Sivun näyttöjä yhteensä

30. joulukuuta 2009

Lakimiesblogi



”Lakimiesuutiset” pyysi viikkoa ennen joulua haastattelua kokemuksista blogista. Kysymys on osoitettu muutamalle yli-ikäiselle professorille.

Olin joitakin vuosia lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja. Oli sellainen puhe, että jos tuota tehtävää hoidettuaan tarvitsee noin kuukauden palkan virkavapauteen tieteellistä työskentelyä varten, se järjestyy. Kun tarve tuli, lupaus peruttiin. Jätin tehtäväni ylpeänä. Harvempi voi kehua joutuneensa itsensä lakimiesliiton petkuttamaksi.

Tämä on nykyisen toimituksen pyytämä esimerkki blogin kirjoittamisesta. En ole aivan varma, julkaistaisiinko tämä muistelukseni lehdessä tai sen verkkoversiossa. Nyt päätän julkaisemisistani itse. Sellainen on blogi.

Muistelukseni on ilkeä, mutta ei häijy. Kun ajattelen kollegojani verkkoavaruudessa, mieleeni tulee joskus, etteivät he tunne murresanojen taustoja.

Pohjanmaalla ”häjy” ei ollut mairitteleva nimitys. Sitä käytettiin myös tarkoittamaan isottelevaa alaikäistä. ”Meirän poika on vielä niin häjyynen.”

Häijyys vaistotaan, kun kysymyksessä ei ole selvä luonnevika tai mielen sairaus, henkisen keskenkasvuisuuden merkiksi. Häijy ihminen on kuin urheilija. Hän ei tule toimeen ilman jatkuvia suosionosoituksia. Sillä ei ole väliä, ovatko ne aitoja ja ansaittuja vai tilattuja ja maksettuja.

Mutta urheiluhan on hyvää ja häijyys pahaa? Ei se ole aivan niin selvää. Urheilija muistuttaa joskus poliitikkoa, joka muistuttaa sotasankaria, joka muistuttaa joskus himomurhaajaa. Suomen kansan aikakirjoissa Paavo Nurmi oli ehkä esimerkki. Hän ei omienkaan niukkojen puheittensa mukaan nauttinut yhtä paljon voittamisesta kuin siitä, että toiset hävisivät.

Urho Kekkonen saattoi olla työpaikkakiusaajan perikuva. En tarkoita pelkästään myllykirjeitä. Olen elänyt sitäkin aikaa ja muistan kaikenlaista.

Häijyläisen harjoittama kiusaaminen on tottumus, joka tuottaa palkintoja. Sekin riittää, että onnistuu pahoittamaan toisen mielen. Mutta kun asianomaisen – esimerkiksi puolison tai lapsen – heikot kohdat on kartoitettu, järjestelmällinen syyllistäminen ja siihen liittyvä uuvuttaminen tuottaa melkein aina tulosta.

Koska häijy ihminen - blogin kirjoittaja, kolumnisti, kirjailija – on biologisessa mielessä parasiitti eli syöpäläinen, joka elää toisten verestä ja kudoksesta, tuo tuomintatapa ei lopu koskaan. Siinä se muistuttaa alkoholismia ja fyysistä väkivaltaisuutta. Kun lyö kerran, lyö aina, tiedetään turvakodeissa.

Kirjoittajia ajatellen häijyläisen usein poikkeava älykkyys ja siihen tukeutuva luonteen kierous ovat vahvoja aseita. Ennen kuin tuntee saaneensa pitävän otteen kiusaaja on ihmisistä viehättävin, huomaavainen, hurmaava.

