Sivun näyttöjä yhteensä

5. helmikuuta 2021

Neljäs loppusoinnullinen


 VANHA VASEN

 

Vanha vasen

On yhä puun luona idässä,

kun sen näkee kartalta

tähtien tuttava

jonka muistan

uppiniskaisesta katajasta.

 

Siitä on neljäkymmentä vuotta. 

Kieltä taitamattomana en voi kysyä,

oletko sinä sana sanalta se sama.

 

Entinen oikea ja

kylvöheinän alla luonnonsavi

synkkä kuin ajatukseni.

Se on kuva minusta. Muinaistiede

poimii niitä vieläkin mistä vain, savi.

Puoleksi mineraali, toinen puoli

luontoperäistä mullosta.

 

Oikeiston joet 

virtaavat vinoon

ajasta ikuisuuteen.


 

ETELÄÄN KATSOESSA NÄKEE

 

Etelään katsoessa näkee

aina yhä enemmän

hyönteisiä.

Minä en näe etelään.

Katseeni katkaisee

aivoverisulku

 

mieleni vedenjakaja

kuin Lummene tai

Vesijako.

 

Vasta pohjoisessa on poutaa,

sillä pilven päällä

tuskan takana

on rasvattu taivaannapa,

tervattu maailmanpylväs

 

joka pitää ylhäällä

kissoille täysi tavoittamattomissa

tähtiteltin korkeen.

 

 

 

KATSOMALLA TAIVASTA

 

Katsomalla taivasta

säästät hiukan vaivasta

Katso hiljaa taivasta,

älä yski, aivasta.

Kohta maailma avataan.

Taikurilla tavataan!

 

Yöllä nukkuu aurinko –

Heikin, Annan, Laurinko?

 

Ei tiedä possuveikko,

ei arvaa mörkö, peikko:

ajatus taivaasta

on kuva kai maasta.

Paljonko on Päiviä kesä- heinäkuussa?

Kuinka monta hammasta on pienen lapsen suussa?

 

Yö yöltä lähti 

vyöltä tähti

hentoon lentoon pimeään,

sanomatta nimeään.

 

 

En ole tyhjän pantti.

Olen lomittunut kvantti,

joka pyrkii pakoon

bosonien rakoon.

 

 Jukka Kemppinen, Maailman loppu on jokapäiväinen asia (2017)

6 kommenttia:

  1. Sotilaan työ on totella ja pelätä
    tilin menevän ohi mutta luodin ei.
    Muuten olen sitä mieltä, että Putputin on olemukseltaan
    kuin luimuileva ajokoira paskalla.
    Mutta niin vain sotilaat ja miliisit sitä tottelee...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  2. Elämällä on päänsä piste
    matkalla olemme sinne
    jokainen vaikkemme tahtone,
    ainoaan paikkaan
    kaikille auki aina olevaan
    jonne ikä ei ole este..
    voi miksi en tutustunut isääni
    ajoissa, kun ei ollut vielä myöhäistä
    ymmärtää katseesta
    mitä nyt ymmärtää pitää...
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  3. Tankayritelmä 5-7-5-7-7

    Lapset mäessä.
    Lunta sataa hiljalleen
    puisto valkea.
    Niin kuin lumihiutale
    sulaa ihmiselämä.

    VastaaPoista
  4. Hieno! Saanko silti muuttaa vähän:

    Lapset mäessä.
    Lunta sataa hiljalleen
    ylhäältä alas.
    Niin kuin lumihiutale
    sulaa ihmiselämä.

    VastaaPoista