Jääkärikeskustelu antaa aihetta. Ehkä asiaan ei vaikuta,
että kaikkia näitä kysymyksiä on käsitelty tässä blogissa ennen. Sekään ei
estä, että eräät eettiset kysymykset ovat samoja, joita olen esitellyt
vuosikymmeniä, myös luennoilla, myös oikeustieteellisessä.
Asia on nimittäin ajankohtainen. Jääkäriliike oli alkaessaan
lainvastainen mutta lakkasi olemasta sitä joukon saapuessa Suomeen, koska
valtiopetoksen konstitutoivaa sotatilaa Saksan kanssa ei enää ollut.
Vastuullisten poliitikkojen ja sotilaiden ei pidä puhua
totta. Nyt olemme joka päivä kuulleet, että mikään uhka ei kohdistu Suomeen.
Tätä on toisteltava, vaikka se ei pidä paikkaansa.
Uhka on olemassa, ja sen aiheuttaa Venäjä. Uhka kasvaa
jatkuvasti, koska Suomi lähenee jatkuvasti Natoa, sekä yksin että Ruotsin
kanssa.
Se ei auta, että hyvin suuri osa suomalaisista ihmettelee,
miten kummassa Yhdysvallat, joka Moskovassa nähdään samana asiana kuin Nato,
uhkaisi Venäjää ja sen menestystä.
Venäjän toiminta ei ole omaperäistä. Muistatte varmaan
aseteleman, joka oli elokuvissa kiusallisen vanhentunut jo 1920-luvulla. Toinen
mies sanoo toiselle sormella osoittaen, että katso mikä tuolta tulee – Nato!
Kun puhuteltu kääntää päätään, paukahtaa nyrkki turpaan. Tai ammutaan.
Miksi Saksa piti yli 200 000 miestä näennäisesti tyhjän
panttini Pohjoiskalotilla toisen maailmansodan aikana? Lopulta nuo joukot olisi
tarvittu kipeästi muualle. Vastaus: pelättiin juuri sitä, mikä tapahtui
lokakuussa 1944 eli puna-armeijan saarrostavaa suurhyökkäystä. Tämä
tapahtumasarja, joka on hampaat irvissä unohdettu, mainitaan alaviitteenä
nimityksellä Petsamon – Kirkkoniemen taistelut. Joukkojen vahvuudet ja
kaatuneet laskien taistelu oli suurempi kuin Ihantala tai Viron Sinimägi. Saksa
voitti, koska Neuvostoliitto ei onnistunut motittamaan. Päivän päätteeksi
Saksan armeija antautui Trondheimissa amerikkalaisille.
Ruijan ranta on kuolemanvaara valtamerikuljetuksille. Petsamo,
Murmansk, Arkangeli ja Svermorsk ovat erittäin merkittäviä sotilaskohteita. Sukellusveneet
pystyvät pysyttelemään piilossa kuukausia, mutta osa niistä on aina satamassa,
ja sitten ovat pinta-alukset.
Saksa ei pystynyt estämään länsiliittoutuneiden kuljetuksia
Murmanskiin, koska Norjan miehitys oli tullut liian kalliiksi. Saksa ei
pystynyt liioin yrittämään maihinnousua Britanniaan. Sen merivoimat eivät enää
kyenneet kattaviin suorituksiin. Yksi vika oli voimien keskittäminen
sukellusvenesotaan Atlantilla, ja sekin oli omituinen arvio. Kuljetuksia
Amerikasta kyettiin häiritsemään, mutta niitä ei voitu estää.
Viron, Latvian ja Liettuan yhteinen ongelma on Kaliningrad.
Strategisesti tilanne on toinen kuin Jäämerellä. Itämereltä ei pääse kuin
Tanskan salmien kautta, ja niiden sulkeminen on helppoa. Se on tehty monta
kertaa. Missä oli Neuvostoliiton laivasto toisen maailmansodan aikana?
Liikuntakyvyttömänä ja lähes toimettomana Itämeren pohjukassa.
Vastaavasti amerikkalainen lentotukialus tuskin uskaltaa
tulla pahassa tilanteessa Itämerelle.