Tätä luullaan miellyttämisen tarpeeksi. Miellyttämisen tarve on ilmeinen koulutetuilla eläimillä ja pienillä lapsilla. Toisten ihmisten miellyttäminen on yhteisöllisyyden edellytys. Omassa kulttuurissamme miellyttäminen onnistuu siltä, joka osaa olla tavallinen ja havaittavassa määrin toisten tunteet ja tarpeet huomioon ottava. Kaliforniassa on ostettava rihkamaa lahjaksi ja Ranskassa on vietävä kukkia, kun taas Italiassa miellyttäminen tarkoittaa kenkien kiiltoa. Ruotsissa itsetietoisuus kätketään tasa-arvon teeskentelyyn. Saksassa ja Venäjällä ainakin ennen ihmisen kelpoisuus mitattiin siitä, miten nopea hän oli heittäytymään selälleen ja vikisemään armoa ja alistumista.

Syyllistäminen on tätä nykyä niin palkitseva kiusaamisen muoto, että useat ammattiryhmät ovat omistautuneet siihen. Lääkärikunnasta osa pitää tarkoin huolta siitä, että mikä tahansa vika, vaiva tai vamma johdetaan huonoista elämäntavoista (alkoholi, tupakka, lihavuus…) Papeilla on kiusaus tinkiä evankeliumien tähdentämästä lohduttamisesta, jos tarjoutuu tilaisuus taluttaa langennut veli tai sisar korvasta kaidalle polulle.

Lakimieskunnan perinteinen moraalinen värisokeus eli eettisten ongelmien paketoiminen laki- tai oikeuspostivismin rasvaisenruskeaan käärepaperiin on luonnollisesti nakertanut ammattikunnan maineen nykyiselleen.

Tämän hetken prosessioikeutta ajatellen sangen ihmeelliset kihlakunnantuomarit, jotka tuomion luettuaan haukkuivat ja läksyttivät etenkin nuoria rikoksentekijöitä (ja joskus heidän asianajajiaan), saattoivat tietää, mitä tekivät.

”Lakimiesuutiset” voisi järjestää kyselyn: muistatteko tapauksia, joissa rikoksesta tuomittu olisi ottanut opikseen ja parantanut tapansa? Minä muistan muutamia kymmeniä. Muistan jopa juristeja, jotka lopettivat ryyppäämisen ja alkoivat hoitaa tehtäviään asiallisesti.

Tuomioistuinten ja lakien kiukkuinen kommentointi on loistava, uusi asia. Perinteiset kommentit jäivät niin jähmeän kohteliaiksi. Syy on selvä. Kommentoijaksi tarvitaan spesialisti, joka todella osaa prosessioikeuden tai tuntee läpikotaisin tuomioistuintyöskentelyn.

Itse en kommentoi ratkaisuja, jotka ovat lainvoimaa vailla. En kirjoita juristeille, vaan yritän edistää tapaa seurata prejudikaatteja ja tarvittaessa avata termejä ja kielellisiä solmuja.

23 kommenttia:

  1. Pieni käräjämuisto:

    Kun istuin käräjiä saaristossa vuonna 1973 oli tuomittavina pari alle kaksikymppistä paikallista poikaa, jotka olivat tehneet murtoja tyhjiin kesähuviloihin ja löytäneet hieman alkoholia ja tupakkaa. Sattui olemaan niin, että joukko vanhoja lautakunnan jäseniä - herastuomareita - täytti 70 ja heidän uransa päättyi näihin käräjiin. He pyysivät pitämään puhuttelun pojille. Niinpä taisimme antaa pienet ehdolliset vankeusrangaistukset ja minä pidin nuhdesaarnan, jossa painotin sitä, että jos heidät vielä joskus tuomitaan jostakin niin rangaistukset yhdistetään ja he joutuvat vankilaan. Taisinpa pistää pojat vieläpä lupaamaan että tämä oli viimeinen kerta.

    Herastuomarit ainakin kiittivät kovin puheesta. En tiedä tuliko pojista kunnon kansalaisia. Toivon sitä koko sydämestäni ja nukun todella hyvin jos olen ollut pienenä osana tässä prosessissa.

    VastaaPoista
  2. Tämä on niin monitahoinen aihe, että varaan tilaisuuden ajan ja ajatusten salliessa palata.

