Sivun näyttöjä yhteensä

2. syyskuuta 2021

Suomen syy



 

Suomi aloitti toisen maailmansodan marraskuussa 1939. Suomen syy.

 

Demokraattisen päätöksen mukaan Suomi oli siirretty Neuvostoliittoon, ja samalla upseerit, joukko lehtimiehiä ja kirjailijoita sekä vasikkahaallinen kansakoulunopettajia oli teloitettava niskaan ammutuin laukauksin.

 

Mikäpä demokraattien, siis J. Stalinin ja A. Hitlerin, oli päättäessä. Molemmat olivat kehittäneet teloittajakoneiston, jonka vertaa ei ollut historiassa nähty. NKVD ja Sonderkommando + SS. Ja Puola oli jo hoidettu, demokraattisesti.

 

Mutta Suomi rettelöi. Kun Neuvostoliiton oli ymmärrettävästä syystä vedettävä henkeä ja Saksa järjesteli maailmanpolitiikan polttopisteen eli Narvikin ja sulki siten demokraattien oikean siiven porvarikapitalistien hyökkäilyiltä, Suomessa Mannerheim ja Ryti pitivät yllä korkeita suhteitaan Englantiin. Ne romahtivat, kun Ranska kaatui ja melkein veti Englannin perässään.

 

Outoa ettei Suomessa tälläkään hetkellä osata kirjoittaa maan hankkiutumisesta Saksan liittolaiseksi unohtamatta perussyytä: Euroopassa ei ollut vuodenvaihteessa 1940-1941 muita kuin Saksan liittolaisia. Venäjä ja Saksa olivat liittolaisia. Joka suunnalta saarrettu Ruotsi oli mielin kielin Saksan suuntaan. Vain Sveitsissä oli vuorilla kolme tuhatta pesäkettä ja valmius jättää kaupungit hyökkääjälle niin että Hitlerkin uskoi sen seudun valloittamisen kannattamattomaksi. Jopa Yhdysvalloissa vahva ja varakas joukko arvioi taloudelliset yhteistyönäkymät Suur-Saksan kanssa hyviksi.

 

Suomi teki oharin. Hitler oli huomannut, ettei Neuvostoliiton armeijasta muka ollutkaan mihinkään, ja päätti hyökätä myös itään, vaikka länsi oli vielä vähän kesken. Ja Suomi ilmoittautui heti mukaan tähän hankkeeseen ja tarjosi lähes neljänneksen tarvittavista divisioonista. Ne olivatkin ainoat, jotka kykenivät sotimaan Leningradin kaupungin tehtaiden tärkeimmän huoltoreitin, Muurmannin radan suunnassa. Saksa sijoitti sinne sotilaita neljännesmiljoonan, mutta niillä ei tehnyt mitään.

 

Jos joku olisi ampunut Hitlerin ajoissa eli 1941, Saksan eurooppalainen unioni olisi ollut hyvin vahva. Suurin hölmöys ei ehkä ollut Barbarossa-hyökkäys kesäkuussa 1941, vaan sen toteutus. Alueiden valloitus oli kyseenalainen siunaus, kun Saksalla ei ollut ilmavoimia estämään teollisuuden evakuoimista turvallisen kauas, ja sen Neuvostoliitto teki. Se merkitsi pitkää sotaa, johon Saksalla ei ollut rahaa.

 

Sodan voittaa se, jolla on eniten rahaa (siis teollisuutta ja energiaa), ja Yhdysvalloilla oli, kun Japani oli ystävällisesti tehnyt sen, mihin Roosevelt ei pystynyt: ajamaan maan sotaan Eurooppaa eli siis Saksaa vastaan. Sodan lopputulos ei ratkennut Stalingradissa, vaan Pearl Harborissa joulukuussa 1941. Amerikkalaisilla muuten oli öljyä itsellään ja lähialueillaan, toisin kuin Saksalla.

 

Ja miksi Stalin jätti maailmanvallankumouksen tekemättä? Saksan kaupunkien pommittaminen oli osoittanut, että Länsi pystyisi lamauttamaan Romanian ja Kaspian öljylähteet.

 

Lentävän linnoituksen (B-17) suurin lentomatka oli 3200 km ja pommikuorma n. 8 000 kiloa. Ja sittenhän oli B-24 Liberator. Ja niitä oli paljon.

