Sivun näyttöjä yhteensä

29. toukokuuta 2013

Ylimmällä lauteella





Kuvassa ovat ne lapselliset lauteet. Olin eilen asiallisella päällä, tänään en. Kuten etenkin herrahenkilöt huomaavat, uskomaton päähänpisto naulata istuinlauteen laudat pitkittäin, on omiaan aiheuttamaan sen harmillisen takaiskun, että saunoja jää munistaan kiinni. Tämä ongelma uhkaa etenkin sitä arvostettavaa kansanosaa, jolla on niin sanotut vitjamunat niin että kun rannasta sukeltaa, äkkinäinen luulisi, että perässä ui sorsauntuvikkoja.

Timpuri siis pätki ne laudat ja kiinnitti poikittain. Sekin on laskettava plussaksi, että riskitkään miehet eivät rysähdä lattialle. Ja kuva ilmentää aitoa kaupunkilaiskulttuuria siinäkin, että kun esimerkiksi meikäläinen saunavaari tarraa kaiteen päästä kiinni, tuolla kiinnityksellä jää kaide käteen.

Puheenaihe tuo väkisin mieleen Pentti Haanpään novellin kylpyurheilija Kemppaisesta. Tämäkin suurten saavutusten mies oli yleisistä saunoista tuttu kuivankälpeä jätkämies. Kun saunomiskilpailussa ukkoherran kanssa apumiehet olivat kaataneet koko saavillisen vettä kiukaalle ja pönkänneet oven, ukkoherra pyörtyi ja putosi kiukaalle. Kylpyurheilija jupisi vihtomisen roiskeessa, että suotta se herra sinne kiukaalle… Olisi tänne lauteillekin lämmintä saatu aikaa voittain.

Hyvä muuten että lopettivat ne löylykilpailut. Kas kun eivät kilpailleet hellalla istumisessa. Muurahaispesässä kyykkimisestä kai on kokemustakin.

Kommentoijan ajatus on mielestäni oikea ja kannatettava. Peräänkuulutettuun suomalaisuuteen kuuluu minustakin saunominen, ja vaikka poikkeuksia on, ei tätä tällaista itsestään selvää tapaa taida muualla olla. Kesämökkeily lienee tullut Ruotsissa tavaksi ennen kuin meillä, mutta minun tietääkseni siellä ei ole ainakaan paljon saunoja. Meillä rantamökkiä ilman saunaa on vaikea edes kuvitella.

Eräät lukijat nauttivat tästä panettelusta. Ystäväni dekaani Buxbaum kertoi, että hänen isänsä oli 30-luvulla Michiganissa piirilääkärinä. Ruotsalaisilla maahanmuuttajilla oli kuulemma tapana syksyisin harsia alusvaatteet nilkoista ja ranteista kiinni päällysvaatteisiin kevääseen asti. Lääkäri-isä oli sitä mieltä, että kun toimenpide vaati vaatteiden vajentamista tai leikkaamista, hän ei ollut edes kuvitellut sellaista likaisuuden määrää. Suomalaisilla oli saunansa, sanoi Buxbaum, ja hygienia toisella tasolla. Kai joukossa oli samanlaista väkeä kuin sodassa – käänsivät alusvaatteet lauantaisin, kun eivät viitsineet pestä niitä.

Toisin kuin toinen kommentoija arvelee, olen kyllä ollut lapsena pakkosaunassa paljonkin. Isoisän taloa lämmitettiin omalta suolta nostetulla kuivatulla turpeella. Olin usein jopa itse mukana hakemassa kuorma-autokuormaa turpeita Pernaalta ja paiskomassa niitä pannuhuoneen kellariin. Turpeita ei tarvitse pinota, mutta kyllä turvepöly, pannuhuoneen noki ja hiki tekivät enoistani, varsinaisista työmiehistä, ja meistä apulaisista mielenkiintoisen näköisiä. Ja sitten saunottiin ja ellei tuo vastan varrella hankaaminenkaan auttanut, turvauduttiin juuriharjaan ja mäntysuopaan.