    Kuvan himmeli on harvinaisen vähätahoinen. Siinä se vastaa meidän lakimiesten ammatillista omakuvaa: kun himmelissä on yleensä myös alaosa, meillä on pelkkä huippu. Pyramidit olivat hautoja. Korjaan: pyramideissa oli hauta, mutta muoto liittyi ikuisuususkoon. Emily Dickinsonia ulkoa siteeraten:

    It is an honorable thought
    - it makes one raise one's hat like when encountering
    gentlefolk on a Sunday street -
    that we should have immortal souls
    though pyramids decay and kingdoms like orchards flit russetly away.

    Ruotsalaisista puhutaan paljon kliseistä totta. Joka sanoo olevansa yhtä hyvä kuin muutkin, uskoo olevansa parempi (tämäkin on sitaatti, en ulkoa muista mistä).

    VastaaPoista
  3. Sehän on hienoa, että moraalisesti värisokeiden liiton lehti on huomannut, että blogejakin löytyy. Ylemmät piirit ovat siis huomanneet, että joku uskaltaa moralisoida heitäkin.

    Onhan se ylevää, että tuomari on pitänyt nuhdesaarnaa pojankoltiaisille, mutta rohkeutta olisi osoittanut, kun olisi häijysti kollegalle sanonut: "Perkeleen huonosti kirjoitettu toi sun päätös. Koitas nyt parantaa."

    VastaaPoista
  4. "Scribere, bibere, copulare".

    Ilokseni havaitsen, että himmeli on valmis!
    "Aina mun ääneni raittilta kuuluu, vaikkei mua näjy, jalajallajjalajalaveiveivei..."

    Lumitöiden lomassa Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  5. Hyvä JK,
    Kiitos lakimiehen joulusaarnasta! Kohalleen sattuu, muuatta kirjallista naisenpuolta lainatakseni.

    Vilkkaassa juhlanvietossa mieluisaksi osakseni lankesi fyysisempi toimeliaisuus: suun ruoka, juoma, meno muu, ja palkkapapit jäivät kuulematta, joten tämä tuli kuin tilauksesta.

    Tuomari työssään valvoo, että lakia nuodatetaan, blogissa pohtii oikeuden toteutumista.

    Olenko täysin männistössä?

    VastaaPoista
  6. Minulla oli häjy pomo. Ukko kiusasi kaikkia ja vielä nautti siitä. Kenen muun tahansa tekemänä teot olisi tuomittu työpaikkakiusaamiseksi, mutta kun tekijänä oli talon päällikkö, se oli vain johtajalle kuuluvan direktio-oikeuden käyttämistä. Siinä taas näki, että aika turhia ovat ne valtiolle johtotehtäviin hakeutuville tehtävät kallonkutistustestit. Onneksi ukko sitten älysi jäädä eläkkeelle pari vuotta sitten.

    JK:lle kiitos tämän vuoden blogeista. Olen viettänyt monta hauskaa ja nautinnollista hetkeä niiden parissa. Vaikka eläköityä aiotkin, niin älä kirjoittamista lopeta! Kaikkea hyvää vuodelle 2010 toivottaen

    Citizen Jane

    VastaaPoista
  7. Muuan maakunta-aviisissa oli vielä 1970-luvulla raastupauutiset pakinamuotoisia revityksiä - gonzojournalismia ennen tuon sanan keksimistä.
    Joskus nauratti, mutta tuskin koskaan kohteita (tai päätoimittajia).
    esim. pilven kminalisoinnin jälkeen niissä eka jutuissa, iso uutinen maalla, oli näitä "puhutteluja" nuorille tätä kautta + väheksyntää, mm. kantelu poliisin toimista.

    Palautteeseen taisivat kertoa tuon ilottelun loppuneen. Ja pääsiköhän se ko. oikeustoimittaja kunnolla tästä vanhasta tyylistään ikinä.