Talouden sortuessa kansalaisissa on tapana nostattaa
isänmaallista mieltä, ja peruskaava on ollut vuosituhansia rakentaa ulkoinen
vaara ja marssia sitten torjumaan sitä. Menestyminen on helppoa, jos tuota
vaaraa ei ole todellisuudessa olemassa. Näin tapahtui Suomelle 1939 ja hiukan
aikaisemmin Puolalle. On outoa, ettei historiallinen kirjallisuus tunnusta,
että Neuvostoliitto hyökkäsi saksaan marraskuun lopussa 1939. Alku oli
ennakoiva isku, jollaisia on aina harjoitettu. Suora jatko oli Baltian miehitys
kesällä 1940, johon Saksa vastasi juuri Norjan ja Tanskan miehityksellä. Saksan
suopeus Baltiaan nähden aiheutti Stalinin virheen eli aivan pitäviin laskelmiin
perustuvan luulon, ettei Saksa hyökkää ennen kuin se on saanut joukkonsa ja
etenkin rahansa lännestä.
En näe asiaa niin, että joku eli Venäjä olisi hyökkäämässä
Rovaniemen lentokentälle näillä näkymin. Näen asian niin, että sotilaallinen
toiminta ei sellainen vaihtoehto, jonka voisi jättää huomiotta. Ainoa keino on
se sama, joka Venäjään ei ole ennenkään tehonnut, nimittäin väkivallankäytön
tekeminen hyökkääjälle liian kalliiksi.
On onni, että Venäjän poliittinen johto on tällä hetkellä
taitamattomien käsissä. Suomessa on laaja myöntyvyyden mieli ja pitkät perinteet
siinä. Myös keskustapuolue on nyt selvästi perääntymässä perinteellisestä
kielenkäytöstä.
Koska ministerit eivät kuulemma saa harjoittaa
provokaatioita, provosoin sitten puolestani. Euroopassa on yksi voimaryhmittymä,
josta Venäjä on merkillisen hiljaa. Lähetetään siis aluksi kaksi tuhatta
vapaaehtoista Saksaan Lockstedtiin koulutettavaksi. Ehdotan etenkin ilmavoimien
ja merivoimien väkeä.
"Vastuullisten poliitikkojen ja sotilaiden ei pidä puhua totta. Nyt olemme joka päivä kuulleet, että mikään uhka ei kohdistu Suomeen. Tätä on toisteltava, vaikka se ei pidä paikkaansa.
VastaaPoistaUhka on olemassa, ja sen aiheuttaa Venäjä. Uhka kasvaa jatkuvasti, koska Suomi lähenee jatkuvasti Natoa, sekä yksin että Ruotsin kanssa."
Pohjoismaiden puolustusministerien yhteinen kesy kirjoitus laukaisi Suomessa atavistisen primitiivireaktion. Putinin puolesta loukkaannuttiin massamaisesti ja Haglundin lisäksi loukkaantujat tulivat siinä sivussa sivaltaneeksi muidenkin pohjoismaiden puolustusministerit harkintakyvyttömiksi.
Kyllä on nyt sitten muidenkin pohjoismaiden puolustusministerien kuin Haglundin muistettava pyytää ainakin J ja S Niinistöltä ja hutvalta ja keitä niitä nyt onkaan erilaisia loukkaantumisryhmiä lupa jos aikovat oman alansa asioista kansalasille tosiasioita kertoa.
Niinpä. Kepu kaivoi retoriikkaansa kekkoslaisia hokemia erilaisten politiikan osien rempallaan olosta ja onhan se sisäpolitiikkakin rempallaan.
PoistaMessias Sipilä ehätti jo vannomaan TV:ssä ettei Natoon seuraavallakaan hallituskaudella.
Hyvin osaa ennustaa tulevaisuutta tämä ulkopoliittisessa uskossaan vahva.
A Karjalaiselle varsinkin tulevaisuuden ennustaminen oli vaikeaa. No hän taisikin olla maalaisliittolainen.
Kepu keksi sukkelasti aikakoneen jolla palasi 70-luvulle.
Kumpa minäkin voisin...
