Sivun näyttöjä yhteensä

6. joulukuuta 2009

Isänmaalle



Mikä media lienee kytkenyt nyt yhteen Talvisodan ja itsenäisyyspäivän? yhteys on ilmeinen, mutta niin olisi myös 1944.

Marsalkka Mannerheimista on sanottu, että hän oli mies vailla kotia, uskontoa ja isänmaata. Luonnehdinta on osuva. Vähitellen hän oppi suomea sujuvasti, vaikka lienee maininnut vielä 1942 syntymäpäiväänsä onnitelleena myös Neuvostovaltion, kun kysymyksessä oli Valtioneuvosto.

On ihmisiä, jotka vieroksuvat kaikkea kielteistä puhetta sankareistaan, ja näkevät kaikki heidän tekonsa suurina. Minä en ole kiinnostunut Mannerheimin pituushyppytuloksesta. Hän pelasti maan passiivisuudella 1932 ja aktiivisuudella 1939 ja arvovallalla 1944. Se riittää.

On ihmisiä, joiden mielestä omaa isää ei saa arvostella, oli hän kuinka humalassa tahansa. En hyväksy tätä. Tosin isäni ei heilunut kännissä eikä hänellä ole enää maata, kun kesämökki siirtyi lahjakkaan veljeni omistukseen.

”Isänmaallisuus” on kaamean lähellä nationalismin pahimpia muotoja. Suomessa osataan onneksi jo kysyä, kenen isänmaa.

Vielä Talvisodan aikana oli tuore vitsi sanoa, että lähin omainen on viranomainen. Tämän hetken isänmaallisuus on halua kehittää aika sattumanvaraisesti kehittynyttä ryhmää, oikeastaan verkostoa, jota yhdistävät maantieteellinen alue ja kaksi kieltä (pieni suomenruotsi eroaa suuresti Ruotsin kuningaskunnan kielestä), yhteiset muistot ja auttamatta yhteinen tulevaisuus.

Sukulaisissa on se hyvä puoli, että heistä ei pääse eroon. Lisäksi sukulaisilla on tavallisesti toisistaan oikea eli sangen kielteinen käsitys; turha esittää parempaa kuin on, koska kukaan ei usko.

”Kansallinen tarina” tarvitsee näyttelijänsä. ”Suomalainen” on aika väkisin tehty sankari. Venäläinen patriootti Mannerheim oli englantilais-ranskalaisesti suuntautunut Venäjän kulttuurin edustaja, josta on vaikea keksiä mitään tyypillisesti suomalaista.

Toinen esimerkki, suomalaisen miehen hyväksytty ja hurmaava esikuva voisi olla Tauno Palo.

On se vahinko, että Tauno Palon elokuvaura loppui näyttelijälakkoon niin varhain, vain hiukan yli 50-vuotiaana, ja ettei hän koskaan ehtinyt näyttelemään Mannerheimia. Hän olisi sen osannut, toisin kuin sekundanäyttelijä Joel Rinne, jolla oli noin seitsemän maneeria eikä muuta ammattitaitoa. Palo oli vähän kuin Cary Grant, köyhä kakara englantilaisesta satamakaupungista (Portsmouth), jonka näyttelijäntaito huipentui Englannin kuninkaan toimintaan. Tämä käytti mallina Grantin elokuvia hioakseen omia aristokraatin esiintymistaitojaan.

Perikuvallinen suomalainen Tauno Palo (ent. Brännäs) oli puoliksi hurri, puoleksi venäläinen. Hänellä oli siis samanlainen tausta kuin Georg Malmstenilla, paitsi että Taunon ensimmäinen kieli oli kyllä suomi. Isä oli Pedersörestä ja lienee puhunut Taunon vanhemmalle Göstä-veljelle ruotsia. Isoisä oli venäläinen sotamies Hämeenlinnassa. (Katso lähemmin Lauri Meri. Tauno Palo, s. 35-40.)

Suuren kertomuksen vetävyyden todistaa sankarin habitus. Tauno Palon olemus toi lähinnä mieleen kasakan – varsinkin rooleissa (Kulkurin valssi) - joissa hänen paksu, luonnonkihara tukkansa oli jätetty rauhaan ja hiusvoide kaappiin.

Väitetään, että toisin kuin täysvenäläinen Valentin Vaala (Ivanoff), Tauno oli haluton puhumaan sukujuuristaan. Teuvo Tulio (Theodor Tugai) ei sitä vastoin liene tuntenut estoja latvialais-venäläisyydestään.

