Mies käveli pihallamme. Menin kuistille, mikäs mies täällä kävelee. Hän sanoi sivelleensä oksaan balsamiviinietikkaa ja tavoittaneensa sitä ryystämään tulleen kirsikkaperhosen, Nymphalis polychloros. – Tari.
Rottinkituolissani hän muisteli varhaisia amanuenssin aikojaan Lappeenrannan seudun keuhkotautiparantolassa Tiurunniemessä, joka siis oli entinen Viipurin läänin laitos.
Kehuin että oli meilläkin Härmän parantola, ja kyllä siellä kuoltiin! Pohjanmaan ankara kuolleisuus liittyi ehkä tapaan myydä talot irtaimistoineen, joihin tyypillisesti kuuluivat ne nahkavällyn risat, joiden alle edellinen omistaja oli hiljan kuollut.
Ja oli meillä tapana myös räkiä lattialle, koska junassakin kielto oli ruotsiksi. Spotta ej på golfvet. Uiton Matti osasi sylkeä yli kahden metri päästä soututuolistaan takan perälle. Ihailin sitä lapsena, kun olin hakemassa Lempiltä pohjapiimää. Mutta Matti elikin melkein satavuotiaaksi.
Kotitalomme kohdan nimistö kertoo maantieteen: Lauttamus, Silla, Uitto. Geneanet, johon kannattaa suhtautua innostuneesti, ei muutan hirveän paljonauta, kun Kauhavan yleisimmät sukunimet ovat Niemi, Lahti ja Mäki. Kun koko pitäjässä ei ole sellaisia, näkee että maanmittarit ovat poimineet ne tiluskuvioista itse piirtämiltään kartoilta, joita löytyy verkosta runsaasti 1600-luvulta asti.
Täytyy muistaa kiusoitella Tuurin Anttia, jonka suhtautumisen huumoriin tunnen vanhastaan, että Etelä-Pohjanmaan vanhan valtakielen ruotsin ja sen edeltäjien merkkejä kantaa moni. Tuurit, jotka sanovat olevansa alkujaan Kyrönmaalta, merkittiin kirkonkirjoihin sukunimellä Stoor. Itse Härmä näyttäisi olevan alkujaan Hermans ja kuuluisan ja kiistellyt sanan ”Lappi” tulkitsisin maanjaon ja verokirjojen perusteella ruotsin ”lapp” versioksi. Sujuvalla nykykielellä se olisi ulkokyläpalsta.
Eikö ole huvittavaa ajatella, ettei Nurmo olisi pohjoisjoki ja Lapua siis jokipalsta, että Kortesjärvi liittyisi kortteeseen eikä lyhyyteen (kort) ja ettei Ilmajoki olisi pahan onnen paikka, ”illa” ja ”å”. Jolloin Kauhavan ja Kauhajoen takana olisi sama sana kuin Kauklahden, nimittäin ”kök” eli keittopaikka eli leiri. Kyrön yhteytetä kirkkoon (kyrka) on kiistetyty.
Ehkä isänmaallisia lukijoita lohduttaa ajatukseni, että ruotsi levisi meiltä lännen alkukantaisille maille. Napuen (nabo) Leväluhdan suoruumiit lienevät puhuneet halki rautakautisen elämänsä germaanista kieltä
Verrattuna esimerkiksi coronaan tuberkuloosin aiheuttama kuolleisuus oli hurjaa.
Löytäkää tekin 2008 ilmestynyt laaja sotasurmatutkimus ”Vuosien 1917-19 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastrofi. Historiallisepidemiologinen näkökulma Suomen väestön korkeaan tautikuolleisuuteen.”
Missä mahtaa olla Sotasurma-projektiin kuulunut Juhani Piilosen tutkimus ”Valkoiset surmantekijät 1918”? Piilonen on kuollut ja tutkimus on ollut 20 vuotta valmiina.
Kiintoisa tieto, jota en varhemmin ollut pannut merkille (Piilosen kuolemaa lukuun ottamatta).
VastaaPoistaVuonna 2006 ilmestyneessä niteessä "Amatöörien sota. Rintamatataisteluiden henkilötappio Suomen sisällissodassa 1918", tekijänä Aapo Roselius, todetaan julkaisun viimeisellä sivulla mm. seuraavaa: "Näiden [Suomen sotasurmat -projektin] jo julkaistujen teosten lisäksi ilmestyvät myöhemmin Juhani Piilosen ja Aapo Roseliuksen tutkimus vuoden 1918 surmaajista - -."