Jossain oli johonkin aikaan tapana kaataa löylyveden seassa kiukaalle olutta, viinaa tai tärpättiä. Ei ole tullut kokeilluksi eikä kuulu suunnitelmiin. Sen sijaan muistan 1970-luvulta Saksan hotellien saunat ja kyltit, joiden mukaan veden kaataminen kiukaalle oli jyrkästi kiellettyä, streng verboten. Siihen aikaan meillä oli sellainen käsitys, että Saksassa kaikki oli jyrkästi kiellettyä, ellei se ollut pakollista.

Millaista olisi kohtuullinen saunominen? Entinen mies sanoi lääkärille käsien vapinaa valittaessaan nauttivansa alkoholia kohtuullisesti. Lääkäri kysyi että onko se kohtuullisesti pullo viikossa. ”Näillä käsillä läikkyykin sen verran.”

Vieläkin on ihmisiä, joilla on saunavuoro tai sauna-aika. Omassa mielessäni lauantain toivotut levyt ja saunominen liittyvät toisiinsa. Saunan päälle pitää saada puhaltaa, ja toivemusiikki sopii yleensä tunnelmaan. Ja kuten kauan sitten, puujalkavitsien luvattuna aikana, tavattiin sanoa, ensin mennään saunaan ja sitten syödään vasta.

Ystäväni Tari Haahtela jäi eläkkeelle astma- ja allergiatautien professorin virastaan, mutta lienee yltynyt kahta kauheammaksi tekemään tiedettä. Uutiskynnys ei näy ylittyneen edes siitä, että Itä-Suomen ja naapurissa Venäjällä olevien alueiden sairastavuudessa on aivan järkyttäviä eroja, Venäjän hyväksi. Tilanne näyttää olevan sama verrattaessa Suomea ja Baltian maita.

Ystäväni on ajanut siedätystä kuin käärmettä pyssyyn. Kun paikalla ei ole potilaita eikä asiattomia, hän saattaa esittää lääketieteellisen oivalluksensa sangen käsitettävässä muodossa: paska on terveellistä. Osa siitä, minkä joka päivä tai kahdesti päivässä suihkussa käyvät ihmiset pesevät pois, on tarkoitettu suojaamaan ihoa ja ihmistä.

Lähimikrobit ovat hyväksi, hän sanoo. Liian pitkät jakeluketjut ovat suorastaan vaara. Siis kun ihminen pienestä pitäen panee suuhunsa melkein kaikkea mitä pöydältä ja sen lähistöltä löytyy, elimistö löytää myös mikrobitasolla tasapainon. – Lukijan tulee ymmärtää, ettei mikään sääntö ole yleispätevä. Jos huushollissa räitään lattialle, niin tarttuuhan tauti siitä. Mutta en ole nähnyt viime aikoina sylkykuppeja enkä junissa kylttejä ”älä sylje lattialle – spotta ej på golfvet”.


23 kommenttia:

  1. Meillä oli saunavuorot tai oman saunan lämmitys perjantain ohjelmassa, ei toki lauantain toivottujen vuoksi!
    Puhtaudesta puheenollen: paskaset lapset olivat aina terveempiä, tai siis likaiset. Nyky mammat äidit ja muut naisenpuolet taitavat unohtaa että sen pesuveden mukana EI saa heittää lasta?

    VastaaPoista
  2. Kesävinkki kalamiehille katiskan tekoon: istuta eukkosi höyryäville saunanlauteille ja sen jälkeen kun hänen ahteristaan on piirtynyt lauteille istumajälki, kopio se pahville ja ryhdy pyydyksen tekoon!

    VastaaPoista
  3. Hellalla istumisesta:Spede järjesti 70-luvulla TV:ssä kilpailun,jossa pitempään keittolevyllä istunut yleisön edustaja sai 50 mk.Aikansa realitya.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistelen, että piti seisoa paljain jaloin irtokeittolevyllä.

