En missään tapauksessa haluaisi Suomeen huippuyliopistoja.
Lehdet julkaisevat amerikkalaisia tai englantilaisia rankingeja.
Kun tunnen ihmisiä, jotka työskentelevät noissa ihmeellisissä paikoissa, käytän tilaisuutta tehdäkseni asian mahdollisimman selväksi. Perustutkinnot sikseen, mutta omaa lastani en päästäisi Stanfordiin, Harvardiin tai Oxfordiin. Berkeleyn Boalt School of Law saattaisi tulla kysymykseen, mutta parempi että ei.
Perustutkinto eli esimerkiksi maisteri on periaatteessa varsin samanlainen kaikissa kunnon paikoissa. Siksi vihjaisin, että Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Ranskassa on runsaasti jännittäviä paikkoja, joissa voi parissa vuodessa oppia paljon muutakin kuin sen maisterin. Kuten kieltä. Ja miten ihmiset elävät ja mitä he puhuvat.
Hyvälle tasolla nousseen armeijamme tulevia kenraaleja muuten koulutettiin vuodesta 1920 erityisesti Ranskassa ja Italiassa…
Suomalaisesta koulutuksesta – Helsingin yliopisto ja Aalto eivät ole kilpailijoita. Toimin itse yli 10 vuotta näiden yliopistojen yhteisessä erillislaitoksessa. Kolme tai neljä tyyppiä on kerännyt omat tutkimusryhmät ja kovan kansainvälisen maineen ja rahoituksen.
Yliopisto ei ole mikään urheiluopisto. Huippututkimusta saadaan pitkän päälle aikaan vain panostamalla peruskoulutukseen. Suomessa monella alalla peruskoulutus on sakannut. Eräässä vaiheessa tavallisista insinööreistä oli kova pula. Juuri nyt tuntuu, että humanistissa aineissa on vaikeita ongelmia. Rautalangasta vääntäen: esimerkiksi kielet ja kielitiede ovat välttämättömiä esimerkiksi yhä tärkeämmässä tunnistamisessa ja kääntämisessä. Miten saadaan tänne käyttöön esimerkiksi kiinaksi julkaistua lääketiedettä ja venäjäksi kirjoitettua fysiikkaa?
Käsitimme 20 vuotta sitten, että kakkos- ja kolmostaso ovat ajautumassa ongelmiin. Juuri nyt ammattikoulutus ja ammattikorkeakoulutus ovat pahassa vaiheessa. Esimerkiksi levyseppä-hitsaajat vietäisiin käsistä, mutta kun heitä ei ole.
Sotien välisenä aikana pulavuosien jälkeen käsitettiin, että pelkkä maatalous ei vetele. Julkisen vallan toimenpiteiden jälkeen kotimainen teollisuus muuttui kilpailukykyiseksi tuonnin kanssa ja sellaiset firmat kuin esimerkiksi Kaapelitehdas, Wärtsilä ja Kone ja sitten Imatra ja Outokumpu aloittivat nousunsa.
Perusoppi oli muuten Venäjältä. Mainitsen aina mielelläni painin kultamitalimiehen, insinöörin, vuorineuvokseksi nousseen W. Weckmanin (kuvassa), joka hankki ammattitaitonsa Uralin kaivoksilla tsaarin aikana. Ja sota-aikana yllättävän hyväksi osoittautuneet rautatiet ovat venäläisen ministeri Witten perustyön tuloksia. Onneksi meillä oli paremmat kiskot kuin venäläisillä.
Kaapeleitten tuntumassa liikuttiin kauan. Vielä omana aikanani Teknillisessä korkeakoulussa harmiteltiin, että oikulliset vuorineuvokset kävivät etenkin tasaisessa lounasajanhumalassa Otaniemessä ja löivät pajatson tyhjäksi. Teekkarit ja nuoret insinöörit vietiin Helsingin puolelle ja sanottiin, että keksikää pojat jotain mukavaa. Kasku kännykkäteollisuuteen johtaneista laitteista tuntuisi vain hauskalta, ellei muistaisi, että meillä oli jo sota-aikana uskomattoman. hyvä radiotekniikka.
Kun tulin aikanaan korkeakoululle, tietoteekkarien fuksilehdykässä oli professorin määritelmä: "luuseri, joka ei ole päässyt Nokialle töihin". Tosiasiassahan tämä oli luvattoman ilkeää. Professoriksi ryhtyivät ne, joilla oli siihen kutsumusta.
