ja opettaja opettaa. Koululaisesta tulee itseoppinut, koska juuri sitä oppiminen sanana tarkoittaa. Itseoppinut rakennusmestari saa tietonsa tutkimalla tarkoin taloja tai seuraamalla niiden rakentajien töitä. Lisäksi hän tarvitsisi hiukan kirjaviisautta samoin kuin oppilaitoksen käynyt tarvitsee käytännön harjoittelua.

Ajaisitteko huoleti itseoppineen ”insinöörin” suunnittelemalle sillalle tietäen, ettei suunnittelija osaa laskea lujuuksia? Miten suhtautuisitte katon kestävyyteen kuultuanne, että betoniraudoittajan osaaminen perustuu ainoastaan Tekniikan käsikirjaan?

Itseoppinut lääkäri on ”valelääkäri” ja saa luultavasti tuomioistuimessa rangaistuksen, vaikka olisi toiminut hyvin. Itseoppineita lentoperämiehiä ei ole olemassa – eikä autonkuljettajia. Millainen olisi itseoppinut farmaseutti tai apteekkari; kauan sitten oli. Miksi ihmisiä alettiin kuitenkin kouluttaa vallan yliopistoissa?

Vastaus ei ole Paasilinnalle tärkeä valta, vaan vastuu. Ihmisen lääkitseminen tai sähkölaitteen korjaaminen epäonnistuvat joskus ja joskus se on tuhoisaa. Silloin on saatava tietää, mitä tapahtui ja kenen on syy. Jääkaapin ovessa oli asennustyön jälkeen verkkovirta. Asiakas sai pitoisuudeltaan tuhatkertaista lääkettä ja kuoli siihen. Se ei ainakaan kelpaa selitykseksi, että tekijä oli itseoppinut. Jos tekijällä oli tutkinto, on useimmiten helppo selvittää, toimiko hän saamansa opetuksen mukaan, jolloin opetusta täytyy muuttaa, vai poikkesiko hän siitä, jolloin hän on korvausvelvollinen.

Luottamatta opetukseen arvelen valitettavasti, että itseoppineisuutta myönteisesti kehuskeleva peittelee nokkeluuksilla omaa vajavaisuuden tunnettaan, joka on ehkä aiheellinen. Mielestäni ei ole väliä, onko joku oppinut saksan vahvat verbit maaliskuussa vai marraskuussa, koululuokassa vai ulkohuusissa. Jos hän ei ole niitä oppinut eli niitä ei ole hänelle opetettu, kuulen sen ja arvaan, että asiasta voi tulla vaikeuksia, esimerkiksi futuurin ja imperfektin sekoittamisesta. Mielestäni merkitys muuttuu, kun yksi sanoo ”rakastaisin sinua”, toinen ”rakastan sinua” ja kolmas ”rakastin sinua”.


37 kommenttia:

  1. Tuon Paasilinnan lausahduksen voi ottaa pelkkänä arrogantin ihmisen kielellisenä nokkeluutena, mutta lienee tarkoitettu myös egon pönkitykseksi. Ennenhän vain pieni osa Suomen kansasta sai varattomuuden tai pitkien välimatkojen vuoksi käydä oppikoulua ja siis oppia koulussa vaikkapa vieraita kieliä. Itsekseen pystyivät oppimaan vain lahjakkaimmat. Aika hämmästyttävää se, miten Haanpää kykeni lukemaan Joycea joidenkin Kansanvalistusseuran englannin kurssien pohjalta. Ja olihan se entinen presidenttikin ensin töissä satamassa. Ihminen pystyy paljoon, kun motivaatio ja tarve ovat suuret. Jos on vielä kykyäkin. Ja kun on oppimis- ja opetuspohjaa, pystyy helposti oppimaan lisää itse(kseen). Ruotsissa muuten sanotaan nykyisin: Han bor själv. = Hän asuu yksin. Kuulostaa hassulta.

