ICT-alan portfolioista tiedän
edelleen jotain, etenkin patenteista. Siksi en puhu enkä kirjoita niistä.
Uutisissa jätettiin selittämättä,
mitä tarkoittaa verkkoyhtiö, siis nyt Nokia ja Alcatel ja samassa yhteydessä
mainitut Ericsson ja Huawei.
Näiden firmojen asiakkaita ovat
useimmiten operaattorit eli sellaiset kuin Elisa tai Sonera. Ketju jatkuu
joskus. Eräät operaattorit eivät omista pätkääkään lankaa eivätkä kaistaa, vaan
vuokraavat sitä. Asiakas eli sinä tai minä on tällä kielenkäytön alalla
”loppukäyttäjä”.
Internetin ongelmaa ei mainittu.
On vahvoja merkkejä sellaisesta, että hyvin halvan ja riittävän nopean
kansalaisten tietoverkon aika voi mennä ohi. Rahalla saisi etuoikeutta,
käytännössä esimerkiksi vauhtia eli lisää informaatioyksikköjä sekunnissa.
Internetin ”ilmaisuus” on yksi
aikamme ihmeitä. Ei se todellisuudessa ole ilmainen, mutta käytännössä Suomesta
katsoen hinnat on paketoitu niin että ainakin 80 prosenttia aikuisväestöstä
pystyy hankkimaan älypuhelimen ja käyttämään sitä. Älypuhelin tarkoittaa
matkapuhelinta, jossa on verkkoyhteys.
Tuo ilmaisuus toteutui oman
käsitykseni mukaan vahingossa. Maailman suuri hyväntekijä oli Yhdysvaltain
armeija. Suuria hyväntekijöitä olivat myös ne samat amerikkalaiset yliopistot,
joiden kalleutta moititaan.
Tässä maalaillun kehityksen
vastustaminen on miljoona kertaa tärkeämpää kuin esimerkiksi ”piratismi”,
menneisyyden ilmiö. En ole huomannut mainittavaa liikehdintää tässä asiassa.
Internet of Things eli kaiken
Internet eli Internet 4.0 on ollut tässä blogissa vähän väliä puheena jo useita
vuosia. Toivon että kun se suorastaan mainittiin nyt Nokian fuusion yhteydessä,
asia otettaisiin vakavasti.
Tosin se on väärä kielikuva, että
älylaitteet keskustelevat keskenään. Älylaitteet keskustelevat älyttömien
kanssa. Voit soittaa hehkulampulle tai rautanaulalle ja kysyä, missä olet –
oletko minun. IP-osoitteita riittää nyr.
Verkkoyhtiöt toimivat
tyypillisesti rakentamalla ja ylläpitämällä verkkoja eli siis myös keskuksia,
tukiasemia, reitittimiä ja muuta, IP-tekniikkaa eli verkko-osoitteita, ja
etenkin ohjelmistoja, joita tähän tarvitaan.
Hyvin varovasti ja vähätellen
sanoisin että verkko-osoitteiden välinen liikenne ainakin satakertaistuu
parissa vuodessa.
Päivän tiedotteissa vaiettiin
täysin näkökohdasta, joka ei ole mitenkään yhdentekevä kahden eurooppalaisen
verkkoyhtiön fuusiossa. Yhtiöt kyllä sanovat itseään globaaleiksi, mutta
tarkoittavat eri asiaa.
Viime vuosina vuodot, urkinta ja
tietomurrot on lopulta ymmärretty isoiksi ja vaarallisiksi asioiksi.
Pitäisin järkevänä lähteä siitä,
että lankayhteys on helpompi varmistaa kuin langaton yhteys. Tarvitsemme
nopeasti ja kipeästi uutta tekniikkaa USA:n hallitusta ja armeijaa, Venäjää,
Israelia ja Kiinaa vastaan, vain eräitä mainitakseni, ehkä myös Nokiaa,
Googlea, Applea ja Microsoftia vastaan.
USA:n verkkomarkkinat ovat
varmasti hyvät. Siellä tarve suojautua USA:n hallitukselta on varmasti kaikkein
suurin.
Maapallon laajuisesti rahaliikenne
ja logistiikka ovat valtavan suuria aloja osina palvelujen tarjontaa.
Sota on vielä suurempi bisnes. En
halua puhua kybersodasta, koska se johtaa ajatukset harhaan. Tämä hetki sissiliikkeineen
ja pommituksineen selittyy sillä, että sota on muuttunut tuottoisaksi. Ennen se
tuotti rahaa asekauppiaille. Nykyajan aseita ovat valokuitu ja bitit. Niiden
kauppiaat menestyvät.