VastaaPoistaOlen kyllä aivan samaa mieltä, että "huippuyliopistoista" ei kannata hirveästi kohista. Perustutkinto on perustutkinto ympäri maailman. Yliopiston sijasta akateemisesti on merkittävää, miten hyvästä tutkimusryhmästä on kotoisin.
Yliopistotaustalla on merkitystä lähinnä silloin, kun pitää työllistyä johonkin nimekkääseen amerikkalaiseen tai brittiläiseen firmaan. Ne kun monesti rekrytoivat vain tietyistä yliopistoista. Tässä suhteessa on aika samantekevää, mistä suomalaisesta yliopistosta valmistuu. Ne eivät tule koskaan kuulumaan noille listoille. Suomalainen, joka valmistuu Suomessa, valmistuu ensi sijassa maan omille työmarkkinoille. Näiden kannalta anglosaksien rankingeillä ei ole juuri merkitystä. Jos täältä haluaa ulkomaille, se pitää tehdä joka tapauksessa suomalaisena.
Noina aikoina puhuttiin myös, että jos kukaan tohtori käveli sähkölafkan ovesta sisään, niin hänestä tehtiin heti professori.
PoistaTalvisodassa radioita oli vähän eivätkä olleet kovin korkealla tasolla yleisesti. Niistä olisi ollut suuri hyöty mutta koko lailla ilman viestivälineitä oli pärjättävä. Jatkosodassa tilanne oli parempi muttei hyvä. Laitteiden tekninen taso oli ajan mukainen mutta ei niitä ollut riittävästi varmaan ainoassakaan armeijakunnassa. Tyypillisesti oli luokkaa 20% määrävahvuudesta.
VastaaPoistaTykistön tulenjohto ja pataljoonatason esikuntatyö olisivat ehdottomasti tarvinneet eri tasoisia radiolaitteita. Liian paljon jouduttiin turvautumaan puhelimiin joiden johtoja viestimiehet vetivät satoja kilometrejä pitkin soita ja korpia. Niin kauan kun vihollinen ei päässyt kytkeytymään linjalle oli yhteys hyvin suojattu. Ongelmaksi muodostuivat myös kranaattikeskitykset jolloin johdot pilkkoutuivat paloiksi ja etulinja ja tulenjohto jäivät katveeseen. Radiopuoli, nimenomaan etulinjan tilanteita ajatellen, oli jätetty hunningolle. Esikunnat ja Päämaja olivat pääsääntöisesti melko hyvin varusteltuja ja siellä oli myös erilaisia lennättimiä ja salauslaitteita. Etulinjoilla salaus hoidettiin käyttämällä peitenimiä kaikkien asioiden hämärtämiseksi, mukaan lukien kartoilla olevat erityiset kohteet jotka oli dynaamisesti numeroitu.
Sen sijaan eritasoinen kuuntelutoiminta vihollisen liikenteestä oli hyvällä tolalla ja sitä tehtiin etenkin Päämajan tiedusteluosastolla tiiviisti. Sieltä saatiin suuri määrä hyödyllistä tietoa hyökkäysaikomuksista. Erityisen merkittäviä tilanteita oli kun jokin sissiporukka pyrki takaisin selustasta ja vihollinen jahtasi. Kuuntelulla saatiin selville missä vihollinen oli ja mitä se aikoi ja saatiin joukot pelastettua väijytykseltä koska sisseillä yleensä oli jonkinlainen radio mukanaan. Jos ei sillä pystynyt lähettämään niin ainakin kuuntelemaan ja silloin voitiin ohjeistaa. Kuunteluun käytettiin esikunnissa venäläisiä radioita joita oli sattuneesta syystä kertynyt nurkkiin ja olivat erittäin hyödyllisiä. Käytössä oli etupäässä kotimaisia mutta myös jonkin verran saksalaisia radioita.
Vihollisella oli huomattavan laaja tiedonvälitysverkko sekä puheliikenteessä että sähkötyksellä. Kuuntelulla saatiin päivittäin jopa puolisensataa hyödyllistä viestiä siepatuksi jotka toimitettiin eri esikuntien tiedusteluosastoille. Salatut sanomat välitettiin Päämajan tiedusteluosastolle joka palautti ne avattuina. Tässä oli eräs pienen maan puolustuksen menestystekijä kun matemaatikot ja muut luonnontieteilijät osasivat avata koodaukset. Koodikirjoja oli myös saatu vangeilta ja kaatuneilta. Monet osasivat venäjää joka muutenkin oli silloin paljon yleisempi taito kun nyt.
