Nyt luon loppuun Lasse Lehtisen ”Luotettavat muistelmat”.
Kukaties olin kirjoittanut hänestä muutamia päiviä sitten jotenkin nuivasti.
Syytä sellaiseen en tiedä.
Joka tapauksessa muistelmateos, jonka totta puhuen löysin
omasta hyllystäni, osui käteeni sattumalta.
Näiden kirjoitusten lukijan on hyvä muistaa, että elämme
maassa, jossa korruptio on kauhistus, anatema ja maranata. Lukuun ottamatta
aniharvinaisia poikkeuksia kukaan ei lähetä minulle kirjoja enkä saa niitä
mistään ilmaiseksi. Ehkä saisin jos pyytämällä pyytäisin, mutta en ilkeä. Ennen
maailmassa kustannusvirkailijoilla (jollainen olen itsekin ollut samoin kuin
usea lähiomaiseni) oli tapana hiukan nöyryyttää vapaakappaleen pyytäjää ja joka
tapauksessa edellyttää jonkinlaisia palvontamenoja.
Niinpä tietoni uusista ja vanhemmistakin kirjoista ovat
täysin sattumanvaraisia. Lehtisen tuotannosta muodostin tätä kirjoitusta varten
käsityksen katsomalla Wikipediasta.
Luotettavat muistelmat II on joka tapauksessa kirja, jota ei
missään nimessä pidä jättää lukematta. Se on hyvin kirjoitettu, hauska,
kohdittain erittäin hauska, ja se sisältää erittäin paljon sellaista
sisäpiirien tietoa, joka on hyödyksi. Esimerkiksi tarina Ahtisaaren
ehdokkuudesta ja valinnasta on helmi, etenkin näin itse tapahtumien sisältä
kerrottuna.
Kun Lehtisellä tuntuu olevan perusteita ja kykyä potkiskella
puoluetovereitaan nilkkaan silloin tällöin, nyt uutisissa esitelty
ministerikierrätys herätti myös minussa lehtismäisen ajatuksen. Miksi
esimerkiksi Kari Jalosta ei ole jo palkattu Suomen tasavallan hallituksen tai
vähintäänkin demariryhmän valmentajaksi? Nähdäkseni Heinäluoma ja Urpilainen ovat
osoittaneet sitovasti, että heillä ei pysy paketti kasassa.
Vai onko joku toista mieltä? Eikö nykyinen hallitus ole
nimenomaan puulaakijoukkue?
Uskokaa minua. Olen useimmiten väärässä. Ehkä myös siinä,
että kuten Lehtinen minäkin pidän politiikkaa hyvin vaativana ammattina.
Useimmat ovat mahdottoman edessä. Pitäisi toimia järkevästi ja samalla pitää
äänestäjiä hyvällä mielellä. Eikä oman puolueen elimiäkään saisi suututtaa.
Poliitikon, etenkin ministerin, olisi siis ikään kuin tultava toimeen ja
pidettävä putiikki pystyssä myymällä vastahakoisille asiakkaille pahanmakuista
mutta kallista lääkettä. Ei ihme, että monien ”ansaintalogiikka” on myydä
jotain koreasti pakattua, hyvän näköistä ja suussa sulavaa ylihinnalla.
Meillä on eduskunnassa erittäin ammattitaitoisia
poliitikkoja, sellaisia kuin Pekkarinen, Soini ja Zyskowicz. Hallituksessa on
kirkkaasti NHL-tasoisia pelaajia, esimerkiksi Ihalainen ja Tuomioja. Molemmat
tuntuvat keskittyvän tehtäviin ja jättävän miellyttämisen vähälle.
Savon maakunta on tuottanut isänmaallemme kolmekin
huomattavaa poliitikkoa. Lasse Lehtinen lienee poliitikkona entinen. Samoin on
laita saman kaupungin pojan Lipposen. Ja sitten on Liikanen, joka hänkin on
muissa tehtävissä. Kuinka ollakaan, en tunne näitä kolmea henkilökohtaisesti
lainkaan. Kaikki olen tavannut ja joitakin sanoja vaihtanut.