Ikiaikaisista ennusmerkeistä päätellen Bundeswehrillä on jotain outoa tekeillä.
VastaaPoistaKatsokaa vaikka BW kampstiefel neu. Massa 1,6 kg/kpl.
Euroopassa on yksi voimaryhmittymä josta Venäjä on merkillisen hiljaa.
VastaaPoistaMikä ryhmittymä on kyseessä?
Saksa.
VastaaPoistaSuomi on saksa(laine)n. Kunpa olisi, lapset pitävät enemmän hapankaalista kuin kaalikeitosta.
PoistaValtiomiestaidot tuntuvat olevan hukassa näillä nulikoilla ja tikkataulun- maaleilla. Omat intressit (?) menevät maan edun edelle. Tyhmempikin tajuaa, että Venäjästä on vaaraa suomelle vain, jos suomi aiheuttaa vaaraa venäjälle. Nulikat voisivat pitää jotkut keskustelut saunan seinien sisällä, kuin silloin ennen , eikä möläytellä niinkuin suussa ei olisi porstuaa. Onkohan sodista jo liian pitkä, kun alkaa olla sotahulluja jokapuolella.
VastaaPoistaMuistakaamme, että aika tasan 67 vuotta sitten pieni Suomi ja Venäjän silloinen imperiumi allekirjoittivat sopimuksen, jonka alussa ennakoidaan näitä aikoja näin:
VastaaPoista"Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta... (....) ....tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa."
Neuvostoliitto kutistui ja otti vanhan nimensä, jolloin Suomi purki sopimuksen sattuvasti juuri ennen kuin yhtyi liittoon "Saksan" ja monen "muun sen kanssa liitossa olevan valtion" kanssa.
Saksa on tätä nykyä Venäjälle niin tärkeä kaupallinen kumppani, että se hillitsee retoriikkaa. Suuri saatana on USA, jonka seuraava presidentti varmaankaan ei haaveile Nobelin rauhanpalkinnosta. Elämme mielenkiintoisia aikoja. Harkitsisin kaksi kertaa, ennen kuin alkaisin räksyttää itään päin. Sen sijaan katsoisin, että jotain kättä pitempää on lähistöllä.
PS. Muistaako kukaan enää aikoja 2000-luvun alussa? Silloin ainoat ja suurimmat uhkamme olivat terrorismi ja ilmastonmuutos. Luovuimme maamiinoistakin, jotta meistä tykättäisiin maailmanparannuspippaloissa.
Olisiko osasyynä Saksan kunnioittamiseen myös kansallismielisen A. Duginin oppi? Hänen Euraasia-opissaan haaveillaan, että Eurooppa jaetaan Saksan ja Venäjän kesken (taas).
PoistaJos Putin oli hänen oppinsa lumoissa ja ehdotteli Merkelille Duginismia puhelimessa, niin Merkel ei voinut julkisuuteen todeta Putinista muutakuin "mielipuoli- menettänyt järkensä" täsmentämättä tarkemmin.
Kuinka moni tiesi, että viimeisen viiden vuoden aikana Ruotsin ja Naton lentokoneet ovat loukanneet Suomen ilmatilaa saman verran kuin venäläisetkin? Tänä vuonna ainakaan venäläisten loukkauksia ei ole yhtään. Tieto on Tuomiojalta. Tämä tieto tosin sopii huonosti nykyilmapiiriin
VastaaPoistaVisti
Ei varmaan moni - mistä sinä tiedät? Sen verran epätodennäköistä, että todistustaakka on kyllä väitteen esittäjällä (me olemme Venäjän koneiden monien reittien vieressä, mutta tuskin Ruotsin tai Naton).
PoistaEmme koe Ruotsia ja Natoa turvallisuusuhkina. Venäjän koemme. Siksi.
PoistaUSA ja NATO, rauhan perikato!
PoistaLukekaapa toisenlaista Nato-tietoutta Keijo Korhoselta mm Suomen kuvalehdestä. Esim näin:
VastaaPoista"Kuinka monta merijalkaväen sotilasta Yhdysvaltojen presidentti, olipa hän kuka tahansa, uhraisi Helsingin – tai Tallinnan, tai Riikan, tai Varsovan – puolustamiseksi? Vastaus kuuluu: nolla, zero. Kuka tahansa joka väittää tai odottaa muuta osoittaa, ettei hän tunne eikä ymmärrä USA:n nykyistä poliittista ilmastoa eikä kansan enemmistön ajattelua."