29 kommenttia:

  1. Historia on tunnetusti menneisyyden lähdevaraista selvittämistä (fantasiointeja ei lasketa). Sattuisiko siitä toisessa kappaleessa mainitusta "demokraattisesta päätöksestä" löytymään mitään validia lähdettä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisiko herra blogisti tarkoittanut kenties Kuusisen "demokraattista" Terijoen hallitusta?

      Poista
    2. Lyhyen googletuksen perusteella voisi todeta, että Ribbentrop–Molotov-paktin salaisen lisäpöytäkirjan neuvostoliittolainen kappale on julkaistu ensimmäisen kerran Новая и новейшая история -lehden numerossa 1/1993. Saksalainen originaali tuhoutui pommituksissa, mutta siitä säilyi mikrofilmikopio, joka julkaistiin jo vuonna 1946.

      Venäjän hallitus järjesti elokuussa 2019 näyttelyn, jossa tämä originaalidokumentti oli lisäpöytäkirjoineen kaikkineen esillä. Kelpaako brittilehti Guardian lähteeksi tästä?

      Poista
    3. Esimerkiksi kuulu amerikkalainen professori Stephen Kotkin ja suomalaisittain valt. tri, eversti Pekka Visuri, hyvin luotettava tutkija, ovat viime vuosina käsitelleet laajasti myös Hitlerin - Stalinin 23.8.1939 hyökkäämättömyyssopimusta lisäpöytäkirjoineen. He eivät tiedä mainita kerrassaan mitään tällaisesta, mistä Kemppinen tietää:

      "Demokraattisen päätöksen mukaan Suomi oli siirretty Neuvostoliittoon, ja samalla upseerit, joukko lehtimiehiä ja kirjailijoita sekä vasikkahaallinen kansakoulunopettajia oli teloitettava niskaan ammutuin laukauksin."

      Jokin tässä siis ei edelleenkään täsmää, ei alkuunkaan - kaikista Guardianista huolimatta. Outoa.

      Poista
  2. Fordin Willow Run -tehdaskompeksi printtasi vuosina 1941-44 nuita Liberaattoreita parhaimmillaan koneen tunnissa putkesta ulos, ja aika montaa niittipyssyä heilutteli nais-immeene, "Rosie the Riveter".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ja tupakoitsivat filtersavukkeita. Naisten työssäkäynti ja päiväkodit, itä-länsi ja guns and dances. Kansantrrveys prrkl. No, toki rannekellokin on sotilaallista lähtöä.

      Poista
  3. Mistä syystä A. Hitler teki huomattavan mielenmuutoksen Suomen suhteen vuonna 1940, peruen aiemman lupauksensa Neuvostoliitolle jättää Suomi sen etupiiriin?

    Teko perustui nikkeliin. Nikkeli jota käytettiin sekoitettuna rautaan teräksen teossa oli sodassa tarvituin metalli. Amerikkalaiset uudistivat vuosisadan vaihteessa koko laivastonsa teräksiseksi havaittuaan sen panssaroinnissa pelkkää rautaa sitkeämmäksi. Tieto levisi myös Saksaan Kruppille, joka totesi saman tykinputkien teossa, ja muu Saksa sotateollisuudessa.

    Seikka huomattiin myös Kanadassa, jonka Sudburyn kaivoksista alkoi Mondin nikkelivalta. Kun ensimmäinen maailmansota alkoi, nikkelistä tuli Saksalle kieltotarvike. Mond toimitti 95 % koko maailman nikkelistä. Saksalla ei nikkeliä juuri ollut. Saarrolla oli vaikutusta, ja muuan korpraali painoi asian mieleensä.

    Samaan aikaan Suomessa Petsamossa tehtiin kohtuullisen suuri nikkelilöytö, joka kiinnitti Mondin huomion, ja he perustivat yhtiön joka rakensi Petsamoon kaivokselle perusrakenteet. Tehdasalue ja Paatsjoen voimalaitos sille ehtivät valmiiksi ennen talvisotaa, mutta ei tuotanto. Sillä sen jälkeen Neuvostoliitto, joka toimitti liittolaiselleen Saksalle nikkeliä, tajusi nikkelin strategisen merkityksen ja alkoi vaatia itselleen kaivoksen hallintaa Suomelta.