    Olen ikäni puuhaillut vieraiden kielten parissa, mutta vasta äskettäin kuulin sellaisesta kuin espanjan eettinen datiivi. Joku miniän sukulainen oli siitä tehnyt tutkielman. Minulle espanjan subjunktiivinkin oppiminen on tuottanut vaikeuksia, vähän väliä on pitänyt kaivaa esiin epäsäännöllisten verbien taivutuskirja. Kokonainen kirja! Nuorella iällä sellaiset oppii helpommin ulkoa koulussa - pienen pakon alaisena. Ei pidä aliarvioida jonkinlaista pakkoa oppimisessa, oli sitten kyseessä ruotsi tai musiikki tai mikä vaan, ainakin aloitusvaiheessa. Opetuksen on vain sitten oltava asiantuntevaa ja - iloista. Aikoinaan Tampereella asuessamme yritin, päiväkerhon tätien kehotuksesta, saada 6-vuotiaan poikani Pirkan pojat -kuoroon, mutta hän ei halunnut. Kaverithan pelasivat vain jääkiekkoa. Vajosin jopa lahjontaan, olisin tuplannut hänen viikkorahansa ja maalailin, miten hienoa olisi sitten isompana päästä ulkomaillekin esiintymään. "Mutta jos lapsena ei halua," oli vastaus, ja minä kunnioitin sitä. Olisi kai pitänyt pakottaa, jotenkin. EG

    VastaaPoista
  2. Kemppinenkin hävinnyt joskus väittelyssä Ernolle, vai mistä johtuu nämä jatkuvat, vähättelevät jutut Paasilinnasta? Väkisin pitää vääntää jotain negatiivista tyyliin "Ernolla piti olla saattaja mukana ulkomailla", tai "Ernolla ei ollut autoa" (lue ajokorttia). Tai jotain muuta lapsellista kitinää. Tämänpäiväinen blogikirjoituskin väkisin väännettyä jargonia yhdestä vaivaisesta lentävästä lauseesta, jota ei tulisi lukea kuin raamattua. Mutta kun kaivelee, niin kaivelee.

    Muistan ainakin yhden tv- väittelyn -80 luvulta, jossa Erno vedätti professoreita kuin pässejä narussa. En tosin usko että Kemppistä olisi huolittu mukaan kyseiseen väittelyyn. Se ulosanti, nääs.

    VastaaPoista
  3. Mutta onhan sentään! Hyshys!sunnuntaina, 05 huhtikuuta, 2015

    "Se on aika varma tyhmyyden merkki, että pitää itseään tarpeeksi oppia saaneena tai hankkineena. Joku aforistikko saattaa tehdä näin, mutta fyysikko tai biologi ei."

    Fyysikkous tai biologius edellyttävät ihmisen toimivan jotakuinkin toimivassa yhteiskunnassa, sillä ainoastaan sellaisessa noin abstrakteille nimikkeille voi olla kaikuvaa painoarvoa. Tämän ilmaisemiselle saattaa olla syy.

    Aiemmin on kirjoitettu eritellen urheilevien lahjakkuuksien kateutta herättävän kaoottisesta suorituskyvystä. Onko ihminen tyhmä, jos on pakon edestä sattunut viettämään ikänsä raittiina vailla pääsyä lähtökohtaisesti vihamielisten ja omia sääntöjään noudattamattomien mukakiipeilijöiden armottomuuksilla?

    Toistelevat elämän olevan peliä, kunnes pääsevät virkaansa tai tilillensä tyhjää toimittamaan. Sen jälkeen kehuskelevat sivistyneisyytensä totuudeksi. Viina virtaa, vaot vuollaan, sössötetään loputkin paikoilla käyskentelevät kyynisyyteen eikä virnuilu vähene siltikään.