Taitaapa olla trolli Moskovasta. Tämä sama kommentti on jo julkaistu aiemmin.
Poista"On outoa, ettei historiallinen kirjallisuus tunnusta, että Neuvostoliitto hyökkäsi saksaan marraskuun lopussa 1939." Mitä tuo virke tarkoittaa?
VastaaPoistaSyksyn 1939 Neuvostoliiton - Suomnen talvisotaanjohtaneiden neuvottelujen "konkreettinen turvallisuusintressi" oli Saksan hyökkäys. Sen torjumiseen tarvittiin Suopmenlahden saaria ja Karjalan kannasta. Englanti ei ollut hyökkäyskunnossa ja kun yritys tuli, se suuntautui Narvikiin.
PoistaMolotovin - Ribbentropin sopimus ei mitenkään estänyt sitä, että Neuvostoliitto ja Saksa tiesivät päätyvänsä sotaan keskenään. Avoin oli ajankohta. Hitler hyökkäsi 1941. Stalin teki virheen luullessaan, ettei se hyökkäys voi aivan vielä tulla.
Perustilanne on jatkunut vuodesta 1945, vaikka Saksaa ei ollut ennen vuotta 1949.
Tätä samaa aihetta käsitellään Timo Vihavaisen kirjoituksissa, tosin tarkastelukulma on hieman eri. Katsoin eilen hauskaa venäjän englantia puhuvan entisen vakoojan pitämää luentoa aiheesta. Se oli linkkinä yhdessä vastauksessa. Wie heisst dieses Dorf? Wo ist Die nähste Telegrafstation? Sei ruhig, Die rote Armee kommt bald. Nämä lauseet sisältävää sanakirjaa ei venäläinen sotilas tarvitse Smolenskissa!
Poistahttps://www.youtube.com/watch?v=SbBnRZoTHFs
Pekka Tammi
Saksa on eritapaus Venäjän propagandamaailmassa. Koko nykyisen Putinin Venäjän ideologian perusta on messiaaninen kuva Venäjästä Euroopan vapauttajana natsivallasta. On merkillistä, että vaikka se on kaiken muun propagandatekstin ydin, ne eivät (vielä) koskaan käytä tässä kontekstissa sanoja Saksa ja saksalaiset, ainoastaan natsismi ja natsit. Jos saapuu hetki jolloin Venäjä alkaa piirtää Saksasta vihollisen kuvaa, niinkuin USA-sta esimerkiksi, niin silloin ovat asiat jo tosi vakavat, koska silloin Putin painaa venäläisen aivojen ydinnappulaa. Näet siksi on Saksan mainitseminen vihollisten joukossa Putinin propagandakoneistolle vielä tabu. Putinin kanavien jokapäiväisenä katsojana sanoisin, että venäläisten riehuminen on rutiinimaista. En ole havainnut vuoden 2015 aikana eskaloitumista. Lännen tulisi pitää pää kylmänä ja muistella miten Reagan hajoitti Neuvostoliiton. Tsaarit pelkäävät vain yhtä - omaa kansaa. Kun se on kirjaimmilisesti nälkäinen, sitten alkavat asiat muuttua. Ja Putin tietää sen.
VastaaPoistaNs. ryssänupseereiden kohtelu oli luokatonta. Jääkärit, joiden korvantaustat olivat pahasti märät, syrjäyttivät Venäjän armeijassa palvelleet upseerit. Siinä menetettiin paljon arvokasta osaamista. Poliitikot epäilemättä iloitsivat, kun sotilaat olivat toistensa tukassa.
VastaaPoistaSinänsä on sitten ihmeellistä, millä muilla ansioilla kuin suhteilla, poliittisilla ja kulissien takaisilla sekä hienolla nimellään Mannerheim päätyi puolustusvoimien ylipäälliköksi eläkeikäisenä ja yli 20 vuotta armeijan asioista sivussa olleena.