Myös radiohäirintää tehtiin jolla sekoitettiin hyökkäämässä olevan vihollisen liikennettä. Tähän liittyy tunnettu tapaus Viipurista jolla estettiin radio-ohjatun pommin räjäytys.
Viestinnästä mainittakoon että sodan aikana viestintää suoritettiin useammalla tavalla. Käytössä oli myös lähettejä, viestipartioita, viestiketjuja, viestikyyhkysiä ja viestikoiria.
Berkeleyhän poisti viime vuonna John Henry Boaltin nimen lakikoulustaan, koska mies kohdisti aikoinaan kovaa rasismia kiinalaisiin.
VastaaPoista
VastaaPoistaMitä se "hedge" tarkoittaa ? Sitähän se meinaa että pelastus on. Greenspan put, greenback hana. Että jos matemaattis-sopimuksellis-tietokoneverkko kokeesi menee mynkään, voit -talentti- myydä helahoidon myötäsi sijoittaneeseen pankkiin, wanhan rahan pajaan. Se toimiin valtiopankin kuten SP FED tai EKP kämmenellä. Tai kämmenen alla, suojassa hedge kuten Kekkosen Finlandia muistomerkissä.
Aika kiva pelata toisten rahoilla pajatsoa, pitää voitot ja koneen viemät tuttu asentaja ojentaa uudelleen syötettäviksesi. Voi olla ihan kivaa soikio kulmio astelevy leikkiä ja tarkata dollarin kieppumista flipperissä. Tyhmät potkii pelilaitteen jalkoja ja nostetaan niskasta nurkkaan.
Tulipas tuossa jämti kuvaus ehtoollisyhteydestämme. Miten se onnistuikaan! Hyvä Minä. Ähäkuttia.
No kun luettuani vuosikaudet koneiden kuten pyssyjen tai vesirattaiden tai valjaiden tai biologian puolella kannustinten rattaattamista hevosen kyljissä. Muotipuolella piikkeinä saappaan kantapäässä. Käsi miekanhuotralla, toinen rautahanskaton kourimasa ja ja. Pitäsi lopettaa lukeminen ja käydä käsiksi pajatsoon?
Enpä tiedä se Deskartesin ruudin kosteus/ raekoko/ kusi- eli vatikaanilouhos salpietari kvan- ja kvaliteetti ; ja vielä vasta- eli myötätuuli on jännenpää. Niinhän Kemppisen HS kolumneista muistan ja yhäkin.
Itse hain Teknisen korkeakoulun kirjastosta Aku Ankka pikkupöydän takaa tekniikan historiaa ja koneiden kuten raamisahojen. Löysin sen James Burken. Kähvelsin. Maksoin pokkana sille tomeralle pikkunaiselle ja rahalla sai. Se yhä hyllyssäni, luettu jonkun kerran. Ja sen Universum kirjan kanssa, ostin ihan kaupasta. Iso summa, mutta mk.
Luettuani monta US historia koostekirjaa, koska ne kertovat Suomesta enemmän kuin yksikään suomeksi tehty (paitsi Markku Kuisman jättiläinen). Oli muuuten tiedekirjassa 20 € merkinnällä, jos lukupalkkio niin olipa mitätön. Nolla kaksi lisää ja Suomi nousuun ! Siinä se olisi Covid Säätytalon vieressä. Ja siihen jää.
Jatk. Tuli taas yksi US history by Jonathan Levy 944 sivua ja Levy writes in a postscript added during the recent multitrillion-dollar coronavirus rescue, “resembles a confidence game, in which the American government authority strains to make economic fictions reality.” "He notes that the financial sector has shifted away from investing in companies that actually produce goods that are in demand, and towards investing (= sijoittaminen) in foreign currencies, derivatives, and debt – a process Levy calls “the decoupling between finance and other parts of the economy.” Suomessa rahapeli-investointi kävi mahdolliseksi 1980 luvulla "harmaana rahana". Siitä puhkesi kirkkaus. Avuttomana sekoitin käsilaukut mutta hinku niihin oli kova. Nokkeloin Sirkka Hämäläisestä, kun oikesti se oli Margaret Thatcherin.Jatk.Jukka Sjöstedt
Monet suomalaiset nuoret menivät Skotlantiin ennen brexitiä, kun opiskelu oli siellä ilmaista tai ainakin halpaa. Nyt näyttää Hollanti olevan suosittu. Miksikähän? Hollannin kieli on minusta vähän tarpeetonta oppia, mutta varmaan siellä voi opiskella englanniksikin.