Anteeksi kiivas äänilajini, mutta
juuri näitä asioita tein päätyönäni 15 vuotta. Ainakin se mielipidesuunta on nyt
ohi että tekniikka ja sen mahdollistama ”sisältö” (informaatio) olisivat muka
eri asia.
Vaihtoehto titteli voisi olla, verkko kiristyy.
VastaaPoistaMinulla on muutama kymmenentuhatta Nokian osaketta. On ne nyt vähän nousussa, mutta ei sen väliä. (Sihteeri, paljonko mulla on Nokiaa? Sihteeri räplää tietokonetta. Muuten olemme hiljaa. Ja odotamme. Sitten se sanoo "114.202 kappaletta". Vai niin, ajattelen.)
VastaaPoistaNiin, minulla on jonkin verran N0kian osakketa, ei kovin paljon, ja niiden kurssi menee niin kuin muidenkin, edes takaisin. Outoteck laski taas tänäänkin... voi harmi.
Nokian osake sopii verkonpainoksi, menee nopeasti pohjaan.
VastaaPoistaNokia osake maksoi splitit huomioiden v 1991 n. 0.1 euroa
PoistaOn se siitä vielä hieman ylempänä
Kaveri myös sievoisen tukun Nokian osakkeita 1992. Arvaa harmitiko, kun kurssi kohosi yli 60 euroon?
PoistaNäin verkoista puhuttaessa tuli mieleen toinen, mielestäni vielä hankalampi kysymys, makea vesi ja sen omistaminen. Tästä voi vielä tulla paha kysymys suomalaisillekin, mihin verkkoon sitten kuuluukaan.
VastaaPoistaSisältö (merkityksellinen, merkityksiä antava) ja informaatio ovat ainakin minusta kaksi eri asiaa. Puhelinluetteloitten plaraaminen on vähän turhaa.
VastaaPoistaEsineiden Internet, Teollinen Internet ja Industrie 4.0, ja mitä niitä onkaan, varmaan kaikki joskus tulevat, kun kaikki niistä niin paljon puhuvat.. Tässä vain mennään (taas) teknologia edellä, ei vain Suomessa vaan koko kehittyneessä maailmassa, ja sillä puolella toivotun kasvun ja kakun jakajia riittää, laitevalmistajat, teleoperaattorit, pilvipalveluiden tarjoajat, sovelluskehittäjät etujoukossa. Kaikki on tekniikan puolesta jo valmista ja kohta vielä paremmin. Tällä hetkellä on vain räikeä ristiriita "puhennan" määrän ja edes Aku Ankka-tasoisten sovellusideoiden poissaolon välillä. Voin toki kohta katsella niitä rautanaulojani web-selaimella vaikka Hong Kongista käsin, ja tarkistaa mitä niille kuuluu, mutta missä siinä on kenellekään ansaintalogiikka? Mitä huvia ja hyötyä kaikkien mahdollisten esineiden ja asioiden virtuaalisesta esittämisestä Webin kautta voikaan olla, hyvistä ideoista on huutava pula. Ken elää, näkee. Onhan nytkin "ihmispuolella" netissä valtava trafiikki viestejä, että laitan kohta pastaa, ja nyt söin sen.
VastaaPoistaAnsaintalogiikka on se rautanaulan oma IP-osoite - varastointi, jakelu jne. Kuluttajaa ajatellen olisi kiinnostavaa tietää, missä matkatavarani ovat, kun kaipaan niitä Kittilässä - suora meili kertoisi, Jokohamassa. Olisi se kiinnostavaa.
PoistaValmistuspuoella IoT johtaa mm. robotiikan automatisoimiseen. Komponentit kokoavat itse itsensä laitteeksi. (Ad hoc -verkko)
Jo käynnissä ovat lääketieteen sovellukset. Nanomittakaavan suoritin mahtuu esimerkiksi ruokaa tai lääkitystä sisältävään molkelyyliin.
Lisää piereskelytarinoita, pliis!
VastaaPoista" Tuo ilmaisuus toteutui oman käsitykseni mukaan vahingossa. Maailman suuri hyväntekijä oli Yhdysvaltain armeija. Suuria hyväntekijöitä olivat myös ne samat amerikkalaiset yliopistot, joiden kalleutta moititaan."
VastaaPoistaTämän "vahingon" seurauksena mainituilla toimijoilla on nyt pääsy kaikkeen maailman tietoon viestiliikenne mukaanlukien, ehkä käsin kirjoitettua kirjepostia lukuunottamatta.