Julkaisusarjan viimeiseksi julkaistuksi osaksi jäi blogissa nyt esitelty Pentti Mäkelän "Vankileirikatastrofi", siis vuodelta 2007. Siinä puolestaan mainitaan projektin julkaisujen luettelossa viimeisenä Aapo Roseliuksen laatima "Teloittajien jäljillä. Valkoisten väkivalta Suomen sisällissodassa". Sellainen ilmestyikin, mutta kaupallisen kustantajan, Tammen, julkaisemana. Roselius kirjoittaa esipuheessa: "Teloittajien jäljillä on osa Suomen sotasurmat 1914 - 1922 - projektia. Projekti päättyi jo vuonna 2003, mutta Alfred Kordelinin säätiö mahdollisti tämän teoksen kirjoittamisen." Piilosesta ei puolta sanaa.
Vuosina 2002 - 2007 ilmestyneet niteet siis kustansi Suomen valtio ja ne julkaistiin Valtioneuvoston kanslian nimissä. Jotakin ehkä tuli väliin. Kai spekuloida saa, (koskapa kun sitä muutoinkin on kommenteissa uutterasti harrastettu): Juuri vuoden 2007 tienoilla Suomen hallitusten poliittiset pohjaratkaisut heilahtivat vuosikausiksi uuteen suuntaan (jokin "Kataisen - Urpilaisen" epäpyhästä pyhäksi kuontunut kabinetti menee täysin samaan skaalaan).
Kyllä poliittiset olot siis tuntuvat vaikuttavan. Vrt. Päätös "Punaisen Suomen" historian (kolme korkeatasoista väitöskirjaa + Jussi T. Lappalaisen ansiokas sotahistoria) kirjoittamisesta tietääkseni R. Paasion kansanrintaman aikana 1960-luvun puolenvälin jälkeen ja toisaalta kolmiosaisen "vapaussotahistorian" (tarkoitan teossarjan osaa 2)laadituttaminen valtion hankkeena uutena "vapaudenaikana" 90-luvun taitteessa. Sen käännöstähän sitten levitettiin lahjoituksena muistaakseni kaikkiin Ruotsinkin kouluihin, Suomesta puhumatta.
Ehkäpä siis systemaattista (Roseliuksen teos ei sellainen ole) "tekijät esiin" -selvitystä ei uudessa ilmapiirissä yksinkertaisesti siedetty. (Vrt. vuosikymmen myöhemmin noussut "juhlarahakohu", jonka eräskin professori selitty tyssänneen siihen, että sisäministeri professorin mukaan olisi katsonut sen loukanneen "punaisia" [!].)
Aina kun sisällissota tulee julkisuudessa esille, huomaa että monet valkoista puolta kannattaneiden nykyjälkeläiset eivät koskaan anna punaisille anteeksi sitä että valkoiset heitä murhasivat.
VastaaPoistaKun kyse kuitenkin yli sadan vuoden takaisista tapahtumista, täytyisi osata suhteuttaa, että ketään meistä ei olisi olemassa, mikäli historia ei olisi mennyt juuri niin kuin se meni. Joidenkin meistä menneiden sukupolvien sukulaisia tapettiin, joidenkin sukulaiset tappoivat ja suurin osa yritti selviytyä sotatilan keskellä. Kuitenkaan suhteessa nykypäivän ihmisiin kukaan sen ajan ihminen ei ollut "meitä" tai "niitä toisia". Vaikka samaistuisit johonkin sen ajan aatteisiin, vaikkapa Rahjan veljekset ja Jussi From ovat kaikki samalla tavoin meidän esivanhempiamme. Meitä ei ketään olisi olemassa, elleivät he olisi toimineet juuri niin kuin toimivat.
PoistaPidän Tampereesta siksi, että sillä kaupungilla on vahva identiteetti, ristiriitainenkin. Sisällissodan suurtaistelun paikka, jossa kaupunkilaisten enemmistö oli hävinneellä puolella. Ja sitä traumaa käsiteltiinkin voimallisesti kirjallisuudessa vuosikymmeniä. Ja kättä nyrkkiin puristaen nimettiin Hämeenpuistoon pystytetty patsas Rummin Jussiksi.
Pääanonyymin letkautus on kyllä hyvä. Voi siinä olla psykologista totuuttakin.