Liikasesta on paha mennä sanomaan, mutta savolaisten
sananparrenomaiseen seurallisuuteen näyttää sisältyvän myös kääntöpuoli.
Lehtinen lienee aidosti ja syvästi sosiaalinen ja kykenevä toimeen monenlaisten
ihmisten kanssa. Vaikka Lipponen ei ole todellakaan sutki, ei hänenkään
maankunnallista taustaansa tarvitsisi arvailla. Olihan Johannes Virolainenkin
syvästi karjalainen, vaikka oli ainakin Kyllikin tehokursseihin asti joka
suhteessa erilainen kuin kuvitelmien viipurilaiset. (Valtioneuvos tosin oli
Viipurin maalaiskunnasta.)
Ehkä tämä selitys perustelee, miksi en tunne sielunveljeyttä
Lehtisenkään kanssa. Eräillä, kuten juuri Lehtisellä, on melkoinen taito
kävellä nyrkkiin. Elämäkerrallinen muistelo sisältää suorastaan kymmeniä sukset
ristiin –tilanteita. Rivien välistä käy ilmi, että sangen harva hänen
sukupolvensa puolueveljistä nauttii hänen arvostustaan. Sitä vastoin seinä on
kaatunut päälle silloin tällöin. Ehkä hän ei osaa olla opportunisti, mikä olisi
hyvä taito.
Luulen että meillä kukaties on sama vika, vaikkei Lehtistä
ja minua taida yhdistää muu kuin kova tarve kirjoittaa ja siihen liittyvä
taipumus mietiskellä asioita. Lehtinen on minua viisaampi. Itse on ymmärrä
jättää ihmettelemättä asioita, joita minulla ei ole edellytyksiä ymmärtää. On
siitä sanottukin.
Se yhdistävä taito on riittämätön kyky pitää turpaansa
kiinni. Ei se nimittäin mitään, että sanoo ennen kuin ajattelee. Pahinta on
sanoa, kun on ajatellut. Maailmassa on monta loukkoa, kuten laulussa ennen
laulettiin. Ja kun on pudonnut kuoppaan, on yleensä viisainta pitää mölyt
mahassaan ja koettaa kömpiä vaivihkaa ylös.
Yksi paskantärkeä savolainen (Lipponen) pilasi toisen samanlaisen savolaisen (Lehtinen) presidenttitien. Kolmatta savolaista (Liikanen) kukaan ei enää muistanut.
VastaaPoistaKumpikaan noista NHL-tason pelaajista (Ihalainen ja Tuomioja) ei vain ole onnistunut alkuunkaan kotimaan "jäillä". Työministeri I:n aikana työttömyys on ennatyslukemisssa ja Tuomioja puolestaan kärsi karmaisevan tappion piskuiselle Luxembourgille, jossa lätkää ei edes harrasteta, YK:n turvaneuvosotn vaaleissa; oikein korisnumeroin (about 135-60). Voiko pelaaja/poliitikko enää pahemmin tehtävässään epäonnistua? Täh?
VastaaPoistaVallanhalu tuntuu tällaisesta syrjääänvetäytyvästä nörtistä jotenkin psykopatiaan vertautuvalta luonteenpiirteeltä. Jos haluttaisiin eduskunnan todella edustavan "kansaa" pitäisi edustajia olla pari kolme tuhatta ja ne pitäisi valita arvalla...
VastaaPoistaSuomalaisen poliittisen väittelyn häviää nykyään aina se joka joutuu paljastamaan mielipiteensä. Siinä väittelylajissa Katainen, Urpilainen ja Soini ovat mestareita.
Säälittävää että oppositiojohtajana on tuollainen sirkustirehtööri. Hän seisoo teltan ovella ja lupaa näyttää ihmeitä, mutta sirkuksessa ei ole taikuria, akrobaattia tai leijonankesyttäjää, on vain klovneja. Sieltä sinkoilee koepalloja, yleensä jonkun toisen nimissä, jotka kuitataan jälkeenpäin "sehän oli vain vitsi/huumoria/satiiria".
