Sivun näyttöjä yhteensä

29. joulukuuta 2009

Iso asia



Vaivoin ennen joulua (ratkaisu 16.12.) lähtivät EU:n ja yritysten yhteisellä rahalla käyntiin ensimmäiset suurhankkeet. Niitä on kolme, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kestävän kehityksen energia, ilmastonmuutoksen vaikutusten pehmentäminen ja tulevaisuuden tiedon ja viestinnän yhteisö (future innovation and communication scoiety).

Kolmannessa ovat mukana Aalto-yliopisto, VTT ja Nokia. HIITin rooli ei ollut eikä ole mitenkään vähäinen. Hankkeen ykkösketjussa pelasi professori Martti Mäntylä, jonka Urheiluruutu-henkinen selostus (”miltäs nyt tuntuu”) löytyy osoitteesta

http://inhiit.blogspot.com/2009/12/eit-ict-labs-suomeen-kuinkas-se-kavi.htm
Avoimen tieteellisen kilpailun voittaminen tällaisessa pelissä, jossa pelimerkin suuruus on luokkaa 100 miljoonaa euroa vuodessa, ei ole tutkimuksen puolella verrattavissa Eurovision laulukilpailun voittamiseen. Se on niin paljon kovempi kisa.

"Today is a great day for innovation in Europe. With the selection of the first three Knowledge and Innovation Communities, the European Institute of Innovation and Technology marks the starting point of a new approach to innovation and knowledge sharing. The KICs will be our test-beds for an entirely new type of collaborations across the innovation web, bringing together our most excellent resources from higher education, research, business and entrepreneurship. Through the KICs we want to generate real impact in terms of new business creation, entrepreneurship and societal benefit…”

http://eit.europa.eu/press/news-archive/single-view/article/the-european-institute-of-innovation-and-technology-eit-launches-first-three-knowledge-and-innovat.html

Tähän mennessä on tapahtunut… Loppukilpailussa voittanut paperi panostaa erittäin vahvasti ihmisiin, joiden elämää ja toimintaa tekniikan pitää auttaa, ei enää tekniikkaan, jonka ympärillä pyörii tarpeettomia ja pahan hajuisia ihmisiä.

HIITin sisäinen nimitys tutkimussuunnalle on ”social networking”.

Luonnollisesti iskemme kiinni köyhyyteen ja osattomuuteen. Ei teknologia sitä ratkaise, mutta ei se ole liioin vailla merkitystä.

Kymmenen vuotta kehittelemämme oikeudellis-kulttuurihistoriallinen jyvänen on yhtenä mausteena keitossa. Missä innovaatio, siellä kysymys ”kenen” – patentit, tekijänoikeus.

Itse lisään, kaiken aikaisemmin asiassa lausumani uudistaen, ajatuksen. Sanon sitä suorastaan ajatukseksi.

Ympäristön käsittäminen vain elolliseksi ympäristöksi on mielivaltaista, suoraan 1800-luvun puolivälistä nykypäivään siirtynyttä ajattelua, joka on vierasta todellisuudelle ja käyttökelvotonta ja tuo mieleen huonommat fyysikot.

Biotieteet ovat jo luopuneet yrityksestä vedellä rajoja ”eläinten” ja joidenkin muiden välille. Samat tieteet ovat selvittäneet, että periytyminen on sekä eräiden emästen eli siis aineiden että näiden järjestykseen koodatun informaation (rakennussuunnitelman) siirtymistä.

Elävä ympäristö sikaloista ilmakehän tapahtumiin on tärkeä, mutta myös ihmisellä on hyvä olla talo, jossa hän asuu ajatuksiensa ja tunteittensa kanssa. Tyypillisesti hän ei asu yksin. Perhe, joukko tai ryhmä on mukana.

Elämää pitävät yllä uskomusjärjestelmät, nekin joita sanotaan tieteiksi, ja myös ne, joita mainitaan taiteiksi, ja ne joita sanotaan epätieteellisiksi.

