Mistä ääni tulee

Eräiden tuttavien mielestä kaikki muut äänitteet ovat petosta mustiin, isoihin LP-levyihin verrattuna, ja lisäksi on oltava oikea putkivahvistin. Mielipide tulee kalliiksi. Katsoin taannoin kaupassa, mitä levynvatkaimen äänirasia maksaa. Se maksaa paljon.

Vakaa mielipide, joka ei aiheuta pilkkaa eikä työpaikkakisaamista, on CD-levy, etenkin jossain nykymuodossaann. Vastaani ei ole tullut C-kasetin kannattajia. Avokelanauhoja olen nähnyt yksityisillä ja mielestäni jossain oli Revox ai vastaava soitin näkyvissäkin. Ääntä en kai ole kuunnellut muutamaan vuosikymmeneen.

Teknikan Maailman testejä kuuluu vähätellä, etenkin jos oma mielituote ei menestys. On tyylikästä leimata nuo vertailut maksetuiksi.

Edellisnumerossa vertaitiin kolmea suoratoistoajärjestelmää, Spotify, iTunes ja Tidal Hifi. Viimeksi mainittu on selvästi kalliimpi kuin ensin mainittujen premium-versiot. Itse maksan käsitykseni mukaan 9 euroa kuukaudessa Spotifystä. Ohjelman saa myös ilmaiseksi, mutta sitten tulee ilmaisia mainoksia.

Asia on ajankohtainen. Tekisi mieli heittää roskiin (muovijäte) 25 vuoden CD-levyt. Ne on kopioitu tietokoneelle ja kopioita on monta.

Levyjä o tuhat tai tuhat viisisataa. Vetolaatikoille olisi muutakin käyttöä. Toisaalta taas – CD  on eräissä tilanteissa nopeampi ja vaivattomampi käyttää, ja siinä on mukana lehtinen.

En epäile Tekniikan Maailmaa vilpillisyydestä, ja tämän kuuntelukokeen ja sokkotestin järjestelyt vaikuttivat asiamukaisilta. Se oli hyvä, että osallistujat saivat kuunnella näytteitä myös kotonaan ja omilla laitteillaa.

Tulosta saa hiukan hakea. Sitä ei oe lehden kannessa eikä jutun otsikossa eikä ingressissä. Lehden olisi helppo puolustautua sanomalla, että arvio on kuitenkin subjektiivinen.

Tulos on mielestäni selvä. Mainittujen suoratoistopalvelujen ja CD-levyjen välillä ei ole eroa. Yritettäessä tunnistaa äänilähdettä parhaan tulos oli alle puolet näytteistä eli siis heikompi kuin heittämällä noppaa.

Kärjistän tulosta. Jos joudutte arvioimaan verhon takaa kantautuvaa musiikkia ja sanomaan, onko se levyltä vaisuoratoistosta, tulos ei poikkea suorasta arvaamisesta ainakaan edukseen.

Jos muutamme esimerkkiä, luulen että onnistuisin arvaamaan tallenteen ja elävän muusikon esityksen eron. Elävä esitys on epätasaisempi. Se on eri asia, että esiintyjän läsnäolo vaikuttaa hyvin voimakkaasti. Hyvin korkeatasoinen lied tai kamarimusiikki aiheuttaa aivan eri elämyksen paikan päällä kuin tallenteelta. Toisaalta on taitelijoita, jotka tekevät syvän vaikutuksen, vaikka eivät laulaisi tai soittaisi, vaan tulevat vain kadulla vastaan.

Tämä ei ole kyynisyyttä. Laittautuminen kuuntelemaan muuttaa kuuntelijan omaa virittäytyneisyyttä. En tiedä, onko nykyisin harvinaista istua kuuntelemaantunniksi – kahdeksi kuuntelemaan sävellystä omassa olohuoneessaan. Itse teen sitä.