”Suomalaista miestä” ihasteltaessa unohdetaan surkeasti Sörnäisten hampuusit ja Raunistulan sällit, puhumattakaan Pispalan punikeista. Näiden osuus onneemme on kuitenkin ollut melkein yhtä suuri kuin kiukkuisten isoäitien, jotka hammasta purren kouluttivat yhdeksän lastaan ylioppilaiksi äijän kadottua ties minne. Tuon koulukunnan epämiellyttävä mutta suurta kunnioitusta ansaitseva edustaja oli Juho Paasikivi, jota mainittiin myös Kustiksi. Hänen isänsä lienee keikahtanut markkinamatkoillaan reestä hankeen; ylioppilaaksi pojan koulutti täti maitokaupan takahuoneessa Lahden kauppapaikassa, joka aikanaan korotettiin kauppalaksi.

Taidan maksaa Kansallisbibliografian kuukausimaksun ja poimia sieltä kaikki erittäin venäjäntaitoiset – sellaiset kuin Paasikivi, Moskovan maisteri Ilmari Kianto, kiukkuinen oikeistolainen J.O. Ikola ja vaikkapa Kansallisteatterin Eino Kalima.

Suomalaisia emme ole, ruotsalaiksi emme tahdo tulla…! Lausetta ei ole syytä kirjoittaa loppuun. Arvelevat, että seuraava ”suuri ruumis” on Venäjä tai USA.

Meillä on maailmassa toiveita, koska suurmiehet ovat kuolleet ja heidät on onnistuneesti haudattu. Suurnaisiakaan ei ole näköpiirissä.

Rysselit tapaavat toisensa illalla linnassa. Puhe on siis Brysselistä, mutta nuo ulkomaan kirjaimet tekevät tenää.

33 kommenttia:

  1. No joo.

    Olihan varsinainen oodi Isänmaalle goottilais-sofistisessa hengessä.

    "Kulttuurin (ynnä isänmaan) rappion sinetti on, kun se menettää itsevarmuutensa, kun se pyytelee itseään anteeksi pikemmin kuin ylpeilee saavutuksillaan." T. Viha Vainen

    Toisaalta Kemppinen oli ladannut kuvaan kaikki prenikkannsa, nippelinsä ja mitalinsa??Häh?

    Ristiriitaista.

    Vähän samalla tavoin kuin Juice Leskinen, joka anarkistin roolia vetäessään oli samalla äärimmäisen tyytyväinen konservatiivi, kun sai viimeinkin kutsun sinne Linnan juhliin.

    Tästä huolimatta hyvää itsenäisyyspäivää blogistille. Ja lujia lauseita myös.

    VastaaPoista
  2. Aamen = "niin olkoon". Ja lisää aiheesta: fi.wikipedia.org/wiki/Aamen.

    Ja itsepäisyyspäivään. Kunnia niille, joille se kuuluu. Ja aihetta on syytä juhlia. Mutta voitaisiinko juhlan humussa vähitellen muistaa, että ei se takinkääntäminen maailman pahin asia ole? Sehän vain tarkoittaa, että oma mielipide oli alkujaan väärä ja perustelujen jälkeen luotu mielipide on lähempänä totuutta.

    VastaaPoista
  3. Jukka kysyi:"Mikä media lienee kytkenyt nyt yhteen Talvisodan ja itsenäisyyspäivän?"

    En tiedä, mutta Talvisodan ja joulunodotuksen kytki toisiinsa HS:ssä Pertti Jarla: http://www.hs.fi/fingerpori/1135251067283

    VastaaPoista
  4. Ad Catulux: - ne ovat isäni merkkejä eli siis mennyttä.

    Avain olisi ollut mm. VR miekkojen kera - myönnettiin vain sodan aikana, tai hopeinen eli peltinen vänrikin tähti - talvisodan aikana (muutettiin jatkosotaan kaikille kullanvärisiksi).

    VastaaPoista
  5. Sen mikä oli tarpeen erottaa tekstistäsi, oli hyvin sijoitettu wiimeiseen lauseeseen. Siitä sen kenties poimivat likinäköisimmätkin.

    VastaaPoista
  6. Minä kyllä ymmärsin jo aamuvarhaisella tätä lukiessani kyseessä olevan Pappa-Kemppisen merkkikokoelman. Mutta EPUT-merkki lienee Jukan pojan farkkuliivistä tuonne lipsahtanut... Montakohan kertaa on pitänyt Syrjän poikien konsertaatioita olla kuulemassa että prenikan saa?