    2000-lukulaisten kouluinsinöörien laskelmia tositoimissa nähtyäni luottaisin itse asiasta kiinnostuneeseen enemmän. Liikaa liian nuorena, eikä naistennauratteluiässä enää naurata. Arveluni on, ettei tuo ennen niin pahasti haitaksi ollut. Mikä lie liikaa, ja sehän tiedetään.

    Töiss´ ain, ja tylsäks tuut. Naisiakin on ollut oikein puhumassa siitä, kuinka HALUAVAT valtaa, sekä myöskin yrittävät toimia tuon halunsa mukaisesti. Onnistuvatkin, jos miehet ovat hedonistisia ämmiä.

    Joskohan vielä tältä saisi, kun viskon suuntaansa valuuttaa...
    Äänioikeutettuja kaikki.

    Nälänhätää on hankala ratkoa pelkän hernekeiton voimalla, jos seinään tuijottaminen alkaa vaikuttamaan mielekkäämmältä tavalta viettää aikansa.

    VastaaPoista
  4. Melko tuore tilastotieto tyttöjen ja poikien oppimistuloksista oli murheellinen poikien kannalta. Ainekohtaisesti tytöt olivat eniten edellä terveystiedossa, matematiikassa pojat hävisivät vähiten. Sitten oli vielä niinkin, että pitkän matematiikan lukijat olivat sukupuolesta riippumatta keskimäärin puoli arvosanaa toisia parempia muissakin aineissa.

    Matematiikka siltä osin kuin sitä tunnen, on käsitettävä myös kieleksi. Kummallista, kuinka moni seitsemän luonnollisen kielen osaaja ei ole kuitenkaan kovin kiinnostunut siitä. Matematiikan kurssit on opittava itse, papukaijatekniikalla ei pääse pikälle, kuten terveystiedossa tai heikkojen maskuliinien luettelossa saattaa.

    VastaaPoista
  5. "Itseoppinut- jne.." muut ovat suurelta osin kloonattuja !

    VastaaPoista
  6. No jo oli aikakin ampua alas tämä puolivillainen aforismi, jossa on enemmän sukkeluutta kuin sisältöä.

    Varmaan moni nousee Ernon viisautta puolustamaankin, ehkäpä juuri sillä perusteella, että kaiken oppimisen perusta on opin sisäistäminen. Heiltä jää huomaamatta, että on ihan sama saako sen opin itse oppimalla vai toisen opettamana.

    VastaaPoista
  7. Olipa harvinaisen ala-arvoinen blokkaus Kemppiseltä. Pahansuopa, ja kateus paistaa läpi. Ja vielä pääsiäispäivänä. Huh huh..

    VastaaPoista
  8. Asia on esillä joten pientä säätöä saa siis laitella tuohon lausahdukseen, Erno Paasilinnan sanomaksikin soviteltuun luultavimmin Villin Lännen uudisraivaajamentaliteetin hedelmään.

    Ainoa oikea oppinut on itseoppinut, muut ovat opetetut (opetetut / koulutetut).

    Only the self-taught are learned, all others have been taught.

    Merkillinen keppostelu, höpsöä. Osin päteekin. Hauki on kala -metodilla ylioppimisen tuloksiin voi suhtautua tämän sanonnan varauksella. Siihen se on kai alkujaan?

    Arvo Turtiaisella oli tämä "Kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen." tms. joka on samantapaista köykäistä vapaarappausta jossa roiskeita pidetään tähdättyinä.

    Benjamin Franklinin suuhun on pantu lujasti kaikkea kevytviisautta. Asia on huvittava koska ne voi tarkistaa. Lordi Kelvinille ei ole suotu samaa yleisön palvontaa. Hänen profetointinsa ovat pidempiä ja punnitumpia, yllättävää kuinka harva on täysin hukkateillä. Sellainen"hänen olisi pitänyt tietää paremmin"-olo tulee mutta tarkemmin mietittyä ne ovat tosiaan vaikeita ennusteita, tulevan ajan kuri on ollut huono. Nyt kun saisimme vain tietää, kiitos! Tuleeko kaksikamarinen kaksipuoluejärjestelmä? Tuleeko Isoveli iholle? Koska kapitalismi säädetään vahingolliseksi ja julistetaan laittomaksi?
    Näitä olisi enemmänkin.