PoistaMutta kun puhutaan murhaamisesta sodassa, niin kannattaa muistaa, että sodassa taistellaan eli tapetaan, sekä se kumpi puoli sodan aloitti. Ken miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu.
Ja miksi suomalaisten sisällissota olisi ollut sen inhimillisempi kuin muutkaan vastaavat? Kyseessä oli lisäksi maailmansodan loppunäytös - toisen puolen yllyttäjänä tuleva diktatuuri, jossa häämöitti orjuus ja pakkotyö.
En minäkään anna. Lähtökohtana ajatukselleni on sama kuin demari Lasse Lehtisellä, joka katsoi että kapinaan ryhtynyt osapuoli aloitti toimet venäläisten yllytyksestä tavoitteenaan teloittaa parempiosainen kansanosa ja siirtyä heidän tilalleen.
PoistaPääanonyyminä halusin juuri nostaa esille tämän oudon psykologian.
PoistaSotaa eivät käyneet "puolet" ja kosto kohdistui aivan eri henkilöihin kuin ne jotka murhia tekivät. Saksan tappioon asti valta Suomessa tuli kiväärinpiipuista mutta sitten voittajapuolen oli pakko myöntää että sitä ei pystytty pitämään ja demokratia oli otettava käyttöön.
Sodissa kuolee enemmän syyttömiä kuin syyllisiä, ja sisällissodassa varsinkin. Ja kuka aloitti, on kysymys johon vastaus riippuu siitä, missä sen alun katsotaan olevan. Kun koulunpihalla kaksi räkänokkaa tappelee, kumpi aloitti, riippuu vastaajasta.
PoistaSuomen sisällissodan loppuselvittelyt eivät olleet voittajalle kunniaksi. Mutta siitä on sentään jotain opittu ja aika asiallinen yhteiskunta saatu aikaan. Juuri sen ansiosta kumpi puoli voitti.
Seppo Aallon Finlandia-palkitussa historiateoksessa Kapina tehtailla kerrotaan, miten erittäin inhimillinen ja työläisten etuja ajava tehtaanjohtaja joutuu sodan melskeissä tehtaan punakaartin tappamaksi, ihan vaan siksi että oli herra.
PoistaIhan sivumennen: koronaan verrattuna kuoli liikenteessä 50 vuotta sitten enemmän väkeä: pahimmillaan n. 1 300 vuodessa ja raajarikot päälle.
VastaaPoistaKoronaan on kai luollut koko aikana, tähän mennessä, vähän yli tuhat.
Liikenneturvallisuuden eteen onkin sen jälkeen tehty paljon.
Poista"Korona-ahdistuksen" seurauksena itsemurha-luvut ovat runsastuneet tai ainakin runsastumassa.
PoistaEikä tuo "ahdistus" liity koronaan kuin välillisesti kun kaikilla elämänrintamilla rajattomaan "hyötykäyttäytymiseen" totutelleelle lajille nousivat seuraavaa liikahdusta harkitsemaan panevat aidat ympärille.
Itsemurhiin on tämänkin kahden ruttovuoden aikana kuollut edelleen "normaalit" määrät, eli suurinpiirtein saman verran kuin tautiinkin.
Itsemurhien määrä on Suomessa laskenut puoleen 1990-luvun alun huippuluvuista. Sitä ennen olikin sotavuosista lähtien trendi ylöspäin. Nykyään ei olla mitenkään erityisen itsemurha-altis kansa.
PoistaKoronan vaikutus ei näy vielä julkaistuissa tilastoissa. Epäilen että jos jotain hyvin olennaista muutosta laskevaan trendiin olisi näkyvissä, se näkyisi myös julkisessa keskustelussa.
https://findikaattori.fi/fi/10
Jos 50 vuotta sitten autokyytiä olis päästetty kokeilemaan yhtä vähän porukkaa kuin koronakyytiä nyt(2,5%), niin ehkä niitä kuolleita olisi ollut silloin vain jotain 13.
PoistaJos taas tänään koronakyytiä olisi päästetty kokeilemaan rajoituksetta yhtä vapaasti (~100%) kuin autokyytiä 50 vuotta sitten niin koronaan kuolleita olisi nyt jotain 40 000-120 000. (Mm. koska happipullot ja teho-osastot olisi loppuneet ajat sitten).
Ja pitkään tulevatkin sukupolvet muistelisi kesä-talvisotaa 2020/21 joka olisi siis yhtä dramaattinen kuin talvi-jatkosota.
MMM...