    Asia ymmärrettiin myös Saksan johdossa, ja Göring sai Hitlerin puoltamaan Saksan sopimista Suomen kanssa tuotannon myymisestä Saksalle. Veltjens sai käydä vihjaamassa mahdollisuudesta suomalaisille. Veltjensin ehdotuksesta ei voinut kieltäytyä. Sen jälkeen Saksasta lähetettiin takuumiehiä "kauttakulkuun" Norjaan. Kesäjuhannuksena 1941 sopimusta alettiin täyttää. Parhaimmillaan puoli miljoonaa takuumiestä varmisti Lapissa että nikkeli pysyi Saksalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitlerin suurimmat strategiset mokat perustuivat mahdollisesti juuri näihin raaka-aineisiin. Barbarossan hyökkäyksen menestys olisi voinut olla parempi jos voimia ei olisi hajotettu yritykseen vallata Kaukasian öljykentät. Saksan sotatarviketeollisuus ei juurikaan kostunut sodan aikana saavutetuista luonnonvaroista vaan perustui varastoihin. Juurikin nikkeliä oli jäljellä vielä maan antautuessa.

      Poista
  4. 1939 fasistiset valtiot katsoivat olevansa kyllin vahvoja kukistamaan Neuvostoliiton. Hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan aloitti Suomi.

    Näin kirjoitti Kansan raittiusliiton lastenlehti Sammon soihtu 70-luvulla.

    VastaaPoista
  5. Englanti melkein kaatui ja veti Ranskan perässään paetessaan häntä koipien välissä kanaalin väärälle rannalle.

    VastaaPoista
  6. Ad Omnia: Ribbentropin - Molotovin päätös salaisine lisäpöytäkirjoineen on tallessa. "Fasististen ainesten" likvidoinnista on paperia, ja erään hypoteesin mukaan puolalaiset teloitettiin <kstynin metsissä, jotta saataisiin suomalaisille saattohoitopaikka.

    VastaaPoista
  7. Jo kolmas kirjoitus lyhyen ajan sisään, jossa viina kirotaan renqvistiläisessä hengessä, jopa spoonriveriläisittäin. "Arvot ovat koventuneet", kirjoittaa Maakansa ja jatkaa,"vielä koittaa aika, jolloin p***seet tervataan." Kun saatiin toppi tupakalle, tulilinjalla on tippaaminen, sitten tipan tappaminen.

    VastaaPoista
  8. Puna-armeijasta ei ollutkaan mihinkään. Jos olisi ollut, sodan alussa ei olisi tuhottu kokonaisia divisioonia divkomia ja sen autonkuljettajaa lukuunottamatta. Kun puna-armeija järkeisti itsensä ottamalla mm. upseerinarvot keisariajalta ja muuta mukavaa, niin puna-armeijastaa alkoi olla johonkin. Huomionarvoisa seikka on, että asekuntoisia ja -ikäisiä miehiä ei riitä loputtomiin ja joukot ns. kuluvat n. 3 kuukaudessa taistelukelvottomiksi. Talvisota 105 päivää ja pv oli romahduksen partaalla ja rauha tuli juuri ajoissa. Amerikkalaisilla oli varma tieto sodan alkamisesta ja sen takia kutsunnat käyntiin ja suuria sotaharjoituksia muutama kappale. Noihin osallistuis puoli miljoonaa miestä. Ei tuollaista laiteta pystyyn ihan huvin vuoksi kun rauhanajan vahvuus on 100000.

    Noin reservin nostomiehnä tajuaa senkin, että ei ole kovin järkevää juosta pistin tanassa aalto toisensa jälkeen konekivääritulitusta vastaan. Se vain on tyhmää ja ohjesääntö, joka sellaisen määrää pitäisi käyttää perseen pyyhkimiseen.

    Jenkkien lentokoneissa oli suuria ongelmia ylikuumentuvien moottorien kanssa. Satoja pommikoneita menetettiin sen takia.

    Saksalaisilla taas oli käytössö suunnattoman voimakkaita hydraulisia puristimia, joilla sopivalla teräslaadulla saatiin koneiden osia tehtyä ilman kallista työstämistä. Noita puristimia ei ollut liittoutuneilla, joten sellaiset otettiin sotakorvauksina parenpaan talteen sodan jälkeen.