    I. H.

    VastaaPoista
  9. Opin saksan kielen vahvoja ja epävahvoja verbejä, deklinaatioita, akkusatiivia ja datiivia vaativia prepositioita, substantiivien sukuja, adjektiivien taivutusta, pronominien taipumista sijoissa, sivulauseen sanajärjestystä ja poikkeuksia oppikoulussa ja lukiossa yhteensä seitsemän vuotta. Läpäisin kokeet ja sain lakin.

    Mutta lukion jälkeen olin saksan kielen kävelevä interrogatiivipronomini.

    Jos joku saksalainen kysäisi kelloa, aloin miettiä deklinaatioita, sukua, vaatiiko vastaus datiivin vai akkusatiivin. Pärjäisinkö siinä hädässä nominatiivilla, onko verbi vahva, puolivahva vai heikko, sanonko suoraan vai liipaisenko verbin vasta lauseen lopussa? Kello kulki, ja hiki virtasi.

    Tapasin jokin vuosi sitten veneentekijän, jota ei ollut pilattu liialla kielenopetuksella. Mukana tapaamisessa oli Itävallan Suomen suurlähettiläs. Todistin uskomatonta.

    Suurlähettiläs kysäisi veneenteosta, ja veneentekijä alkoi pudotella saksaa suomeksi murtaen, mutta täysin virheettömästi. Hän kertoi asiaa, mutta samalla prepositiot, pronominit, substantiivit, taivutetut adjektiivit, deklinaatiot ja määreet putoilivat virheettömästi, ja lauseen loppuun tulivat tietysti verbit oikeassa järjestyksessä. Tulkki kuunteli yhtä ihmeissään kuin minä.

    Siinä tilanteessa olivat läsnä opetettu, minä, ja itseoppinut, veneentekijä. Se tapaus opetti paljon suomalaisesta kielenopetuksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sai minut Pääsiäisen röhönauruun. Niin totta, niin totta.

      Poista
    2. Kiva satu, mutta totta. Veneentekijä on nykyisin suuren kotimaisen veneenvalmistusyrityksen toimitusjohtaja, Sain jostain syystä komennuksen paikalle kun suurlähettiläälle esiteltiin noita upeita veneitä.

      Totuus on usein satua kivempaa.

      Poista
  10. Kuulin että basso Feodor Shaljapin olisi ollut autodidakti. Ei kannettu vesi itseoppineita kaipaa.
    Eräs vanha opettaja kertoi että hänen nuoruudessaan ei mestari luennoinut eikä seliselitetellyt: piti vain katsoa. Kemppinenkin on kova selittämään asioita miten milloinkin minäkin päivänä. Opilliset asiat ajavat usein umpikujaan, sen olen nähnyt. Oppia en halveksi, se on parhaimmillan hienoa perintöä. Olen ollut ahkera ja oppnut että jotain voin oppia, mutta turha ylpistyä. Nöyränä on pysyttävä suurmestarinkin. Terveisin: Pekka

    VastaaPoista
  11. Menestyksekäs oppiminen vaatii aktiivista ajatustoimintaa kultakin oppilaalta. Vaikka kuinka oppimestari hääräisi ja selittäisi, oppiminen tapahtuu vasta kun oppilas opettelee itse, oman pääkoppansa sisällä.

    Mutta tämä on aforistille sopivaa saivartelua, "itseoppinut" ei tavallisessa kielenkäytössä tarkoita tätä.

    VastaaPoista
  12. Mikähän lienee ollut blogistin pointti? Kait nyt jokainen tajuaa ettei esim. astronautti, tai aivokirurgi voi olla itseoppinut. Voi pyhä sylvi sentään..