      Poista
  4. Sellaisissa vaaleanvihreissä roskakoreissa oli luotalla maalattuna ennen että: kaupungin puhtaus sinunkin käsissäsi. Ruotsiksi siitä veisteltiin näin: stadens renhet i era smutsiga händer.
    -yksityisajattelija-

    VastaaPoista
  5. Eivät munat lauteiden rakoon jää olivat laudat miten päin tahansa kunhan vain timpuri lauteita rakentaessaan on tarkkana ja käyttää rakotulkkiaan eli timpurinkynää litteässä suunnassa. Aika pienet munaskut pitää olla, jos vaikka kynä olisi toisinkin päin. Nykyään kun raharikkaat hienostelevat, lauteiden muodoissa ja lautojen asennoissa kyllä valkoimaa löytyy typeryyksiin saakka.

    Muiden laudanrakojen, mm. terassien ja laitureiden teossa sääntö on, ettei pikkulapsen varvas saa sopia niihin. Rakennettaessa on siis otettava huomioon sen hetkinen puiden kosteus% ja niin ollen tulevat kutistuminen, eli raon mahdollinen suureneminen. Minulla on ihan sitä varten hitsattuja rakotulkkeja 6 mm:n harjateräksestä hieman litistettyinä. Niiden nimi muurahaiskarhu koska ne ovat silleen suunniteltu, että seisovat omin jaloin edellisen, jo naulatun (ruuvatun) laudan päällä litistetty kärsä seuraavan raossa. Rako on siis tehdessä n. 5 mm, mutta vuoden päästä ehkä jo seitsemän, sentti on jo liikaa. Sitten kun on märkiä kausia, raot saattavat olla ummessakin, mutta laudat eivät silti nouse toistensa päälle vielä.

    Rakoasiat ovat siis kaikenkaikkiaan hienosäätöä.

    VastaaPoista
  6. Lapsellista noissa lauteissa on tuo saunajakkara, jonka jalat ovat niin kaukana päädyistä, että keikahtaminen on mahdollista. Jalkojen tulee vaikka hieman vinosti ulottua lattian tasossa jakkaran päädyn ja pitkän reunan ulkopuolelle. Muuten se on vaarallinen.
    Sain eilisellä puintisaunakommentillani blogistin tuohtumaan, mutta itse asiassa tarkoitin vain kielikuvaa "mennä syyhyttä saunaan", johon sain kimmokkeen päivemmällä odottaessani rouvaa marketin pihalla ja autoradiosta tuli Peter von Baghin elokuvaohjelma, jossa hän kertoi paljon tehtävän turhanpäiväisiä elokuvia ja sitten niitä, joiden tekemiseen on ollut aito ytty tai vimma, joka sitten taianomaisesti näkyy tuloksessa.

    VastaaPoista
  7. Siis pitäisikö lauteet olla toisinpäin kuin kuvassa? Miksi ihmeessä pitäisi karhea ja helposti lohkeva ja siten tikkuja tuottava laudan pääty olla takareidessä kiinni tai muuten esillä?
    Ja eiköhän tuo kirjoittajan mainitseva ongelma ole ihan mitoituksesta kiinni eli ongelma esiintyy vain, jos väkisin haluaa säästää laudoissa ja tehdä liian isot välit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lauteiden istuinlaudat voi toki olla pitkittäin tai poikittain; reunassa pitää kuitenkin olla hieman pyöristetty soiro pitkittäin,takapuoleen tarttuvia tikkuja torjumassa. Yhtä tärkeää on se mitä on lauteiden alla: riittävän tukevat poikkipuut tai runko ja kuivumista edistävät tippanokat, kaadot ja raot oikeissa paikoissa.
      Tätäkin tärkeämpää saunoa niinkuin oikeaksi kokee, antaa saunan hoitaa niin nahkaa ja luuta kuin päätä ja mieltä; kuten Sasu Punanen Juhani Ahon lastussa: http://www.biomi.org/aho/lastuja2.html#l6

      Poista
    2. Se on kauniimpi -- jos se tehdään taiten.