    Sitten kysymys tietäjille: miksi suomalainen sodanjohto kesällä -44 ei vetänyt joukkoja etulinjasta kun radiohiljaisuus alkoi vastapuolella? Ja miksi tiedustelutietoa puna-armeijan liikkeistä ei otettu vakavasti? Itse olen tullut siihen tulokseen, että kaikki, ihan kaikki suomalaiset kenraalit ja marsalkka olivat koko sodan niin jurrissa koko ajan, että ajatustoiminta loppui kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puna-armeija otti sotilasarvot käyttöön jo vuonna 1935, ja talvisota alkoi neljä vuotta myöhemmmin. Poikkeuksena olivat kenraalinarvot, jotka otettiin käyttöön vasta 1940. Eli eivät venäläiset epäonnistuneet talvisodassa sotilasarvojen puutteen vuoksi. Paljon tärkeämpi syy oli se, että Stalin oli tapattanut armeijan johdon vuosina 1937-38. Nuoret upseerit johtivat hyvin tyypillisesti noin kaksi tasoa korkeampaa organisaatiota kuin mihin heidän kokemuksensa ja osaamisensa olisi riittänyt. Vasta vuosien 1941-42 armoton koulu karsi pois huonot johtajat ja opetti virkaansa ja henkiin jääneille, miten sotaa pitää käydä. Vuoteen 1943 mennessä puna-armeijasta oli tullut hyvin ammattitaitoinen ja pätevä sotavoima, mutta monta miljoonaa puna-armeijalaista oli maksanut päälliköittensä koulutuksesta hengellään.

      Talvisodassa venäläiset eivät vielä varsinaisesti parantaneet johtamisen laatua. Sen sijaaan he lisäsivät joukkoja. Sodan alussa Zdanov oli luvannut hoitaa asian Leningradin sotilaspiirin voimilla. Ei onnistunut. Maaliskuun alussa rintamalle oli tuotu runsaasti joukkoja muualtakin ja voimaa oli paljon enemmän. Talvisodassa riitti määrällinen ylivoima. Järkeä ei vielä tarvinnut lisätä.

      Poista
    2. Mihin asti ne olisi pitänyt vetää, sillä etulinjahan on siinä missä ensimmäiset sotilaatkin. Kymi- vai peräti Vantaanjoelleko? Ei hyvistä asemista kannattanut ilmaiseksi lähteä.

      Eri asia on se miksei hyökkäyksen suunnasta ja voimasta ollut tietoa tai sitä ei otettu vakavasti. Ehkäpä venäläiset olivat vähän oppineet ja saivat harhautettua tsuhnaa.

      Ja jos meikäläinen sodanjohto oli hela tiden jurrissa, niin ei toiseksi jäänyt siinä naapurikaan. Eiköhän suurin syy yllätykseen ollut se, että toinen oli vähäväkinen maa ja toinen suurvalta - eli sieltä hööki se yhdestoista.

      Poista
    3. Hyvä huomio, anonyymi. Ehkäpä ajatus siitä, että joukot olisi pitänyt vetää asemista, on vähän anakronistinen. Jatkosodan aikansa ohjesääntö lähti siitä, että puolustuslinja koostuu kolmesta tasosta. Etuasemasta saa luopua, mutta taistelun lopussa pääaseman pitää olla hallussa ja etuasemankin takaisinvaltaaminen on suotavaa.

      Se ajatus, ettei nykyaikaista suurhyökkäystä ole edes teoriassa mahdollista pysäyttää kiintein asemin, hyväksyttiin vasta hitaasti. Valkeasaaren läpimurtokohdassa rykmenttiä komentaneen eversti Viljasen kirja aiheesta on mielenkiintoinen askel tällä polulla. Vielä 2000-luvulla silti lähdettiin ajatuksesta, että jalkaväkiprikaati m/80 puolustautuu varsin staattisesti, hyvin samaan tapaan kuin toisessa maailmansodassa. Rahaa ei ollut muuhun. Vasta vuoden 2015 taistelutapamalli vie suurhyökkäyksen torjunnasta saadut opit loogiseen päätökseensä: vihollisen tykistön isku on niin voimakas, ettei siltä voi suojautua. Ratkaisuna on, että sille ei joko tarjota maaleja, tai sitten taistellaan niin lähellä vihollista, ettei se voi tehokkaasti käyttää tykistöään.