    Tuo susi-aiheinen merkki kiinnostaa, mikä lienee?
    Entä EPUT-merkin(Etelä-Pohjanmaan Urheilun Tukijat) yläpuolella oleva havumerkki? Suojeluskuntamerkkejäkö? Blogisti kun on kaikesta hyvin perillä niin toivoisin joskus kirjoitelmaa suojeluskuntien arvomerkeistä, yms. tämän järjestön toimintaan liittyvästä, ihan rahoituksesta lähtien ja päättyen sodanjälkeisiin lakkautuspalkkoihin, koska niistä näyttää olevan hyvin vähän tietoa, tai ei ainakaan ole silmiini sattunut.

    -Maajussi-

    VastaaPoista
  7. Tuli tuosta isän maasta mieleen Linna, jonka mukaan monille rintamiehille annettiin sodan jälkeen talonpaikaksi maata, jota olivat etukäteen viisi vuotta puolustaneet.

    VastaaPoista
  8. VR mitään tunnustusmiekkoja tartte, vaunun lämmityslaite oli rikki, ja töspeleissä ei virtaa.

    VastaaPoista
  9. Tauno Palo ja Suomi-Filmi ovat tehneet suunnatonta vahinkoa asenteille Suomen maataloutta kohtaan.

    Vanhoissa leffoissa Tauno paneskeli heinapellolla milloin piikoja ja milloin talon tyttäriä. Tästä ovat kaupunkilaiset saaneet sellaisen virheellisen käsityksen, että landella on helppoa se toimeentulon hankiminen. Ja varsinkin nyt EU-tukien aikana.

    VastaaPoista
  10. Suomalaisuus - on se vahvasti tunnistettavissa ainakin kielestä. Sitten kun suomen kieli julistetaan suojeltavien listoille, sitten voi alkaa kysellä isänmaan kohtalon perään.

    Kansallisvaltioiden kuolemaa povataan tavan takaa, mutta ei se siltä näytä, kun katselee maailmalle. Ehkä se olisi hyvä asia, mutta näin pienen kansan ei kannattane kulkea sen trendin etujoukoissa.

    Tämän maan pellot eivät kysy, mitä kieltä sen kyntäjä puhuu - mutta tämän maan blogit kyllä kysyvät, millä kielellä niissä kirjoitetaan.

    VastaaPoista
  11. Kun Italia keksi käsitteen "uskottava" tai "katu-uskottava" joka on mainoonan pääväittämiä, alkoi jotain outoa tapahtumaan terveelle järjelle.
    Tästä voisi Slavoij Zizek seuraavaksi kirjoittaa; ei siis tarvitse olla kommunisti tajutakseen että retoriikalla ja erityisesti sen keksimisessä on oma kompetenssinsa.

    Näin mitalit satelevat sinne missä niillä ei ole oikeastaan mitään tekemistä.
    Kunhan joku saa ylläpitää naamatauluaan.
    Hyvää Itsenäisyyspäivää sinnekin: odotan vieraita n. 22 henkilöä ja nyt käy kuin nuoruuden tupperware-kutsuissa; toinen toisensa jälkeen putoaa pois koska tele-operaattori on tässä minulle lähin viranomainen.

    Omaa virrat ja viran säätää omalla lailla.

    VastaaPoista
  12. Raunistulan sällit luulisivat unta näkevänsä, jos olisivat katsomassa kello kuusi, kun heidän kylänsä komean koulun ikkunoille sytytetään elävät kynttilät itsenäisyyden kunniaksi; kaksi joka ikkunalle, yhteensä satakunta.
    Niin muuttuu maailma, sälliseni.

    VastaaPoista
  13. Oodi ja oodi. Minusta varsinainen oodi oli, kun itsenäisyyspäivänä Hesarin pääjuttu käsittelee Helsingin huoria.

    Jos Kemppinen olisi pannut aiheen ja ajoituksen kohtaamaan, olisin etsinyt rivien välistä kompaa. Hesarin kyseessä ollen epäilen, ettei toimituksen ilmastointi toimi.

    Asiasta toiseen. ja anteeksi tietämättömyyteni, mutta mikä on tuo susi kuvan alareunassa?

