Sivun näyttöjä yhteensä

3. syyskuuta 2017

Kulosaari



Iltapäivälehti tarjosi eilen koko aukeaman Kulosaaressa olevasta Ribbinghovista, joka kuuluu olevanSuomen vanhin rivitalo, sata vuotta. Kirja kuuluu olevan tulossa.

Outojenkin yhteensattumien vuoksi olemme käyneet talossa kylässä ja havainneet, ettei rakennus suinkaan ole ainoa yllätys.

On hauska kirjoittaa asiasta, josta ei tiedä yhtään mitään. Kulosaari on sellainen asia. On siellä joukko tuttavia ja tulee sinne joskus asiaa. Silti esimerkiksi Henrik Tikkasen kirjasarjan nide siitä isosta tiilitalosta esittioudon ympäristön. En ole asunut Töölössäkään, mutta Töölö ei ole outo.

Helsingin historia on valitettavasti niin laaja, ettei minullakaan ole sitä. Yhdeksän painavaa osaa. Ja merkittävää Helsinki-kirjallisuutta on todella paljon.

Asumaton Kulosaari perustettiin osakeyhtiönä 1900-luvun alussa, ja itsenäisyydenalkuvaiheessa siitä tuli itsenäinen maalaiskunta, jonka nimi oli Kulosaaren huvilakaupunki. Siinä olisi ollut kysymys Viisasten kerholle: mikä Suomessa sijaitseva kaupunki on maalaiskunta?

Espoon tuomiokunnan notaarina eli auskultoidessa oppi ulkoa raastuvanoikeuden ja maistraatin hallitseman Helsingin kaupungin ympärillä olevan tuomiokunnan aikaisemman, nasevan nimen. Se oli ”Espoon kunnan, Munkkiniemen taajaväkisen yhdyskunnan, Haagan kauppalan, Oulunkylän kunnan, Helsingin pitäjän ja Kulosaaren huvilakaupungin kihlakunnanoikeus”.

Muistona tuosta ajasta Munkkiniemessä ja Haagassa on mm. sankarihautausmaa. ”Helsingin pitäjä” taitaa elää kirkon nimessä. Virallisesti siitä tuli kunta keisarillisen asetuksen myötä 1865, kun koko maan seurakuntien kaitsema paikallishallinto muutettiin. Silloin annettu laki oli muuten voimassa kiusallisen kauan.

Se voi olla puhetta vain, mutta väitetään, että ennen sotia Kulosaaren huvilakaupungin valtuustossa korkeimpien oikeuksien jäsenillä ja tasavallan presidenteillä oli enemmistö.

Oman kaupungin lisäksi kulosaarelaisilla oli oma raitiovaunu, linja B, myöhemmin KB, präntsikan raitsikka. Siirtyäkseni oman isänpuoleisen sukuni maisemiin – raitiovaunumatka oli kenties, koska matkan varrella, Kurvissa, Hämeentiellä ja Hakaniemessä, asuin hyvin toisenlaisia ihmisiä.   

Puutarhakaupungiksi piirrettiin Munkkiniemi ja sitten sotien jälkeen Tapiola.

Halusin nostaa esiin tuon lehdenesittelemänvanhan rivitalon yhdestä syystä. Arkkitehdin ammatissa se tiedetään, mutta rakentamisessa yleensä ei. Talon tytyy olla asukkaan näköinen. Rahankin takia on yleensä majoituttava valmistaloon tai valmisasuntoon. Mutta todellisuudessa asunto on osa ympäristöä ja se vaikuttaa ympäristöön.

Säälieettä luonnonsuojelu ja museaalinen suojelu, suojelukohteeksi ottaminen, ovat liukuneet niin kauas toisistaan.


Hienoa että talonvaltaajien lisäksi on talon valtaamia.

12 kommenttia:

  1. Ei liity päivän teemaan, mutta tänään kannattaa lukea Staffan Bruunin Hbl-sarjasta Snellman-artikkeli https://www.hbl.fi/artikel/j-v-snellman-mycket-mer-an-fennoman/

    VastaaPoista
  2. Älä äijä puhu ympäripyöreitä. Hakaniemen rannassa on pyöreä talo, aika iso. Hullujenhuoneessa on pyöreitä huoneita ettei hullut kolhi itseään nurkkiin. Suosittelen niihin tutustumista sinullekin.