Mannerheim ylipäälliköksi:
PoistaKuka muu elossa ollut suomalainen sotilas oli menestyksellisesti johtanut sotatoimia suuryksiköiden tasolla?
Mirko Harjulan tuore kirja "ryssänupseereista" vastaa tähän minua paljon paremmin ja perusteellisemmin. Kysymys ei ole nokkeluudesta huolimatta perustelu; menestyksellisyys voi koskea menneisyyttä, mutta tuossa vaiheessa moni aselaji oli kehittynyt ratkaisevasti erilaiseksi, jolloin vuosikymmenen takaiseen kokemukseen tukeutuminen oli huomattava ja mahdollisesti tarpeeton riski.
PoistaKuka sellainen huomattavan turvallinen ja mahdollisesti välttämätön ehdokas olisi ollut? Mutta tämä keskustelu lienee näennäisestä oppineisuudestaan huolimatta turhaa pedanttisuutta, sillä ainakin kaikkien aiheesta puhuttamieni tuolloin aikuisena olleen mielestä Mannerheim herätti luottamusta enemmän kuin kukaan - oikein tai väärin, niin koettiin. Ehkä tämä on siis se "hienon nimen" ansio?
PoistaMannerheim oli kouliintunut Venäjän hovissa ja henkilönä paitsi suhdetoiminnan ammattilainen myös riittävän etäinen. Siitä siis luottamus, nimen hienous ei varmaan haitannut. Monet ammattilaiset puolustusvoimien komentajat sotienväliseltä ajalta olivat varmaan keskellä eri intressiryhmiä ja Mannerheim Hindenburgin tapaan osasi pitää etäisyyttä. Silti oletan, ettei hänellä ollut riittävää asiantuntemusta enää sodanjohtoon, kuten olisi pitänyt ja jota oli jokaisella palveluksessa olevalla kenraalilla.
PoistaTotta. Oikeistolaisille jokamiehille Mannerheim oli myös vuoden 1918 pelastajahahmo, mikä ainakin tuntemilleni oli tosi iso juttu.
PoistaTänään 15.4.:"Viro pyytää maahan saksalaisia sotilasjoukkoja. Saksa suhtautuu pyyntöön myönteisesti.
VastaaPoistaKärsimättömät voivat luntata salaiset suunnitelmat täältä:
Poistahttp://fi.m.wikipedia.org/wiki/Geopolitiikan_perusteet:_Ven%C3%A4j%C3%A4n_geopoliittinen_tulevaisuus_(kirja)
Miten niin salaiset, kirjahan on julkaistu? 600 sivua isovenäläistä fasimia vai pitäisikö sanoa uhoa. Regina ja Herttasarjaa perheen emännille ja tätä Duginia miehille, maailma tarvitsee oikeitakin tunteita.
PoistaSaa sitä haaveilla, oo.. Moskova - Berliini -akseli! Pois tieltä massat pelloilla, urhojansa kaikkialta esiin työntää kansanv.. taitava kustantamo? Koska julkaistaan sarjakuva? Oopperaksi aivan huippu.
Ajassa on muutenkin 30-luvun lopun tunnelmia. Oikeiston isot pojat ovat tyytymättömiä suositun ulkoministeri Tuomiojan toimintaan ja punovat keskenään suunnitelmia hänen vaientamisekseen. Mitenkä tästä tuleekaan mieleen ulkoministeri Holstin järjestetty ero ennen talvisotaa.
PoistaOn totta, että Saksa painosti vahvasti Holstin erossa. Mutta kun muistaa, mitä tapahtui vajaan vuoden kuluttua erosta - viittaan Molotov-Ribbentrop-sopimukseen - niin eron yhdistäminen myöhempään aseveljeyteen, kuten kuvittelen anonyymin tarkoittavan, on silkkaa venäjämielistä propagandaa.