      Meillä kävi ehkä tuuri. Jos päämaja olisi ottanut suurhyökkäyksen uhan tosissaan, siihen olisi vastattu keskittämällä enemmän joukkoja pääpuolustuslinjaan. Se olisi silti murtunut ja joukkoja ja tykistöä olisi todennäköisesti menetetty enemmän. Sen sijaan nyt vihollinen saatiin torjuttua, kun se oli ensin kuukauden verran heikentynyt Kannaksen läpijuoksussa ja joutunut vaikeaan maastoon, jossa se ei voinut käyttää vahvuuksiaan.

      Se, miten venäläiset muuten peittivät hyökkäysvalmistelunsa, oli todella ammattitaitoista. Rintamassa olleet joukot jatkoivat toimintaansa ja radioliikennettä normaalisti. Rintamavastuu vaihdettiin vasta, kun hyökkäävä iskuarmeija meni ryhmityksen läpi. Tykistö ja panssarit tuotiin paikalle tarkan aikataulun mukaan, ja jalkaväki tuotiin pääosin yöllisin laivakuljetuksin vasta noin vuorokausi ennen hyökkäystä. Ilamvoimat suojasivat keskityksiä todella tehokkaasti. Meidän päätöksentekoluuppimme ei pysynyt perässä. Vaikka tykistön asemista saatiin jokunen ilmakuva, ne eivät kyenneet saamaan päämajan operatiivista osastoa hereille. Osasyynä oli varmaan se, että radiotiedustelumme ei ymmärtääkseni saanut radiohiljaisuuden vuoksi selvää kuvaa tilanteesta.

      Poista
    4. Ketä sä oot, oikeesti?

      Poista
    5. M. Iikka O. Hallantielauantaina, 04 syyskuuta, 2021

      Arvo Turtiaisen sanoin, kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen.

      Eräänkin kerran kävi niin lystkkäästi että tulin torkahtaneeksi metroon. No, sattuman satoa - Selmer mark kuutonen ei päässyt kadoksiin. Että kaikessa on kaikkea, niinkusillee. Nyttemmin olen ollut varautuneempi sopraanonokkahuiluni vuoksi (recorder). Senkin saa purettua osiinsa (lystikäs kieli, eikö!).

      Poista
    6. Kantsii siis hankkia lisää kansaa että saadaan se yhdestoista tsuhna. Sitähämminä oon yrittäny muttaku ei nuo komeet plikat ymmärrä minnuu.

      Poista
  9. Vt ylikäyttöpäällikköperjantaina, 03 syyskuuta, 2021

    Sain neuvon käydä työpaikkalääkrillä. Tulin käyneeksi. Huoneen oven vieressä oli pikkuinen kyltti B 24. Hän oli aivan oikeassa. Helsingin yliopisto on minulle 3 d työtä velkaa. Saatesanoiksi katsokaas sain heidän tahtovan omansa takaisin. Vastaanotto oli ympyrätalossa ja minäpäs menin kulmasta sisään.

    Koskas meinaatte maksaa?

    IIKKA
    sadismia ynnä työnjohtoa

    ^ antaa paukkua

    VastaaPoista
  10. Lukupiirialustusta varten olen lueskellut Pentti Saarikoskea eri vuosikymmeniltä. Ensi tutustuminen oli tapahtunut opiskeluaikana Nenän pakinoiden muodossa. Stalin näytti kulkeneen Saarikosken mukana loppuun saakka, vaikka aate olikin karissut matkan varrella. Hitlerin ja Stalinin yhtäläisyyksistä ja eroista Saarikoski mainitsee, että molemmat vihasivat intellektuelleja, Hitler lahjattomuuttaan, Stalin lahjakkuuttaan, joka oli jäänyt viljelemättä, koulutuksena ainoastaan aika Tiflisin pappisseminaarissa, jolta pohjalta hänestä sitten kehittyi maailmanhistorian ehkä nerokkain helvettien arkkitehti.
    Stalin tosin väitti olleensa jatkuva itseopiskelija, mutta ei sekään häntä ollut jalostanut.

    Lisäkevennyksenä Saarikosken heitto jatkosodasta: olisivat suomalaiset menneet länteen päin Ruotsin malmikentille, vanhoja suomalaisalueitahan nekin, ja sitten myyneet rautaa sekä Saksalle että Neuvostoliitolle.