Ihminen pitää yhteyttä puhumalla ja kirjoittamalla, ja siihen käytetään välineitä. Muuan väline on kynä. Toinen on rihvelitaulu. Kolmas on tietoverkko. Kun ihminen heittäytyi hurjaksi joskus 30 000 vuotta sitten, luolien seiniin alkoi ilmaantua uskomusjärjestelmiin ja havaintojen maailmaan liittyviä kuvia. Kuvien tuottaminen on tärkeää – ja äänten tuottaminen.

Maataloudessa ei ole ollut sataan vuoteen mitään spontaania. Elintarviketuotanto on luutunut samalla tavalla kuin suuri osa ns. savupiipputeollisuudesta, ja osoittanut myös olevansa samalla tavalla myrkyllinen suhteessa ympäristöön, esimerkiksi vesiin ja ilmaan.

Se mikä on syntynyt mielijohteesta tai vähällä suunnittelulla, on enimmäkseen pahentanut tilannetta. Esimerkki voisi olla lentoliikenne.

Sähköinen ympäristö eli maailmamme digitaalinen osa on yhteydessä siihen ympäristöön, joka rakentuu soluista eli kasvaa, kuolee ja kävelee, lentää ilmassa tai matelee maassa. Emme ole keksimässä ikiliikkujaa emmekä lisää ruutia. Sen sijaan olemme miettineet, mikä on oikeasti tärkeämpää kuin jokin muu.

18 kommenttia:

  1. Tulin tuomaan myöhästyneet Joulun toivotukset? Kenties aikaiset Uuuden Vuoden..?
    Mutta...
    Mitä tämä nyt on, Kemppi? Onko...oletko lopullisesti seonnut? (En kykene tuota linkkiä naputtamaan) Rienzi...joku Jäppinen kertokoon mistä on kysymys?
    pekka s-to.

    VastaaPoista
  2. Viimeiseen oivan kirjoituksesi kappaleeseen viitaten totean, että illalla kun avasi läppärini niin internet security alkoi aivan hulluna pajattamaan *hälyytystä* ja sain huomata ½-tunnin aikana oli koneen portteja koplattu 6380 kertaa ja tunkeutumisyrityksiä siis "hyökkäyksiä" järjestelmään 5 kpl.

    Tätä on aina silloin ja tällöin, mutta enempi tällöin! Jospa pitäisi siirtyä sinne 30.000 vuoden taas ja alkaa raapia kalkkikiveä seinään ja sylkäistä punaväriä päälle? Jäisihän ainakin DNA:ta seinään, josta joku ydinkatastrofista selvinnyt biologianalogi - USA:n kalliovuorilta -pohjolaan matkannut tutkija voisi analysoida, että mistä matrikkelikoostumus on peräisin ja onko peräti "kädellisestä". Sensaatio olisi taattu, sillä sivistymättömyys todistettaisiin DNA menetelmällä ja sitä kehittyineimmillä nanomenetelmillä, että suomessa oli ollut vilkasta luolaelämää - taiteilijoineen jo 2010..

    EKL
    Alavus

    VastaaPoista
  3. Tulevaisuudessa "(2,3) universaaleita Turingin koneita" löydetään mitä yllättävämmistä paikoista. Esimerkiksi "Kerro kerro kuvastin mistä niitä löytäisin..." näyttää heti yhden vastauksen.

    VastaaPoista
  4. "Luonnollisesti iskemme kiinni köyhyyteen ja osattomuuteen. Ei teknologia sitä ratkaise, mutta ei se ole liioin vailla merkitystä."

    Zeitgeist Addendum -elokuvassa http://video.google.com/videoplay?docid=7065205277695921912# ollaan eri mieltä asiasta. Jos elokuvassa olevat ideat pitävät paikkansa, teknologia voisi hyvinkin ratkaista monia näistä ongelmista. Tosin samaisessa elokuvassa pääsyntipukiksi esitetään rahajärjestelmä varsin hyvin perustein.