VastaaPoistaJoskus 80-luvulla monet menivät Ruotsiin, jos eivät päässeet yliopistoon kotimaassa, eikä se huono vaihtoehto ollutkaan, vaikka täällä puhuttiin vähän alentuvasti "Upsalan ekonomeista". Virokin on houkutellut, varsinkin lääkäriksi haluavia. Menipä yksi tuttu tyttö sinne lukemaan juridiikkaakin, ja taisi jäädä maahan pysyvästi. EG
Minäkin tunnen yhden tytön, joka suoritti lakitieteen tutkinnon Tallinnassa - englanniksi.
PoistaNyt hän aloitti tohtoriopinnot Helsingissä. En tajunnut kysyä millä kielellä.
Englanniksi tietenkin, eihän sitä suomalainen kehtaa käytää junttikääpiökieltään enää mihinkään. englantia sen olla pitää.
PoistaEi suomi ole mikään junttikääpiökieli. Maailman mitassa kyllä kääpiökieli.
PoistaOikeasti suomi on maailmanmitassa kaikkea muuta kuin kääpiökieli.
PoistaSuomi on kohta kuoleva mummojen kieli englannin jyrän alla.
PoistaVenäläinen ministeri totesi, että maan massi on kunnossa ja satamien infra voidaan rahoittaa itse. Telegram trendaa somessa. Sananvapauden esitaistelija Snowden on pakolaisena Venäjällä Assangen lahotessa demokratian kruunun tyrmässä. Väyrynen voi näyttää mallisuorituksen takinkäännössä. Poliitikot - asento! Takinkääntö suorittakaa!
VastaaPoistaPieni lohtu: kiinalaiset lääkärit julkaisevat tutkimuksia yhä enemmän englanniksi. Alkaen n. 1990. Näin kertoo asioista paremmin perillä oleva taho. Kiinnostunut voi etsiä tuloksia mm. epub-med-tietokannasta relevanteilla hakusanoilla.
VastaaPoistaVenäjän vientihitti numero yksi on tietysti ydinvoima(-la). Uuden sellaisen saaminen Suomeen kestää nyt jo kummallisen kauan. Ongelmana kuulemma automaatio. Tai pikemminkin sen dokumentaatio eri vaiheineen, jonka Stuk:in pitäisi vielä hyväksyä.
Onko englannin leviäminen kaikkialle sinulle lohtu, minusta se on paha kauhunäkymä.
PoistaTaidat osata kiinaa hyvinkin kun luet lääketieteelliset artikkelisi sillä kielellä.
PoistaEnglannin ylivaltaa ei näemmä saa arvostella.
Poista"Onko englannin.."
PoistaIhmettelen tämän nimettömän englannin kielen vastaisuutta. Englanti on melko helppo oppia ja se on käytössä kautta maailman aika kattavasti. Sillä pärjää melko hyvin, hetkittäin jopa Ranskassa jossa englannin kielen vastus on edelleen aika suurta. Sielläkin on ihmisiä jotka ovat opiskelleet Oxfordissa ja puhuvat virheettömästi yläluokan englantia.
Tieteellinen kirjallisuus laaditaan nykyisin englanniksi valtaosin ja paikalliset kielet jäävät pahasti alakynteen koska lukijoita on niin vähän. Kiinaksi julkaistaan aika paljon koska kiinalaisia tutkijoita on nykyään miljoonia ja se on heille hyödyllistä. Kiinalaiset tuottavat tällä hetkellä huomattavan suuren osan myös englannin kielisestä tieteellisestä aineistosta monilla aloilla. Jos katsotte julkaisujen hakemistoja näette tämän asian varmaksi ensi silmäyksellä.
Täälläkin oli aiemmin eri aloilla suomenkielisiä julkaisuja mutta ovat vähitellen surkastumassa pois. Tieteellisen tekstin julkaisu suomeksi olisi hukkaan mennyttä työtä nykyaikana sillä lukijoita on todella vähän.