Aina pari klovnia tyhjät housut voittaa. Fantastista...
PoistaItse asiassa Soinin ennustusteltassa on ollut etukäteen varsin täsmällinen tieto mm. eurokriisin etenemisestä maasta maahan, beilausten tehottomuudesta ja turhuudesta, takuutusten syvimmästä olemuksesta ("täytetty pingviini") sekä liittovaltiokehityksen tuhoisuudesta Suomelle kaikkiaan.
- Aivan perustavanlaatuisia ja todella suuria kysymyksiä Suomen kannalta
Pidin myös siitä linjauksesta, että valtion ei tule aktiivisesti vero-/ lainarahalla tukea "postmodernia tekotaidetta", vaikka se vitsinä tarjoiltiinkin.
Pitää tässä huomata, että "tekotaiteen" tekemistä, hallussapitoa tai esillepanoa ei haluttu rajoittaa. Saa tehdä vapaasti. Ainoistaan toivottiin, että julistautumalla yksipuolisesti "taiteilijaksi" ei pääse automaattisesti valtion palkoille tilanteessa, jossa siellä on kantokykyyn nähden liikaa porukaa jo muutenkin.
Em. paksulompsasavolaiset ovat mainio todistus siitä, että Platonin hahmottelema kolmijakoinen ihanneyhteiskunta on vihdoin täällä Pohjan perukoilla toteutunut.
VastaaPoistaFilosofit ajattelevat, sotilaat hoitavat turvapalvelut ja rahvas tuottaa kaikille ruokaa.
Turvapalveluja ylemmilleen tuottavat myös pelastusviranomaiset jälkikasvuineen; niin Mikkelin palomestari Liikasen Erkki-poika kuin Kuopion ammattiveli Lehtisen pikku Lassekin. Piirimetsänhoitaja Lipposen potra juniori Paavo on hänkin kasvanut herran nuhteessa.
Ajatukset ostetaan Himaselta.
Kuka noista onkaan ostanut jonkin ajatuksen Himaselta: Lehtinen, Liikanen vai Lipponen? Tarkoitatko, että filosofien luokkaan kuuluu määritelmällisesti vain demareita?
Poistavuorela, tampere
Demareita pidetään juoksupoikina, ml. Kemppinen, svensktalande bättre folk tilaa ajatukset.
PoistaEnpä ole yhtään teosta - jaa taisi olla yksi nimeltään ehkä Punainen vuorineuvos - no yhtään muuta LL:n kynästä kirvonnutta teiosta lukenut. Ehkä olisi kiinnostavaa. LL muistuu mieleeni alku-uraltaan jonkin pääkaupunkiseudun ilmaisjakelulehden pakinoitsijana. Luin satunnaisesti niitä kolumnien edeltäjiä, mutta en innostunut. Ja tämä leima LL:stä on jäänyt. Monessa asiassa olen kyllä huomannut ennakkokäsityksen osoittautuvan vääräksi. LL on ollut UKK:n lahkeessa kiinni sitkeästi. En tiedä, onko hän siinä oikeassa. Tämän päivän HS:ssa oli muuten toimittajan työstä (miellän LL:n lähinnä toimittajaksi) mainio juttu, kirjoittajana Tuomo Pietiläinen. Toimittajien työn kirjo voi olla aika värikylläinen.
VastaaPoistaLipponen on hämäläisten vanhempien Lapissa syntynyt poika, Lehtinen kymenlaaksolais-suomenruotsalaista sukua. Että se siitä savolaisuudesta.
VastaaPoistaJaa, suurin nimi, joka tuli samasta koulusta kuin (itsensä samaan porukkaan nostava)Lehtinen, Lipponen ja Ahtisaari tulee ilmi vasta kun tämän ajan historia joskus tulevaisuudessa kirjoitetaan.
VastaaPoistaTerveisiä vain sinne UTVA:an, teidät on nähty.
"Lukuun ottamatta aniharvinaisia poikkeuksia kukaan ei lähetä minulle kirjoja enkä saa niitä mistään ilmaiseksi... Niinpä tietoni uusista ja vanhemmistakin kirjoista ovat täysin sattumanvaraisia."