    VastaaPoista
  5. http://inhiit.blogspot.com/ osoite on oikea ja kirjoitus on mielenkiintoinen kuvaus tapahtumista.

    OL

    VastaaPoista
  6. Ihmisiin panostaminen - hienoa! Kun tuodaan eri alojen huippuosaamista yhteen, voi parhaassa tapauksessa syntyä aidosti uutta ymmärrystä.

    Biotiede on mielenkiintoinen verrokki: merkittävä syy kyseisen alueen nopeaan edistymiseen on avoimuus. Bioinformatiikan tutkijat eivät ole pantanneet aineistojaan vaan tutkimuskulttuuriin kuuluu jakaminen - jopa siinä määrin että ilman aineistojen jakelua 24/7 ei papereita saa julkaistuksi.

    VastaaPoista
  7. Onnea meille kaikille.

    Asuntokunnan koko - mainiolta Findikaattorisivustolta selviää, että 2,5 miljoonasta asuntokunnasta n 1,8 miljoonassa on enintään kaksi asukasta, miljoonassa vain yksi asukas. Viidesosa meistä siis asuu yksin. Syitä on hyviä ja monta, mutta millaiset ovat seuraamukset? Huonoja ja moninaisia, pelkään. Sain itse asua vuosia ylellisesti yksin, ja täytyy tunnustaa että tunnistan itsestäni ainoan lapsen (jota en ole) syndroomaa -ainoan asukin on ollut vaikea sopeutua viiden hengen perheen isukiksi. Oman tilan ja ajan vaatimus on monen ongelman juuri.

    VastaaPoista
  8. Linkkien kanssa tuskaileville. Hyvin yleinen "ongelma" www-osoitteissa on muotoa "htm - html". Kemppisen ensimmäisenä tarjoama url on aivan oikea lukuunottamatta puuttuvaa viimeistä L:ää. Toinen hyvin yleinen "ongelma" on se, että käyttäjät kopioivat vain osan urlista selaimen osoitekenttään huomaamatta, että www-osoite on taittunut rivinvaihdon kohdalla. Yleensä auttaa, kun varmistaa urlin päättyvän joko .htm tai .html tai usein myös .pdf erilaisten dokumenttien kohdalla. Mainio apukeino on myös googlata vaillinaisella urlilla, sillä tulokseksi saa usein alkuperäisen sivun (kuten tässäkin tapauksessa).

    VastaaPoista
  9. Tekee mieli tarttua kappaleeseesi elintarviketuotannosta. Kirjoitat"Maataloudessa ei ole ollut sataan vuoteen mitään spontaania. Elintarviketuotanto on luutunut samalla tavalla kuin suuri osa ns. savupiipputeollisuudesta, ja osoittanut myös olevansa samalla tavalla myrkyllinen suhteessa ympäristöön, esimerkiksi vesiin ja ilmaan."
    Mitä spontaania maataloudelta toivoisit? Valtavirran liepeillä on ollut monenlaista liikehdintaa; biodynaamista, ekologista tai luonnonmukaista, millä nimellä näitä vaihtoehtoja halutaankin kutsua.
    Jotenkin tuntuu itsestään selvältä, että spontaanius katoaa maatalouden muuttuessa yhä enemmän yritystoiminnaksi ja aina vain pääomavaltaisemmaksi yrittämiseksi. Vaihtoehtoiset tuotantotavat merkitsevät lähes väistämättä kalliimpia elintarvikkeita. Kuka on halukas maksamaan lisähinnan, kun ulkomailta työnnetään halpaa tavaraa yhä innokkaammin ( ja sitä halpaa haluavat myös kotimaan markkinoita hallitsevat kauppaketjut).