    VastaaPoista
  13. Erno Paasilinnan aforismissa saattaa olla brechtiläinen puoli: "Was du nicht selber weisst / Weisst du nicht" (Lob des Lernens).

    VastaaPoista
  14. Moni on täällä Paasilinnan kanssa samaa mieltä. Minun täytyy kallistua Jukan puolelle. Olen nimittäin sikäli hyvässä asemassa, että voin vertailla: olen "oppinut" sikäli, että olen opiskellut fyysikoksi ja suorittanut tohtorin tutkinnon, mutta humanististen aineitten puolella itseoppinut. Olen lukenut niitä paljon itsekseni, muttei minulla ole tutkintoa. En ole koskaan edes hakenut opiskelupaikkaa, koska haluan pitää työt ja harrastukset erillään.

    Itseoppimisen suurena heikkoutena on se, että ihminen lukee sitä, mistä pitää. Lukematta jäävät aiheen ne puolet, joista ei pidä tai jotka ovat vaikeita. Opiskelun suurena etuna on se, että oppisisällön kehittää joku valmiiksi asian osaava, jolloin kokonaisuudesta tulee tasapainoisempi. Harva kykenee opiskelemaan itse, mutta vielä harvempi kykenee ymmärtämään kiinnostuskohteensa niin perusteellisesti, että voisi lukea kaikkia asiaankuuluvia aiheita riittävän laajasti.

    Lisäksi muodollisesta opiskelusta on se etu, että ko. alan ihmiset katsovat henkilön kuuluvan heimoonsa. Itseoppinut on aina ulkopuolinen.

    VastaaPoista
  15. Seuraavaksi Kemppinen teilannee Ernon kuolemattoman aforismin "Kirjailijaksi ei synnytä, on elettävä sellainen elämä josta syntyy kirjailija" ?

    P.S. Onko Kemppinen keksinyt ainuttakaan omaa aforismia, vai onko mies Ernoa lainaten "täysin typötyhjä" ?

    VastaaPoista
  16. Lisäämme: oppi on puu. Sen hankalin aika on ensimmäiset sata senttiä, siinä se tarvitsee sekä onnea selvitä jäniksistä että säistä. Kun ensimmäiset oksat ovat valmiita voi niille alkaa ripustaa jotakin tulevaisuuttakin. Osalle oppipuita ei se alku näytä mitenkään houkuttelevalta (sanokaamme nyt vaikka ruotsin tai saksan kielille tai monimutkaisemmalle matematiikalle). Ihmisolento on kuitenkin oppivaa lajia ja kun siitä hieman edetään niin kaikki kokemukset ja lukemukset lisäävät näiden opin puiden (jonkun muun tai itse istutettujen) oksistoa ja lehvistöä.

    Ja sitten lopulta itseäkin lakkaa kiinnostamasta mikä oli taimena pakkoa ja mikä omaa innostusta -- oman innostuksen ylläpitämät puut kasvavat nopeiten. Kun valita saa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä tuli sanottua. Osuu ja jää mieleen, puu!

      Poista
  17. Itse näen puheena olevassa EP:n ajatuksessa vain suuria linjoja. Ei tulisi mieleenkään kaivella tuollaisia sivupolkuja joille blogisti lähti.

    Kieltämättä nyt haiskahtaa sille jota jotkut jo väläyttelivät.

    Ernon pointti on: ajattele itse. Blogistin pointti on - mikä?

    VastaaPoista

  18. Rainer von Fieandtia hävetti käyskennellä pankin yleisösalissa. Hän oli kiukuissaan itselleen kun pankki kaiken aikaa inflaatiovarasti asiakkailtaan omistajavelallistensa hyväksi. Kokeiltiin jos mitä indeksiehtoa ja A-tiliä ja velallisilta tivattiin inflaatiolisiä korkoihinsa.