VastaaPoistaJos professorin eläke on niin pieni, ettei sillä voi ostaa kirjoja - ehkä niin suurta ei olekaan, että sillä Lehtisen kirjoja kannattaisi omaksi ostaa - suosittelisin kirjaston käyttöä. Vanhan sanonnan mukaisesti kirjastossa vietetyä aikaa ei lasketa elämään.
Mielipiteeen muodostaminen kirjailijasta jonkin Wikipedian mukaan on minusta samaa kuin perustaa se hänen vihamiestensä mielipiteisiin.
Tietty, vihamiesten mielipiteet ovat välttämätön osa kirjailijan kokonaiskuvaa; ystävien ja ymmärtäjien mielipiteet voi arvata ennalta ja ovat pitkäveteistä luettavaa.
PoistaVahvat vihamiehet, tai ainakin piikikkäät ja älykkäät arvostelijat, ovat kirjailijalle selvä meriitti, arvostuksessa jossakin viisivuotisapurahan ja Finlandiapalkinnon välimailla.
Kärki oli siinä, että mielipidettä kirjallijasta, itse asiassa hänen tuotannostaan, pitää minusta muodostaa hänen teostensa eikä minkään välillisen - sen paremmin ystävien kuin vihamiestensa mielipiteen - aineiston perusteella, ainakin jos kommentoi julkisuudessa. Omassa kahvipöydässä saa tietenkin mielipiteen muodostaa aivan miten haluaa.
Poista"Vai onko joku toista mieltä? Eikö nykyinen hallitus ole nimenomaan puulaakijoukkue?"
VastaaPoistaEi tuosta voi olla toista mieltä. Osa syynsä on kyllä nykyisellä luonnottomalla hallituspohjalla, jonka syynä on persujen - joiden oppositiopolitiikan "laatua" kuvaa laittamattomasti edellä oleva anonyymi - jytky.
Kovin harvassa Lehtisen nyrkkiin kopsahtamiset ovat. Diktaattori Kekkonen ei aikoinaan nimittänyt kansanedustaja Lehtistä Moskovaan lehdistöneuvokseksi. Valitettava virhe Kekkoselta, Lehtinen olisi luultavasti pelastanut Neuvostoliiton romahdukselta.
VastaaPoistaKalevi Sorsa pelasti eduskunnasta tippuneen Lehtisen hyvään virkaan ulkoministeriöön, minkä sitten Lehtinen myöhemmin kuittasi Sorsalle.
Kun tuossa aikaisemmin vilahti Lehtisen kirjoittama "Hyvät Herrat", niin kuka muistaa, tai on koskaan ymmärtänyt MTV3:n olleen tuolloin Etelärannan omistama propagandakanava.
Lehtisen muistelmissa esiintyvä lyhenne PM on tietenkin Philip Morris.
VastaaPoistaEräs puolueista on
kokolailla hukassa.
Se kiirehdittiinkin jo kommentein kuittaamaan.
Ja itse asiassa toinenkin puolue.
Hallitus tekee parhaansa,
opposition parhaaksi.
Lasse Lehtinen tulee kotkasta (Junnu Vainion ja Taisto Sinisalon ohella "Kotkan poikii ilman siipii").
VastaaPoistaPaavo Lipponen tulee Pellon Turtolasta ("Kymmenen virran maa").
Erkki Tuomioja tulee Iitin Kuuksosta (no, Radansuusta).
Erkki Liikanen tulee - niinkuin minäkin - Etelä-Savosta.
Suuruuden- tai vanhuudenhullu demariviisikko.....
PoistaDemareilla on tosiaan paha aikalaisongelma, maalaisliitto taisi pelastua, muuttumalla maataloustuottajien puolueesta maakuntien puolueeksi.
Mutta mikä pelastaisi työväenpuolueen, työväentaloista on kadonnut sydän....
Professori Erkki Aurejärvi väittää Lasse Lehtisen syyllistyneen Amer-yhtiössä toimiessaan murhiin mainostaessaan tupakoinnin vaarattomuutta.
VastaaPoista