    VastaaPoista
  8. Kommentti anonyymille: Päätös oli kyllä siloin meikäläisen kirjoittama. Tosin varmaan joku muu päätös on ollut huonosti perusteltu, perustelut olivat siihen aikaan todella heikkoja, olisi varmaan ollut syytä haukkua. Asianajajat yleensä sitten repivät rikki ja vääntävät perusteluja kun haetaan muutosta. Joku tuomari sanoi joskus, että ei sitä niin tarkka tarvitse olla, hovi muuttaa kuitenkin.

    En jäänyt tuomioistuimiin kun käräjät oli istuttu.

    VastaaPoista
  9. Tuomarin puhuttelu ei sovi kaikkiin juttuihin. Se syntyy, jos sille on tilaus. Sen ei tulisi olla ylimääräinen moitesaarna, vaan sen pitäisi olematta vähänkään ristiriidassa tuomion viestin kanssa pyrkiä luomaan uskoa parempaan tulevaisuuteen, kun menneet on sovitettu. Jonkinlainen ihmisen kohtaaminen.

    VastaaPoista
  10. Hyvä professori!
    Minun kotipitäjässäni, n. 80 km:n päässä Kauhavalta, "häjyynen" oli pelkästään lapsen synonyymi ilman negatiivista sävyä. "Häjy flikka" tarkoitti nuorinta tytärtä. Voitiin jopa ylpeänä vastata:"Soli meirän häjy poika", jos esim. joku ihmetteli:"Kukas näin hianon kelekan on teheny?" Ja tarkoitettiin siis talon nuorinta poikaa. "Häjynluantooset" ihmiset olivat sitten erikseen. - Mutta murteissa on pitäjien välillä eroja. - Huomaa, muuten, että professori on emeritus. Te kirjoitatte pidempiä blogeja - meidän iloksemme. Hyvää uutta vuotta!
    Toivottaa Marke

    VastaaPoista
  11. Muutaman yli-ikäisen professorin lisäksi lakimiehistä blogia pitää mm. juristi nimeltä Kari Uoti.

    Kyllä Kari Uotin blogit nasevat ja ajankohtaisiin aiheisiin pitäytyvät kirjoitukset aina jonkun Erkki Havansin (pers.) ym. yli-iäkkäiden blogistien pitkäpiimäiset ja/tai mennyttä maailmaa ihannoivat ja/tai muistelevat jorinat voittavat!

    VastaaPoista
  12. Jeps, luomaan uskoa parempaan tulevaisuuteen niin kuin Juha Kettusen puhe turolaisille kun niiden eläkekassa oli nusastu; tuomio tuli mutta tämähän ei vielä tarkoittanut "että eläkeoikeutetut oikeasti saisivat rahaa."

    VastaaPoista
  13. Muistinvarainen siteeraus laamannin puhuttelusta kahdelle vastapuolina olleelle naiselle rikosjutussa vajaan kymmenen vuoden takaa:

    - Jos työ hutsut vielä ilmaannutte minun etteeni, minä laitan teijät linnaan.

    VastaaPoista
  14. Onhan tätä nyt pakko kommentoida, varsinkin kun taas joku lekuri moitti minua tupakoinnista ja yritti aloittaa saarnan tupakoinnin vaarallisuudesta. Hohhoijaa.

    Eli, mitä vitun tärkeilyä on jonkun tuomarin pitää yhtään mitään saarnaa kenellekään. Vastaavasti joku kaupan kassa voisi päivittäin saarnata asiakkaille ruokaostosten vaarallisuudesta.
    Ammatti näköjään nostaa kusen ja ylemmyydentunteen päähän.

    VastaaPoista
  15. Jyrki Virolainen:

    Nykyisin tuomarit eivät puhuttele saatikka saarnaa tuomituille, koska vähänkin isommassa tai hankalammassa jutussa tuomioita ei enää julisteta asianosaisilla käsittelyn päätteeksi, van ne annetaan ns, kansliatuomioina kirjallisina käräjäoikeuden kansliasta. HO tekee näin aina.