    Kaikkien vanhempien suomalaisten ajatuksia nämä kaksi pahan ruumiillistumaa vaivannevat, ainakin silloin tällöin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "molemmat vihasivat intellektuelleja, Hitler lahjattomuuttaan, Stalin lahjakkuuttaan"

      Maineikas historioitsija Eric Hobsbawm kirjoitti: "Tällä vuosisadalla [1900-luvulla] toistuneet uskonnolliset tai ideologiset konfrontaatiot kasaavat esteitä historioitsijalle, jonka tärkein tehtävä ei ole arvostella vaan ymmärtää sellaistakin, jota kaikkein vähiten käsitämme." ("Historioitsijan" paikalle voi mielestäni hyvin vaihtaa myös "tavallisen lukijan".)

      Pysytään siis tosiasioissa: SEKÄ Hitlerin ETTÄ Stalinin on täytynyt olla erittäin älykäs. Ei suurvallan, totalitaarisenkaan, johtoon muuten noustu.

      Poista
    2. Lahjakkuutta on monenlaista, enkä nyt tiedä mitä lajia Saarikoski tarkoitti, luulisi, että sellaista tavallista "koululahjakkuutta", ja sellaista Hitler ei erityisemmin osoittanut, jäipä pari kertaa luokalleenkin. Propagandistina ja ihmisten manipuloijana hän kyllä osoittautui mestariksi. Eija G

      Poista
    3. Anonyymi-veli on kylllä oikeassa suunnassa, mutta ehkä älykkään sijasta olisi käytettävä termiä kyvykäs. Älyä on oltava vain riittävästi.

      Hitler nousi valtaan kyvyllään vedota kansaan ja kyvyllään ottaa valta, kun siihen oli momentum. Stalin nousi valtaan kyvyllään pelata organisaation sisällä ja kyvyllään pitää ja vahvistaa saamansa valta.

      Maon kyvykkyys oli sekoitus molemmista.

      Lisäksi - huomatkaa tämä! - nämä kyvykkäät henkilöt tarvitsivat areenakseen suurvallan. Pienessä maassa ei pääse kyvykkyydestään huolimatta kuin kekkoseksi tai lukashenkoksi.

      Poista
    4. Onko lukashenkoviassa kekkoslovakian henki, eipä taida ollakaan? Kansa ei oikeen osaa olla hillitysti ja hallitusti. Mepäs osattiin ja oikeastas näin meidän asemamme Venäjän naapurina rakentunut onkin. Teimme myös paljon työtä ja kävimme kauppaa. Lapiomiehiä molemmin puolin oli runsain määrin.

      Kyllä velinenkin osaa työvoittoon uskoa kun se vaan saa siihen mahdollisuuden. Näistä meidän herrantertuista ei ole niin väliksi.

      Herroilla ne on kiikut ja liikut sanoi entinen renki kun isännän hirressä näki.

      Poista
    5. I.H.-kiltti, en verrannut Kekkosta ja Lukashenkoa millään muulla tavalla kuin niin, ettei pienen maan johtaja mullista maailmaa, oli hän miten kyvykäs tahansa.

      Ainakaan ei tule ketään mieleen. Tuleeko muilla?

      Tiivistys: suurvallan suuri johtaja ei välttämättä ole yhtään kyvykkäämpi kuin pienvallan pieni johtaja.

      Poista
    6. Hitlerin valtaanpääsy johtui vanhan Hindenburgin ympärille kerääntynee eliitin poliittisesta pelistä jolla haluttiin pitää oikeisto vallassa. Vaaleissa NSDAP oli juuri kärsinyt ihan kunnollisen tappion ja kannatuksen suunta oli alaspäin.

      Poista
  11. Mitä Kemppisellä tai yhtään millään tällä palstalla on sairaskertomuksesi kanssa tekemistä? Avaudut nyt ihan väärällä palstalla.

    VastaaPoista
  12. Ad Omnia: Suomella oli yliääräinen onni - Zhukoov oli kiinni Mantshuriassa. Sotatoimia suomalaisia vastaan suunnittelivat ja johtivat venäläisittäin harvinaisen kykenemättömät miehet.

    Viittaisin tässä yhteydessä Impilahden Koirinojan valtavaan mottiin, johon pysähtyi yritys päästä Salpausselälle Sortavalan kautta. Motti pysyi paikallaan rauhantuloon asti.

    Mahtaisiko asiaan liittyä se, eettä Tolvajärvellä tuhottiin kaksi hyvää divisioonaa, ja suuri osa perässä tulevista olikin sitten käytännössä vailla sotilaskoulutusta.

    VastaaPoista