"Itsemurhien luvut... " Juu, kyllä ovat vähentyneet, mutta 90-luvulta on tultu koronaa edeltävin itsemurhaluvuin tasaista tahtia tähän päivään ja se luku on suurin piirtein koronaan kuolleiden luvun kanssa sama. Ahdistuneisuus varsinkin nuorten parissa on lisääntynyt ja se yleensä tietää myös itsemurhien määrän kohoamista. Onko terveydenhuollossa ennaltaehkäisevään toimintaan varauduttu, niin siitä ei merkkejä näy. Päinvastoin. Suljettujen MTT:n ovien takana hyräillään jo, miksi ovet ei aukene meille..
PoistaMMM... Olisikohan kuolleisuusluvut noin julmettuja ilman rajoitustoimia?
Ruotsissa jossa rajoitukset ovat olleet suht vaatimattomia, koronakuolleisuus on 15 tuhannen kantturoissa eikä terveydenhuolto ole sen takia romuttunut.
Kovasti paheksutaan, jos erehtyy tekemään ääneen arvioita ruttoon menehtyneiden, jo muutenkin kuoleman kynnyksellä olevien iäkkyydestä vaikka se tosiasia olisikin ja kovasti luonnollinen juttu. Eutanasiaa toivoville koronaviikate on saattanut olla jopa helpotus.
Ruotsissa vain 11% on kohdannut koronan, mutta jos 100% niin 130 000 olisi kuopattu. UK:ssa menehtyneitä onkin jo 134 000, Italiassa 130 000. (Tartunnan saaneita näissä aboutti Ruotsin asukasmäärää vähemmän). Ja monet ihmiset itsekin rajoitti itseänsä, lopulta.
PoistaMMM...
Omissa "historiantutkimuksissani" löysin tällaisen käsinkirjoitetun runon, jonka kirjoittaja kuuluu siihen joukkoon, joka punaisia surmasi.
VastaaPoistaMielenkiintoa runolle antaa, että se on kirjoitettu 3 vuotta ennen noita tapahtumia, kun kirjoittaja oli 15-vuotias.
KULKURI
Hän yksin yössä vaeltaa
Tuo kurja kulkuri
Vain hukat hällä seuranaan
Vain hirmu-haamut seuranaan
Korvessa kulkeepi
Ne häntä kovin pelottaa
Ne uhkaa monesti
Hän vaeltaa ja vaeltaa
Hän koettaa ne unohtaa –
Ne yhä kiusaapi
Hän eli ennen komeesti
Nyt kulkee mieron teitä…-
Hän melusi, hän mellasti
Joi mässäs, vihdoin murhasi
Siks tuskat hän ei heitä
Hän maailmaa on paossa
Vaan ahdas hälle maailma
Yö kolkko, korpi mustana
Kaamoitti yksin kulkea –
Kun ulvoi hukat, huuhkaimet
Hän näki kuolleet ihmiset
Hän vapisi, hän pelkäsi
Hän juoksi, juoksi ponnisti
Kun kylän vihdoin saavutti
Hän mielipuoli olikin
Tuo kurja kulkuri –
Vai sylki joku ukko yli 2n metrin päässä olevaan kohteeseen? Hyvä on, uskon. Mutta antiteesina tälle niin olen nähnyt kun yks akka ryystäs kahvia tasetilta n. 0,5 metrin päässä suustaan.
VastaaPoistaUkko keinutti tarinan mukaan kiikkustuolissa. Kyllä siinä puolen metriä saa lisää sylkyyn pituutta kun ajoittaa oikein. Lienee harjoitellut, sitä paitsi.
PoistaTasetilta hä, en oo ennen kuullut, täälä puhuttiin tassista, fiinimmin ko yritettiin sanoo ni se oli asetti.
PoistaPT
Tasetti = ruukkunarsissi. Kasvatetaan kotioloissa usein erilaisilla aseteilla.
PoistaKeskustelu sisällissodasta 100. muistovuonna oli laajaa ja laadukasta. Historioitsijat totesivat silloin, että 90. muistovuosi oli ensimmäinen, jolloin asioista voitiin keskustella tasapainoisesti. Harvat pystyivät siihen tuoreeltaan, mutta uutuuskirjasta ajankohtainen Heikki Ritavuori kuului heihin, samoin K. J. Ståhlberg.
VastaaPoistaKuvasta selviää, mistä jääkiekkoilun playoffs-otteluihin ne parrat keksittiin.
VastaaPoista