    Kansliatuomioita annetaan aivan liikaa, tuomareiden pitäisi julistaa tuomiot suullisessa käsittelyssä, vaikka tuomio annettaisiin vasta esim. 1-2 viikon kuluttua pääkäsittelyn päättymisestä. Nyt kansliatuomioita annetaan usein vasta 2-3 kk kuluttua pääkäsittelyssä, eli tässäkin suhteessa rikotaan sumeilematta lain kirjainta ja henkeä, mutta ylemmät oikeudet tai oikeuskansleri eivät puuttua tähän(kään) asiaan j epäkohtaan.

    Saa vaikutelman, että tuomarit ikään kuin pakenevat vastuutaan eivätkä halua edes enää nähdä tuomittaviaan, vaan luikkivat kiireesti kanslioihinsa heti käsittelyjen päätyttyä ilmoitettuaan ensin, että tuomio annetaan sitten aikanaan kirjallisena kansliassa.

    Itse en ollut 12 vuotta kestäneen ukkotuomarin viranhoidon aikana innostunut tuomioiden perustelujen ohi tapahtuvasta "saarnaamisesta", pelottelusta yms. ekstra-puhuttelusta, kyllä kaiken olennaisen voi sanoa ja kirjoittaa tuomion perusteluihin; rangaistusseuraamuksia eli niiden laatua ja määrää pitäisi tietenkin myös perustella.

    Joskus kyllä tuli pauhattua ensi kertaa rikoksen poluille eksyneille nuorille, mutta yleensä huonolla menestyksellä; näistä koltiaisista vasta kehittyikin usein moneksi vuodeksi paikkakuntansa pahimpia pikkurikollisia.

    Miksi nuhdella ja varoitella erityisesti nuoria rikoksentekijöitä? Nuhteita ja sättimisiä ansaitsisivat tietenkin tosi konnat ja häikäilemättömät rikoksiin syyllistyvät virkamiehet ja poliitikot. Mutta näitä tuomarimme käsittelevät tunnetusti silkkihansikkailla sekä prosessissa että tuomiolauselmissa.

    VastaaPoista
  16. Mitä vikaa olisi vanhan aikaisessa häpeässä?

    Siinä että sanottaisiin, "sinun on syytä hävetä tekoasi?"

    VastaaPoista
  17. JK paljonko aikaa tässä ajassa käytit tuon mittarin tekoon?

    VastaaPoista
  18. Englantilaisessa okeusjärjestelmässä tuo tuomarin pitämä moraalisaarna tuntuu olevan kovinkin itsestäänselvä asia, koska ne raportoidaan tarkasti myös ns. laatulehdissä. Satunnaisia esimerkkejä The Guardianin rikosuutisoinneista:

    "Because of your appalling previous record, we are imposing a custodial sentence. It is a shame you are abusing the care that the agencies are trying to give you. Probation and other services are trying to do their best for you."

    "Before you met William Davies you were of previous good character. It is clear you are an extremely talented musician, but also for the last five years you have been addicted to class A drugs."

    "Unlike the violent, parasitic criminals that these three are, the Hodson-Walkers were a hard-working, respectable family providing a valuable service to their local community. They have had great and lasting grief brought into their lives."

    Tässä vielä takavuosien Ei yhdeksän uutiset -sarjan tuomarisketsi:

    http://fans.mjjshots.com/ntnonfan/not.php?sketches#judge

    VastaaPoista
  19. Jaa, Jäppinen meinaa että aikamme hävyttömyyden varmin merkki on se, mistä koko ajan on puhe.