    VastaaPoista
  3. Kerro tarkemmin, miten luonnonsuojelu ja museaalinen suojelu mielestäsi ovat liukuneet kauas toisistaan. Tuskin ainakaan juridisesti, kun molemmat ovat tietyllä tavalla jännitteisiä omistajatahoihin ja elinkeinotahoihin nähden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Melkoista eufemismia!

      Poista
    2. Eufemismia?? En ymmärrä. Mutta joo, mitä peruseroa on siinä, suojataanko jääkaudenjälkeinen harju luonnon ja maiseman perusteella vai sillä perusteella, että se on historiallisen ajan linnavuori? Tai vanha rakennus joko siksi, että se on kulttuurihistoriallisesti arvokas, tai siksi, että vintillä asustaa harvinaisia lepakoita?

      Poista
    3. Museaalinen suojelee kohteita joita ei koskaan olisi saanut rakentaa luonnonsuojelun puolesta, hyvànà esimerkkinòà ovat monet pikkupadot joita on pistetty pystyyn milloin minkin myllyn tarpeisiin. Ja nàin toimien suljettu vaellukskalojen reitit kutualueille. Museaalinen suojelu estàà moninpaikoin jokien entistàmistà kalojen kulkea.

      Poista
    4. Noinkin on, kuin Ari kirjoittaa. Toisaalta, monet uhatuimmista luonnonympäristötyypeistä ovat syntyneet ja säilyneet juuri ihmisten perinteisten elintapojen ansiosta. Kun laiduntaminen metsälaitumilla on lakannut, hakamaat ja kedot vähenevät ja pusikoituvat. Pitäisi säilyttää myös perinteiset elinkeinot, jotka säilyttävät niitä perinteisiä ympäristöjä.

      Poista
  4. Toinen Suomen vanhimmaksi väitetty rivitalo on Munkkiniemessä, Hollantilaisentiellä, Kadettikoulun lähellä.
    Käytän näistä, mm. Haagasta, vielä välillä vanhemmiltani oppimaani termiä "liitosalue". Kouluni SYK muutti Töölöstä liitosalueelle.

    AW

    VastaaPoista
  5. Kadettikoulu oli siis myös maaseudulla. Kadettikoulun naapurista järjestyi tarinan mukaan edullisia tontteja puolustusvoimain henkiölkunnalle.

    VastaaPoista
  6. George Magnus Sprengtportenin perustama Suomen ensimmäinen Kadettikoulu oli Haapaniemellä, Kuopiossa.
    Kulo, kulovalkea, alakulo... Sanat liittyvät tuleen tai sen aikaansaannoksiin. Alakulo on hieno sana.
    Poikkean tässä seuraavassa omavaltaisesti alustuksesta muiden kommentoijien tavoin.
    Mutta pääasiahan on että puhutaan.

    Tuula Haatainen tuli sdp:n presidenttiehdokkaaksi näennäisen apeissa, alakuloisissa tunnelmissa. En kuulu puolueeseen, mutta tunnustan sen kiistattomat ansiot satavuotisen Suomn hyvinvoinnin rakentajana. Se kaikki on yksi maaailman parhaita menestystarinoita.
    - Siellä Urpilainen siirrettiin sivuun turhaan: nuori, tulevaisuuden paloa ja uskoa henkinyt ihminen. Tilalle tuli tämä Rinne, historiaan siirtyvän ay-liikkeen näköinen yrmy ja tosikonmakuinen relikti.
    Tuo siirto näyttää saaneen aikaan sen, että markkinavoimia kumartavien ja ulkomaisen rahan mukaan tanssivien poliitikkojen / yritysjohtajien valta uhkaa sementoitua,
    Kammottava tulevaisuudennäkymä ylivoimaiselle valtaosalle suomalaisista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Silloin kun Demareilla ei ole edes tajua niistä kysymyksistä joihin pitäisi löytyä tällä vuosisadalla vastaukset, puolue on aikansa elänyt. Demarit ovat nyt osa ongelmaa, ei vastausta. Vaikka tätä ei tietenkään saisi suoraan sanoa.

      Joo, hoitivat kyllä hyvät eläkkeet kannattajasukupolvelleen, ja jättivät nuorille paskakortit käteen. Nuorista pärjäävät ne jotka hankkivat kunnon koulutuksen ja samalla siirtyvät pois demarien äänestäjäkunnasta.

      Appiukkoni, pienyrittäjä metallipajan pitäjä, demari sydämestään, kuoli juuri, hyvin eletyn elämän jälkeen. Kevyet mullat.

      Poista
    2. Kuopiossakin on Haapaniemi, mutta kyseinen kadettikoulu oli Rantasalmella.

      Poista