      Pahoittelen omakehua: https://picasaweb.google.com/lh/photo/rtV67RNbVvKAOQZirZqpVacqdoHv6DLduddVmoASs1E?feat=directlink

      Poista
  8. "Munaskut"-sanasta me kaikki toki tiedämme, että se tarkoittaa munuaisia. Se ei tarkoita munia, kasseja, nyyttejä eikä näin ollen kivespussia sisältöineen. Se että sanat muistuttavat toisiaan ei tarkoita sitä, että ne merkitsisivät samaa asiaa tai esinettä.

    VastaaPoista
  9. "Mutta en ole nähnyt viime aikoina sylkykuppeja enkä junissa kylttejä 'älä sylje lattialle – spotta ej på golfvet'."

    Voisi todeta, että valitettavasti kun katselee Helsingin katuja - tai nuoria miehiä, jotka niin roiskaisevat että...Pitäisi elää Singaporessa.

    VastaaPoista
  10. "Siis kun ihminen pienestä pitäen panee suuhunsa melkein kaikkea mitä pöydältä ja sen lähistöltä löytyy, elimistö löytää myös mikrobitasolla tasapainon"

    Tästä hyvä todiste oli etelä-amerikan alkuperäisväestön ja "likaisten" eurooppalaisten kohtaaminen. Intiaanit kuolivat pääosin tauteihin, joilla heillä ei ollut vastustuskykyä, kun siellä ei asuttu tiivisti karjan kanssa (ks tarkemmin Jared Diamond Tykit...bakteerit).

    VastaaPoista
  11. Niin.

    Rautakaupoissa on myynnissä sellaisia laude-elementtejä. Mielestäni se ovat juuri pitkittäin ja pitkittäin ne ovat minunkin saunassani.

    Normaalimiestenkin munat muuttuvat vitjamuniksi saunan lämmössä, joten rako pitää olla sen mukainen. En tiedä onko totta mutta joku vitjamunainen oli kiivennyt öljytynnyrin päälle alasti istumaan. Munat menivät pienemmästä pyöreästä reiästä peräkkäin sisään ja sitten oli sitä huomaamatta hypännyt alas kun ne olivat jo siellä sisällä vierekkäin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyse ei ole käytännöllisyydestä vaan estetiikasta. Pitkittäinen lauta näyttää tylymmältä kuin poikittainen, jonka urat näkyvät paremmin lauteelle nousijalle. Ura viestii hengittävyydestä ja käsityöstä. Tavaran menekki on kuitenkin lähes sama. Eihän näissä mitään sääntöä ole; pitää tehdä niinkuin hyvä tulee. Myytävät lauteet eivät ole hyviä, niissä taloudellisuus menee ratkaisun edelle.

      Poista
  12. Olkoon kirjoitukseni mitätön. Tarkistin ja poikittain ne omat laudelautani ovat ja niin ne taitaa olla valmislauteissakin ja kulmissa voi olla säteittäin.
    Pitänee käydä Varubodenissa varmistamassa tuokin.

    VastaaPoista
  13. Käsittääkseni lauantaisauna oli ennen tarpeen, kun valmistauduttiin siihen ainoaan viikonpäivään, jona ei tarvinnut suuremmin hikoilla. Nykyisin suurin osa ehtii hikoiluhommiin (urheilu ja vaikka piha- tai mökkityöt) vain la-su. Siksi saunoa pitää ainakin sunnuntai-iltaisin.

    VastaaPoista
  14. Laudepuun olisi hyvä olla vaikkapa haapaa tai muuta kevyttä ja heikosti lämpöä johtavaa. Lauteen poikkisuuntaisessa rakenteessa voinee pikakasvatetun kuusenkin kelpuuttaa elleivät oksankohdat ole kovin suuria. Lämpökäsitellyistä patenttipuista on kyllä näkynyt tehtävän nättiä saunaa mutta hajuvettä lihapullissa se on. Pintakäsittely on hyvä voida tehdä karkeahkolla hiomapaperilla ja sillä myös puhdistus on silloin tällöin ehkä tarpeen vaikka laudeliinoja käyttäisikin. Hienolla puhtaalla hiekalla ja piimällä kuurattiin ennen pöydät ja pytyt, saatiin paitsi silkinkiiltoinen pinta myös bakteriologisesti puhdasta aikaan. Rasvaton piimä käynee tähän, arvaan että hapatettu joppi, ranttanpulju, kurri eli rasvaton maito on ollut kyseessä. Sillä on kätevää myös doupata pesuprosessin suorittava porras. Hiekka laskeutuu pytyn pohjalle, senkun hörppää päältä. Saunahan se oli joka torpan sairaala. Synnytyksestä ruumiinpesuun, palvaamiset ja sahdit ynnä muut siinä välissä. Jos vanhoissa konsteissa jotain varsinaista vikaa olisi niin eiköhän se jo tiedettäisi?