    VastaaPoista
  14. Eilen esitettiin Mies joka elehti liikaa. Ei se nuorempana katsojaa häirinnyt. Nyt olen alkanut huomata, että käteni hamuaa samariinia heti kun James Stewart astuu kuvaan. Tuo ainainen huuli pyöreänä möllöttäminen ja kielelle pysähtynyt "What...?"

    Sitä katsellessa tuli elävästi mieleen Cary Grant North By Northwestissa.
    "Minulla ei ollut viikonloppuna muuta tekemistä, joten päätin rakastua."
    Grant: (Kiristyvät leukalihakset, nielaisu) "Sepä hauskaa."

    VastaaPoista
  15. Hyvä elämänmakuinen ja rehellisen hauska kirjoitus J.K:lta. Uskoisin, että nuo merkit ovat ansaittuja lihalla ja verellä, siten niitä ei sovi väheksyä ja ansaitsee arvonsa kunnioituksen.

    Meillä lienee myodostunut ansaintaperuste presidentin myöntämille kunniamerkeille perinne ja myöntämisperusteena vahvimpina, että mitä enempi olet "suojellut maan vakautta varkain" tai "suurin virastonsa häpeään saattaminen" - palkitaan korkeimmilla ansiomerkeillä! Tästä olkaamme siis ylpeitä..

    Itse papitar esiintyy illan juhlissa itsetehdyllä (omalla) vaakunallaan "pinssi rinnassa", kuten jo ennakkoon saimme ihailla 2.12 MTV3:n uutiskuvissa. Se on koristeltu sinisin kivin ja reunustettu liljoin. Niin neitsyttä, niin neitsyttä ja politiikan puhtaus korkeimmillaan!

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  16. Mistä Paasikiven tai hänen aikakaistensa etevä venäjä olisi osoitus muusta kuin kyvykkään henkilön oppimiskyvyistä. On muistettava, että Venäjä ei ollut kommunistinen Neuvostoliitto eikä natsi-Saksa, kielen ja kulttuurin tuntemus ei ollut sillä tavoin aatteellisesti värittynyttä tai likaavaa kuten näköjään amerikkalainen Sibeliuksesta tai me 1980-luvun virolaisista helposti koemme.

    VastaaPoista
  17. Ad Omnia: - taulu isän merkeistä on äitini askartelu, tietenkin aika henkilökohtainen.

    Monen kysymä merkki on Hopeasusi, partiojärjestöjen kai korkein ansiomerkki, joka lienee saatu useiden suurleirien johtamisesta ja jamnboree-junailuista (ja asianajosta poika- ja tyttöjärjestöjä yhdistettäessä).

    Siellä on parinkin kuoron (YL) erilaisia merkkejä, Kokoomuksen kultainen ansiomerkki, Norssin ranneke ja sitten hienoin - Pikku jättiläisen kerhon jäsenmerkit! Vau!

    Oikeasti arvokkain on tuntolevy, jota ei ole taitettu kahtia. Se on todiste hengissä selviämisestä. Ei huono. Palveluaika 1.2.1939-17.12.1944.

    VastaaPoista
  18. Kunnioitettavia ovat isäsi saavutukset myös vapaan kansalaistoiminnan. Eteläpohjalainen osakunta ja Ylioppilaskunnan laulajat ovat muistaneet jäsentään usein, näin ymmärtäisin. Partiolaisenakin isäsi on ollut ansioitunut. Erikoisena seikkana silmään pisti Pikkujättiläisen kerhon aika kovatasoinen jäsenmerkki. Milloin noita sai suorittaa?

    VastaaPoista
  19. Minun käsitykseni mukaan Mannerheim oli yhtä maneeria koko mies, joten tällä perusteella "noin seitsemän maneeria" osannut (eikä sitten muuta) Joel Rinne saattoi olla sopivakin esittämään Marskia.

    Hieman hymyilyttää ajatus, että jo viisikymppisenä aika pyylevöitynyt Tauno Palo olisi pantu näyttelemään Mannerheimia.

    Cary Grant oli homo, joten ehkä hän juuri tämän vuoksi pystyi "näyttelemään" ensirakastajan roolejaan niin hyvin.

    Mannerheimiakin epäillään...