Aiemmin käytössä oli laajasti saksan kieli ja sitä ennen ranskan kieli. Satoja vuosia sitten oli käytössä latina ja jos ajassa mennään edelleen taaksepäin käytettiin kreikkaa ja muita kieliä. Kysehän on eräänlaisesta demokraattisesta valinnasta joka yhdistyy käytännöllisyyteen ja helppouteen muiden kanssa tapahtuvaan keskusteluun ja tiedon välitykseen.
Tieteellisen tekstin tarkoitus on olla hyödyllinen. Ei ole tarkoitus esitellä kirjoittajan ajatuksia ja päänsisäisiä liikkeitä, tunteista puhumattakaan, vaan muuttaa muiden ihmisten ajattelua jolloin tutkimus on parhaassa tapauksessa merkittävä.
Hyödyllisyys lisääntyy huomattavasti kun tiedettä ei tehdä pelkästään englanniksi vaan mahdollisimman monella kielellä, erityisesti sillä kielellä jonka tutkija hallitsee parhaiten.
PoistaYksipuolisesta englannin kieleen keskittymisestä on tullut jo ajattelua rajoittava tekijä, kuten huomaamme Stenlund on kommentista.
Minä en taas ymmärrä älytöntä englannin kielen tuputusta joka paikkaan ja englannin pitämistä jonain neutraalina tasa-arvoisena kielenä.
PoistaOn ihan herttaisen yhdentekevää millä kielellä kirjoitetaan kunhan kirjoittaja ja ajateltu yleisö ymmärtävät sitä. Jos teet tiedettä se kieli mitä sen yleisö ymmärtää ei yleensä ole suomi. En ole huomannut suomalaisten kaunokirjailijoiden siirtyneen laajalti englannin kieleen.
PoistaAntaisitko esimerkin englannin "tuputuksesta"? Istun täällä keskisuomen korvessa enkä huomaa kenenkään tuputtavan mitään kieltä, elleivät kurjet nyt sitten huuda englanniksi.
PoistaKuka sinua on keltänyt arvostelemasta? Miksi kaikki sanomasi pitäisi purematta niellä? Miksi haluat tukkia suuni?
PoistaMiksi tieteen ja talouden pitää olla tietyllä kielellä?
PoistaMiksi ette salli suomalaisen (kiinalaisen, ranskalaisen espanjalaisen jne.) käyttää omaa kieltään,miksi suositte englantia äidinkielenään puhuvia?
PS: Siellä Keski-Suomen korvessa ei sitten näy yhtään TV -kanavaa tai kuulu yhtään radiokanavaa?
Miksi keskityt vain kirjallisuuteen? Kuva- ja musiikkitaiteessahan tarpeeton englannin käyttö on jo hyvin yleistä.
PoistaKirjallisuuden osalta on hyvä myöd katsoa tarjontaa hieman kriittisemmin, mistä kielestä käännetään ja millä vieraalla kielellä kirjoja pääasiassa myydään.
Samoin kannattaa katsella kriittisesti uutisointia, tapaa ja lähteitä. Muista kuin englannin kielisistä maista ei juurikaan ole uutisia tai ne ovat pääosin negatiivisia, positiivisia henkilökuvia tarjotaan lähinnä vain englannin kielisistä.
Kun englannin ylivallan arjessamme kerran tajuaa, sitä on mahdotonta olla näkemättä.
Silti viestintuoja ammutaan aina.
En ole opiskellut huippuyliopistoissa, ainoastaan HY:ssa. Olen kuitenkin vuosien aikana verkon kautta seuraillut eri huippuyliopistojen luentosarjoja ja erityisesti viime aikoina MIT:n luennot ovat olleet todella kiinnostavia. On sanottava että sinne on valikoitu todella osaavia ihmisiä professoreiksi jotka sekä kykenevät luennoimaan ja opettamaan että olemaan innostavia. Jotkut luennot ovat mykistävän hyviä. Tämä poikkeaa melko tavalla siitä mitä olen täällä aikanaan havainnut. Suurin osa opettajista oli joko kuivahkoja selittäjiä tai sitten omasta mielestään tähtiä jotka koettivat kaikin tavoin todistaa omaa kyvykkyyttä ja talenttia.
VastaaPoistaOpettajien pitäisi sen sijaan pyrkiä kaikin keinon saada opiskelijansa menestymään ja loistamaan ja aikanaan korvaamaan heidät itsensä. Lisäksi heistä pitäisi tulla vielä edistyneempiä ja menestyneempiä tutkijoita.