PoistaEn tarkoittanut ennakoida myöhempiä vaiheita, vaan sitä, että Saksa-korttia käytettiin tuolloin kotimaasta käsin, häärijänä Pakaslahti. Nyt käytettiin EU-korttia ja häärijänä Romakkaniemi. Olen yrittänyt ymmärtää asian vivahteita niin, että olisi tehtävä ero Natoon kuuluvien EU-maiden, joita on enemmistö, ja natottomien EU-maiden, joihin Suomikin vielä kuuluu, kannanottojen välillä. Turvallisuutensa sopimuksin varmistaneet maat voivat uhota reippaammin kuin sen itse kokonaan maksavat. Oletuksena tässä, että puhtaasti EU:n omaa puolustusta ei ole.
PoistaJäi kryptiseksi minkä vuoksi olisi ehdotuksen mukaan lähetettävä justiinsa teknisten aselajien sotaosaajia. Panttivankipataljoonaksiko?
VastaaPoistaMelkoisesti minua hämmästyttää nämä väitteet suomalaisten sotaintoisuudesta. Minulla on tainnut jäädä jotakin kyllä huomaamatta jos julkisuudessa sellaista on esiintynyt. Se myös kummastuttaa, että joku voi väittää ettei venäläisistä olisi nyt mitään uhkaa. Jos Venäjä julkisesti pitkän tähtäimen suunnitelmissaan ilmoittaa pyrkivänsä liittämään Puolan, Balttian maat sekä Suomen yhteyteensä, niin kyllä se nyt selkeä uhka on, jota ei mitenkään voi muuksi muuttaa. Kun "mielenosoittajat" siellä saadaan kiljumaan "anna meille Puola ja Suomi", niin saa kyllä vähän olla huolestunut. Ulkoministereiden kannanotto oli jokseenkin kiihkoton ja tosiasiat toteava. Minusta on vaikea ymmärtää sitä, että jos Pohjoismaat yrittävät varustautua Venäjän mahdolliseen interventioon, niin se olisi jonkinlainen provokaatio ja sodan lietsonta. En parhaalla tahdollakaan käsitä, että Suomi olisi viime aikoina voinut olla kohteliaampi itänaapuria kohtaan. Jokseenkin rauhallisesti on nykytilanteeseen valtiojohtomme suhtautunut. Hyvien suhteiden ylläpito on tärkeää, mutta jos itänaapuri tekee sen mahdottomaksi, niin ei sentään kaikkea voi niellä. Pitää muistaa mitä alistuminen venäläisten vaatimuksiin voi saada aikaan. Balttiassa alistuttiin ja sadattuhannet istutettiin juniin ja rahdattiin itään. Kovin harva palasi. Kun Neuvostoliitto valtasi yhdessä Saksan kanssa Puolan, osa puolalaisesta upseeristosta ja älymystöstä antautui venäläisille. Juuri tuli täyteen 75 vuotta siitä, kun päätettiin heidän teloittamisestaan. Lähes 22000 lopetettiin niskalaukauksella Katynin metsässä. Paljon on puhuttu Venäjän kaupasta ja miten tärkeä se on Suomelle. Pitkässä juoksussa tahtoo vain käydä niin, että itärajan taakse tehdyt investoinnit lyövät sijoittajaa korville. Tällä hetkellähän rajan takana on täydellinen mahdollisuus mielivaltaan. Esimerkkejä on nähty riittämiin. Kannattaa paremmin etsiä markkinoita jostakin muualta ja palata asiaan sitten jos joskus siellä itäpuolella on yhteisten säännösten noudattaminen ja sopimuskulttuuri osapuilleen meidän kanssamme linjassa.
VastaaPoistaSeveromorsk, ei Svermorsk. Kaunis kaupunki muuten. Tosin sitä ei pääse noin vain tutkiskelemaan, mutta Internetin avulla sekin onnistuu.
VastaaPoista"Sen merivoimat eivät enää kyenneet kattaviin suorituksiin. Yksi vika oli voimien keskittäminen sukellusvenesotaan Atlantilla."
VastaaPoistaOliko vähien voimien käyttäminen sukellusveneisiin kuitenkin kustannustehokkainta. Sillä saatiiin kohtuullista vahinkoa aikaan, toisin kuin I maailmansodan aikana, jolloin panostettu laivasto ei juurikakaan saanut mitään aikaan.