    Seuraava pääjohtaja Göran J. Ehrnrooth ei kantanut huonoa omaatuntoa, vaan oli pakkosäästättämisen kannalla -joko koivistolais-keynesläisenä oppineena tai ihan vaan arkiymmärryksestä jota arkea väritti Kymi-Kymmene, Kaukas ja oliko muutakin? ,no oli. Indeksitilit saivat huutia ja inflaatio kyytiä. Tel-rahaakin alkoi olla ja meni inflaatiotietä sekin.

    Mutta e-hei, ei alkuunkaan nykyjäpien turmioviemäriin kaksoiskierteellä 1. rahoitetaan firmojen siirto ulkomaille, 2. loppu käteinen ja lyhennykset edellisten lainarahoituksista sijoitetaan pysyvästi pois Suomesta -joka todetaan riskikeskittymäksi ja jos miksi. Niin E-liike rakensi tehtaita ja nimenomaisesti nosti jalostusastetta sellusta, hiokkeesta sanomalehtipaperista kohti painopaperirullia ja vesileimakirjoitusarkkeja ja noita tulostuspapereita,joihin olen hukkua. Massatuotantoa yhtä kaikki, jotta jätkille korvissa ja kevätpuroilla olisi töitä ja pienviljelijöille rahanjatketta.

    Tuli itseoppineelle mieleen tällaisia ja sitten se kuinka Fieandtia ei nolottanut valtion kassakriisi pääministerikautenaan, vaan lapsilisien maksatusta lykättiin. Sillä lailla. Niin, noita lakejannehan minun pitikin sylkäistä, raivosi Minna Canth. Ja sai säätyjen kiukut päällensä. Se taisi Saimaan kanava täyttyä raikkaista vesistä välillä Kuopio - Pariisi kun paremmasta maailmasta uneksivat jollailijat sieltä meloskelivat. Siis koukkasivat rannikkoylhäisöjemme selän takaa.

    Oli noita Minnan näytelmiä tai kiukunpurkauksia esitetty jo ennen kanavakaivuutakin. Niillä oltiin koverrettu Versailleksen perusteita ja kohtakan giljotiinin terä putosikin. Kansallisteatterin sijasta lavashowta oltiin esitetty ijät ajat ulkosalla markkinakojujen seassa tapapoliiseilta piilossa.

    J.V. Sukselainen joka oli Fieandtin sosiaaliministeri ei arvannut kysyä Kyösti Kalliolta, os.Taivas, josko ne Saimaan seteliniput löytyisivät vintiltä. Kalliohan ja Tanner olivat Suomen Pankkia johtaneet 6.12.17 jälkeisen valtion myös itsenäistyä. Ja itsenäistyihän se vaikka vaivoin juuri sopivasti vuoteen 1939 tultaessa. Hyvä ettei pantu enempää rahaa laivastoon eli Ruotsin puolustukseen. Oli mitä omaakin puolustaa, kun vielä Kekkonen sovelsi kommunistilakeja niiiden innokkaimpia voimaansaattajia vastaan. Se oli kansanrintamaa se. Ja mitä muuta itseoppinut tähän keksaisikaan vallattomuuksia sökeltää, tai säädyttömyyksiähän nämä. Niin siis Saimaan setelit olisi voitu ottaa rinnakkaisrahaksi jos kerran markkoja ei Valtiovallan suotu lainata SP:sta, vaan rahan synnyn piti tapahtua liikepankeissa, muka. Tsipras voipi ottaa paikallisrahan euron rinnalle ja saanee sen kreikkalaisten kesken käyväksi ihan libertalistisesti ilman "laillisen rahan" pakkosovellutus luonnetta. Agora puhuu, Eurooppa kuulee.

    Jääkööt tähän tältä kertaan. Sen jos vielä lisäsi, että eilen Varoufakis tapasi nahkatakkisussun Christine Lagarden. Paikka oli Washington. Tänään maanantaina US viranomaiset ratkaisevat Kreikan kriisin.Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin luullut, että tämä on Jukka K:n blogi.