    VastaaPoista
  10. Kaikkien isojen ajatustesi keskellä, hyvää uutta vuotta Jukka!
    Lumiaura kävi pihassa. Siinä sitä on teknologiaa! Tie tuli laakista avatuksi.

    VastaaPoista
  11. Puuttuu ällä lopusta tuosta Mäntylä-linkistä (joka siis ei ollut linkki):
    http://inhiit.blogspot.com/2009/12/eit-ict-labs-suomeen-kuinkas-se-kavi.html

    VastaaPoista
  12. Ad Anonyymi - maataloudesta - tarkoitan juuri samaa kuin sinä.

    Luulen että vielä joitakin vuosia sitten oli ihmisiä, jotka pitivät oikeampana ja rehellisempänä tätä Suomen kirjallisuuden suurta teemaa, elannon ottamista maasta ja metsästä.

    Kuitenkin tuo agraariromantiikka oli niin lyhyt - 1890 - 1968. Suunnilleen sama kuin savupiipputeollisuuden.

    Miksi fasismin ja kommunismin kuvasto helli vehnäpeltoja? En tiedä.

    Niin. Minä olen maailmasta, jossa hevosvetoine niittokone oli korkeaa teknologiaa ja siten hiukan epäilyttävää.

    Naapurin isäntä, Uiton Matti eli Matti Lauttamus oli syntynyt 1860-luvun alussa - ja minä muistan hänet!

    VastaaPoista
  13. Tälle elintarviketuotantoanonyymille sanoisin, ettei suomalainen maatalous ole juurikaan kehittänyt mitään oaleimaista pitkän tai lyhyen olemassaolonsa aikana. Espanjassa paljon aikaa viettäneenä olen havainnut, miten joka pikku kylälläkin on omat juustot, kinkut, makkarat ja oliivit, ja mitä vielä liekään, hunajat. Sama koskee metsän käyttöä. Ei siitäkään ole saatu irti kuin sellua ja vajaasärmäistä rakennuspuuta, ei edes kunnollista puurakentamisen kulttuuria.

    VastaaPoista
  14. "Naapurin isäntä, Uiton Matti eli Matti Lauttamus oli syntynyt 1860-luvun alussa - ja minä muistan hänet!"

    Tästä mieleeni kaksi asia.
    Kummitätini äitipuoli, Maria-muori, oli tavannut Aleksanteri III. Kun hän kertoi jonkun tarinan, sen alku saattoi tulla suomeksi, kieli vaihtua sitten pariin kertaan, niin että jos tarina oli vain tarpeeksi lyhyt, tuli vitsi ruotsiksi, mutta onnettomimmissa tapauksissa saksaksi tai venäjäksi.

    Ja poikani äidin isoisä syntyi Nikolai I aikaan, 1854.

    VastaaPoista
  15. AIKAANSAANNOKSISTA

    Lienee kohtuullisen hyva tapa ennustaa menneesta myös tulevaa. Kysynkin, mitä nämä yhteenliittymän jäsenet ovat saaneet aikaan viimeisen 3 tsi 5 vuoden aikana tällä rintamalla?

    Mitä Aalto-yliopiston osakkaiden tutkimus on saanut aikaan, siis mainittavaa?

    Mita VTT on saanut aikaan, siis mainittavaa?

    Mitä Nokia on saanut aikaa, siis mainittavaa? Nokialla on toki historiassaan mainittavia saavutuksia, mutta ei taida olla enaa juuri mitään viimeiseltä 3 tai 5 vuodelta. Lieneekö pelkkää taantumista luvassa?

    VastaaPoista
  16. Internetin kirjeenvaihtajaltamme:
    http://asuka.fi/u/jpaalija/tmp/aaltoyliopisto.png

    VastaaPoista
  17. "Lieneekö pelkkää taantumista luvassa?"

    Ei mullistuksia liukuhihnalta synny.

    VastaaPoista
  18. Kopioin tuon tekstin toisaalle, koska katsoin sen siten merkittäväksi.

    VastaaPoista