    VastaaPoista
  20. Anonyymi kirjoitti...
    Miksi nuhdella ja varoitella erityisesti nuoria rikoksentekijöitä? Nuhteita ja sättimisiä ansaitsisivat tietenkin tosi konnat ja häikäilemättömät rikoksiin syyllistyvät virkamiehet ja poliitikot. Mutta näitä tuomarimme käsittelevät tunnetusti silkkihansikkailla sekä prosessissa että tuomiolauselmissa.

    Hyvä kysymys, Kuopiossa oli parisen kymmentä vuotta sitten laajahko eliitinrötöstelyjuttu: STT:n toimittaja kiirehti jo alkaneeseen käsittelyyn:
    "Ai, kaupunginhallituksen kokoustako täällä pidetäänkin?", hän töräytti.

    (sittemminhän kaupungin kamreerina toimi tosi tekijä, entinen Tampereen dosentti, joka toi riskinoton kuntatalouteen).

    VastaaPoista
  21. Löfgrenille:

    Selitys lienee, että heidän käsityksensä mukaan tuomari luo oikeutta; meistä hän vain soveltaa sitä. Tästä erosta on vertailevassa oikeustieteessä ja muistelmissa kirjoitettu hyllymaileja.

    By the way, tuo ilmaisutapa, jolla sikäläiset tuomiot muutoin(kin) yleensä kirjoitetaan, on minusta ihailtava, vaikka siinä kyllä tuoksuu rikkiviisaan tunkkainen henki, onhan se tuollaisena virrannut viimeistään Dr. Johnsonin ajoista brittien laatuproosassa.

    VastaaPoista
  22. Kummallista että ylipäätään voidaan edes keskustella tuomarin pitämistä moraalisaarnoista.

    Asian laita olisi aivan toinen, jos tuomareilla olisi edes pienikin vastuu tuomioistaan. Nyt nämä jäpikät voivat haukkua tuomitun, vaikka tuomittu osoittautuisi Hovioikeudessa ja/tai KO:ssa syyttömäksi.

    Yhtä oikeisiin päätöksiin ja tuomioihin voidaan päästä tietotekniikan avulla. Ennakkoratkaisut siirretään tietokantaan, josta ristiinhaulla tulostetaan oikea tuomio. Tämä vapauttaisi suuren osan tuomareista rähjäämään kotioloihinsa.
    Ja tässä vaihtoehdossa olisi koulutettava lakitieteenpsykologeja haukkumaan ihmisiä, kun nämä poloiset odottavat tulostetta tuomiostaan. Luonnollisesti tämä lakitieteenpsykologi tekisi kotikäyntejä, jos tuomittu tulostaisi tuomionsa kotikoneeltaan. Siis aivan kuin Joulupukin kotikäynti. Josta tulikin mieleen, että huhtikuun 15. päivä voitaisiin julistaa Yleiseksi Tuomionlukupäiväksi. Sysmän Taka-Vintturin kunnanjohtaja voisi lukea Yleisen Tuomionlukupäivän avatuksi kunnan parvekkeelta.

    Tuomioon voisi vielä lisätä lisälukeman, jossa tuomittua vaadittaisiin menemään kirkkoon kuulemaan papin saarnaa helvetintulesta, jonka jälkeen ihmispolo joutuisi vielä lääkärin luokse kuulemaan ojennusta tupakoinnin ja rasvojen vaarallisuudesta. Lopuksi tuomitulle esitelmöitäisiin sikainfluenssan vaaroista ja ilmastonmuutoksesta.

    Ei ihme, että pian 50 prosenttia suomalaisista käyttää rauhoittavia ja keskaria.

    VastaaPoista
  23. DN:n liitteen mukaan (joulukuu 09) psykofarmaka-asiakkaiden määrä on kaksinkertaistunut ikäluokissa 17-19 eli curling-vanhempien takia uskottiin, että samalla kun nuorta ajetaan pärjäämään entisillä keinoilla häntä rauhoitetaan lääkkeillä, koska nuori itse ei varmasti koe maailmaa samalla lailla kuten häntä ohjaavat vanhemmat.

    VastaaPoista