      Poista
    2. Kummallista miten nuo Sjöstedtin jorinat tunnistaa jo ekasta lauseesta.

      Poista
  19. Joku opiskelee koko elämänsä mutta ei osaa mitään. Uusien asioiden opettaminen etenee aina itseoppineet edellä. Joku tutkii ja opettelee, uhraa koko elämänsä jollekkin asialle ja luo näin pohjan asian opettamiselle. Ymmärtäkää nyt Paasilinnan aforismin syvällinen merkitys se on viisauden alku. Voisi sanoa,että voi meitä metsäkanan poikasia , niin puskassa me joskus olemme. Kansakoulu pohjalta.

    VastaaPoista
  20. Ymmärrän hyvin, mikä tyyppi tässä Kemppistä risoo. Vapaan hengenviljelyn maailmassa törmää usein omatekoisiin intellektuelleihin, joiden maailmankuva näyttäisi olevan peräisin äidinkielenopettajien legendaarisesta "angstia yläastelaisille" paketista: elämme ahneuden aikakautta, vanhemmat eivät ole läsnä lapsilleen, johtajat ovat juopuneet vallastaan ja luonto kuolee. Konkreettisena todisteena tästä on oma työttömyys, päihdeongelma ja kyvyttömyys maksaa ruokkoja ympäri maakuntaa hööpötetyille naisille.

    Nämä tapaukset ovat tottuneet olemaan huomattavasti lukeneempia ja tietävämpiä kuin välitön lähiympäristönsä, mutta jos he törmäävät kirjoihin perehtyneisiin vieraisiin, argumentin pohjaksi nousee se, että isä sai köyhyyttään keuhkotaudin rakennuksilla ja veli on vammainen, älä tule minulle ryppyilemään. Toisin sanoen yksityinen on poliittista ja ei ole sen mukaan, kumpi sattuu sopimaan.

    Tämän kaavan mukaan Paasilinna oli huomattava kirjailija, jonka tekstissä oli vetoa ja hohtoa, mutta intellektuellina lähinnä latteuksien hokija. Kiista koskee sitä, että Paasilinnan tekstistä hurmaantuneet vaativat kunnioitusta myös maailmaa ja yhteiskuntaa koskeville ajatuksille. Kirjailija Paasilinnan kohdalla tietenkin voi vain todeta, että tulkintakehys on väärä. Kritiikin kohteena on kuitenkin epäsuorasti Paasilinnan kanssa samaan syyllistyneiden itseoppineiden korpi-intellektuellien armeija, joka on vieraillut näilläkin kommenttiareenoilla silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meistä täällä vaikuttavista näitä itseoppineita on aika moni. Suomalaisessa kulttuurissa on kuitenkin se positiivinen piirre, että kaikkein selvimmin itseoppineet ovat kuoleva laji. Minunkin "itseoppineisuuteni" perustaa sentään ylioppilastutkinnon vahvalle pohjalle. Korpifilosofeja ei enää ole, sillä kynnelle kykenevät käyvät kouluja.

      Toinen merkittävä tekijä on loistava suomalainen musiikinopetusjärjestelmä. Sen tuloksena maa on täynnä ihmisiä, jotka ovat klassisen musiikin puoliammattilaisia ja muutoinkin sivistyneitä. Esimerkiksi puolituttu nuori koneinsinööri, jonka ulkoinen habitus tuo mieleen lähinnä venäläismafian torpedon, osoittautui työpaikan ruokapöydässä juteltaessa päteväksi viulistiksi, jolla oli loistava klassisen musiikin ja kulttuurihistorian ymmärrys. Siihen kun lisää sen, että mies on reserviupseeri, niin ei tarvitse renesanssi-ihmistä kaukaa hakea: insinööri, taiteilija ja soturi. Tuollaista ihmistä olisi jopa Homeros arvostanut.