    -yksityisajattelija-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olin kovastikin haapalankun kannattaja laudehommissa ja eräänä keväänä kävimme velipojan kanssa rujauttamassa semmoisen rungon lekoo metsännurkalta. Ei ollut turha tukki, taisi olla yli 70-senttinen juuresta. Pätkimme latvan pois ja oksimme sen sekä rujuutimme Fordsonilla sen lavettisahallemme viereiselle kalliolle sekä panimme traktorin pyörittämään hihnapyörää. Vesi lensi viisimetrisenä kaarena tuoreesta rungosta kun teimme siitä kolmea tuumaa paksuja palkkeja. Ne vietiin kuivumaan katoksen seinustalle pariksi vuodeksi ja sitten tuttavan saunaan sekä velipojan omaan laudeistuimeksi.

      Tuttavan saunaa H-forsissa kasasi tuttavan selkävaivan takia ammattikoulun poppoo opettajan johdolla. Kun opelle esiteltiin laudetavara, hän tiedusteli epäuskoisena sen laatua ja alkuperää.

      Julman paksu palkki oli siloiteltuna mukavan viileä silloinkin kun sauna oli muuten jo kystä, mutta haapa on huokoista kuin balsa. Täynnä ilmaa, silloin kun ei ole vettä, ja kevyttä. Ilmasta se viileys, vaan huokoisuudesta pinta johon ihviintyy persiestä ihmisrasvaa ja muuta likaa. Kolmen vuoden kuluttua velimies veti tummuneet lauteet konehöylällä kolmea milliä alaspäin ja viiden vuoden kuluttua hän teki uudet, tiiviimmästä puusta. En kysynyt mistä.

      Omat lauteeni, tehdyt monta vuotta tämän jälkeen, ovat kaunista pyöreäolkaista höylättyä tervaleppää. Mä pidän siitä pinnasta. Olen rakentanut lauteet itse.

      ( https://picasaweb.google.com/lh/photo/9WmulLv3k94VLmaj7JNDracqdoHv6DLduddVmoASs1E?feat=directlink )

      Saunassani on kiukaan vieressä suihku -- koska ei ole vieressä uimavettä. Suihkun lattiaralli on lämpökäsiteltyä leppää, ihan kokeen vuoksi. Se on alkanut jo tummua vesitipun kohdalta.

      Poista
  15. Jukka, muistatkos: suomen ja ruåtsin lisäksi junavaunun "kieltokilvessä" luki myöskin НЕ ПЛЕВАТЬ НА ПОЛ. Se on hyvin kategorinen syljeskelykielto. Kertoo babushka, joka melkein näki Leninin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Junan kieltotaulujen kieliversioissa on mietittävää: ainakin vielä jokin vuosi sitten pääkaupunkiseudun paikallisjunien hätäjarrun vieressä luki "Väärinkäyttö on rangaistavaa./Missbruk åtalas." Yleensä kyllä pidän dynaamisesta kääntämisestä.

      Poista
  16. Työkaverini isällä muljahtivat munat lauteiden rakoon. Onneksi ikämiehellä oli vaimona hyvä työihminen, joka sahasi lauteesta sen verran pois, että jo tuossa vaiheessa melko lailla käyttämättömät perhekalleudet säästyivät.

    Itse kaaduin vajaa kaksi viikkoa sitten saunassa, kun astahdin alarahille, joka keikahti kumoon. Olkapää edellä putosin lattiaan. Pientä kipua on edelleen.

    Sauna on vaarallinen paikka ikämiehillekin.

    VastaaPoista