    VastaaPoista
  20. Puhe talvisodan hengestä onkin metka juttu. Miksei koskaan kehoteta taistelemaan lamaa vastaan jatkosodan hengessä? Se olisi sitä paitsi lähempänä nykyistä asenneilmastoa. Onhan meillä blogistin mainitsema Brysselin tukikin globaaleja vastustajia vastaan. Eikös se niin mene, että tässä kamppailussa ei riitä että pidämme asemamme (=poljemme paikallamme), vaan on myös alati edettävä hakien uusia alueita. Eikös näin ollut joskus ennenkin? Kun joku osasi asettaa kysymyksen tähän suuntaan, aloin ymmärtää, miksi talvisodan hengestä puhuminen tuntuu usein niin falskilta.

    VastaaPoista
  21. Epäilin kyllä aluksi, että ovat lentäjä-tähystäjän mitaleita, mutta sellainen kuva ei olisi sopinut kommenttiini.

    Jokaisella mitalilla on varmaan oma kertomuksensa ja tarinansa. Taulu täynnä muistoja. Pahoitteluni kärkevästä kommentista.

    Isä-Kemppiselle kiitokset näin itsenäisyyspäivän iltana ja runon pätkä.


    "Mitä vannottiin se pidetty on
    yli päämme kun löi tulilaine,
    ja rinnalla tuntomme tuomion
    muu kunnia meille on arvoton,
    katin kultaa kiitos ja maine."

    Yrhö Jylhä

    VastaaPoista
  22. Ad Erastotenes Aleksandrialainen: - Pikku Jättiläisen kerhon eri asteiden merkin suorittajista on luetteloita toisissa, kolmansissa painoksissa. Muistan elävästi kysymykset: vaikeita.

    Tietokilpailuja ei ollut vielä keksitty.

    VastaaPoista
  23. Mannerheimiakin epäillään...

    Tällaista paskapuhetta tuntuvat levittävän sofioksaset ja muut kaiken maailman virolaiset.

    VastaaPoista
  24. Raunistulan kansakoulun hammashoitola on mielessäni, sanoisin, kirkkaana

    VastaaPoista
  25. Eikö sivistysmaassa ja niinkin suvaitsevassa kuin Suomessa seksuaalisuus pitäisi olla jo arvostelusta vapaata? Kirkko edustaa jo heteroidensa lisäksi, homoja, transuja ym. niin täällä joku "epäilee jotain" tai että "jotakin epäillään"..

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  26. Tauno Palo oli hieno näyttelijä ja ihminen. Se käsitys vahvistui, kun näin hänet nuorena lähietäisyydeltä Alavuden Aulavan juhannusjuhlilla -70. Lauloi unohtumattomasti ja käveleskeli yleisön joukossa ystävällisesti keskustellen.

    VastaaPoista
  27. Erkki K. Laaksolle:

    Kuule. Laitapa Sofi Oksanen sanomaan Mannerheimia ja Tauno Paloa julkisesti homoiksi, niin näet kuinka sivistynyt ja suvaitsevainen tämä kansa onkaan.

    VastaaPoista
  28. Tarmo Manni antoi ymmärtää panneensa persiiseen sitä muuan yöjunassa. Suomalaissuuruuksien biseksuaalisuus se vasta paha tabu onkin.

    VastaaPoista
  29. Kun Mannerheimin homoutta epäillään, on syytä tarkastella asiaa aikalaisessa kontekstissa. Homoseksuaalisuuden harjoittaminen oli Mannerheimin elinaikana rikos, mikä osaltaan selittänee asiasta vaikenemisen (sikäli kuin vaiettavaa oli).

    VastaaPoista
  30. -rh:

    Suomalaissuuruuksien biseksuaalisuus se vasta paha tabu onkin.

    Tarkoitatko Alexander Stubbia?

    VastaaPoista
  31. JarMom - tuohan oli puolestani puhtaasti "heitto". Kyllä se tiedetään kuinka sivistyneitä me olemme.

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  32. Isä sai korpraalin natsan Vihman divisioonassa. Vasta myöhemmin tuon ylennyksen arvostus kasvoi kun kuulin että Vihma repi yli 20 aliupseerilta natsat kauluksesta ja alensi heidät sotamiehiksi (jopa kersantteja joukossa). Kaikki on niin suhteellista. Hänen isänmaallisuutensa oli kyllä aika valjua eteenkin taistolaisena aikana. Nyttemmin hänet on suorastaan raahattu veteraanijärjestöön kun muut elossa olevat täytyy kokoontumiseen suorastaan taluttaa.

    Vaimo kertoi että heillä itsenäisyyspäivänä yleensä pestiin seinät. Vappuna ajettiin tietysti paskaa pellolle. Tasapuolisesti.

    VastaaPoista