      Poista
    2. "omatekoinen intellektuelli" - tarkoitatko,että kaikki pitää kloonata ?

      Poista
  21. Itseoppineisuus käy toistenkin terveyden ja hengen päälle siten että Google Universityllä insinööri, lakinainen tai optiomeklari ajattelee ymmärtävänsä lääketiedettä sen verran muita "tyhmiä lampaita" paremmin että jättää lapsiansa rokottamatta koska hän on nyt viisaampi kuin koko lääkärikunta. Näin on käynyt mm. Kaliforniassa päin, jossa rokotteista kieltäytyjät ovat usein yliopistokoulutettua ns. parempaa ja äveriäämpää väkeä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kysy mielipide narkolepsiaan sairastuneiden lasten vanhemmilta

      Poista
    2. Entäs niiltä viidenkymmenen haudassa makaavan rokottamattoman perheenjäsenen omaisilta?

      Poista
  22. "Monta asiaa olisin ymmärtänyt ellei niitä olisi minulle selitetty." Stanislav Jerzy Lec

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. SJL oli käsittämättömän tasokas varsinkin kun osumia on niin paljon.

      Poista
    2. Lecissä puhuttelee, ainakin siinä mitä on suomennettu, myös, esim. Paasilinnaan verrattuna, väkivallattomuus.

      Poista
  23. "Pahuus kestää, hyvät teot haihtuvat hetkessä." EP

    Paasilinnan mahdollinen "väkivaltaisuus" perustuu kylmään totuuteen, että vaikka ihmisluonnon raakuuden saakin hetkellisesti sivistyksen suojaan (piiloon) pakotetuksi, niin poikkeusolot, sodat, taloudellinen ahdinko, nälkä, riidat ihmisluonteiden välillä, aate/uskonto-konfliktit, jopa liikennekäyttäytyminen jne. saavat viidakon laeille hetkessä vallan. Tämän on tiennnyt myös Lec, mutta hänen mietelmänsä ovat hienovireisempiä.

    Viimeksi raakuuden esiinmarssi on tapahtunut Ukrainassa. Monessa paikassa pahuutta ei ole saatu hetkeksikään piiloon. Samuli Paronen kannattaa yhtenä merkittävänä ajattelijana nostaa tässä yhteydessä myös esiin.

    En kuitenkaan laittaisi kumpaakaan, Paasilinnaa ja Leciä keskenään kilpasille. Kummaltakin löytyy aina ajankohtaista sanottavaa. Aika on joka tapauksessa aina armoton niille mietteille, jotka ovat jo syntyessään jääneet jotain vaille. Tämä koskee kaikkia ajattelijoita ja heidän elämäntöitään.

    Tähänkin Leciltä: "Pyhimykseksi julistaminen mitätöi minun silmissäni ihmisen, jota olisin saattanut pitää pyhimyksenä."

    Usein olen ajatellutkin, että puistoissa töröttävät patsaat, palkinnot ja Nobelit usein pilaavat henkilön maineen. Joskus henkilön itsensäkin jos hän on vielä palkittaessa elävien kirjoissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juankosken torille pystytettävästä patsaasta kysyttiin kylän omalta pojalta mielipide.

      "Mikäs siinä kunhan ette ryhdy järjestämään siellä sotilasparaateja."

      Waltari ei patsasta mielinyt, sai silti sellaisen tankkiesteen mieleen tuovan. Pyysi kyllä patsaan sijaan jotain hyödyllistä, vaikka kusiputkan.

      Nobelin rauhanpalkinto on väärin ymmärretyimpiä. "Sotimal sovat loppuut!" sanoi Rokka. Mitä karmeampi ja sotimaherkempi johtaja, sen paremmin rauhaa arvostetaan kansan parissa.

      Poista
  24. Humanisti voi olla ainoastaan itseoppinut. Insinööri on aina koulutuksen tulos tai tuote.

    VastaaPoista