Sivun näyttöjä yhteensä

8. huhtikuuta 2011

Rumputulta




Kysymyksiä vastaukseen, jota emme ehkä tiedä.

Mahdollisesti ainoa keino oppia on oppia erehdyksistä. Tämä kiitetylle koulujärjestelmämme korvan taakse.

Meillä on ollut vuosikymmeniä vallalla valheita ja vääriä kertomuksia, joita on opetettu totuutena kouluissa ja yliopistoissa. Ensin oli Arvi Korhosen tilaustyö, ajopuuteoria. Sen rinnalla ja jälkeen oli Suomen suuria syntejä korostava kertomus, jota ikäisenä vasemmistolaiset poliitikot toistelevat.  Suomi ei kunnostautunut millään erikoisella tavalla ja puhe ”torjuntavoitosta” 1944 on tyhmää. Ja nyt vallitsee partiopoikaversio, jossa kunnioitetaan isien työtä ja mittaamattomia uhrauksia.

Minä syötän näitä sotakirjoituksia osittain siksi, että harmittaa. Ensinnäkään mitään Suomen historiaa ei ole olemassa. Se mitä täällä tapahtui oli osa hyvin laajaa ja hyvin mutkikasta tapahtumasarjaa. Toiseksi lähes jokaisessa maassa on omat suosikkivalheensa. Olen lukenut, mitä esimerkiksi Ranskassa ja italiassa tarjotaan totuutena ymmärtämättömille lukijoille. On niin helppo muunnella totuutta vaikenemalla tai muuttamalla korostuksia.

Kolmanneksi niin paljon on edelleen piilossa.

Ilmaisisin asian näin: Timo Soini saa puhua mitä haluaa ja saavuttaa menestystä, koska hän esittää äärimmäisiä yksinkertaisuuksia. Hän heittelee ilmaan paljetteja ja rihkamaa, joka käy totuudesta. Mutta melkein samalla lailla puhuvat vaalien alla kokoomus, keskusta ja demarit.

Ei Katainen sano eikä kestä Kiviniemen kieli myöntää, että olemme Saksan alusmaa, kuten olemme olleet minun mielestäni 3 000 vuotta ja muiden mielestä 150 vuotta. Olemme riippuvaisia eurooppalaisten suurmaiden pankeista samalla tavalla kuin olemme olleet riippuvaisia etenkin brittien selluloosasta ja puutavarasta maksamista hinnoista.

Tuo minun kolme tuhatta vuottani viittaa ”saksalaisvaikutukseen” eli sotakirveskulttuuriin. Se tuli tänne samoilta seuduilta, joka on nykyisin Saksaa, ja työnsi syrjään vanhempaa kulttuuria, kukaties geneettisiä esi-isiämme. Ei liioin pronssia eikä rautaa ole keksitty Suomessa.

Katainen sanoi viimeksi eilen, että 40 kuntaa on Suomeen aivan liian vähän. Hän ei sano, että 5 miljoonaa ihmistä on valtioksi aivan liian vähän.  Olemme ulkomaisten investointien varassa, ja jos iso eurooppalainen pankki kaatuu, meiltä menevät maksuun asunto- ja opintolainat.

Hitler ei tiettävästi ollut kliinisesti mielisairas, vaan jossain mielessä lähes nerokas ihminen ja useassa mielessä tavattoman taitamaton. Ajatus maailman tai ainakin Euroopan valtiaiksi ryhtymisestä kaatui kiinteisiin kuluihin. Eilen taas kerran virittelemäni virtuaalihistoria eli ”entä jos” –ajattelu ei perustu valtioiden varallisuuteen vaan kestämättömään kulurakenteeseen.

Hitlerin nykyinen seuraaja, Angela Merkel, käsittää hyvin kunnallishallinnon periaatteen. Alamaisten omatoimisuus säästää paljon rahaa. Maaorjat tuovat nyyttinsä kynnykselle ja mutisevat mennessään.

Osa nyt elävistä häpeää, että nousimme Hitlerin vankkureille 1941. Brittien ja amerikkalaisten kiinnostumattomuus tästä on vastaus. Emme me kiinnostaneet Saksaakaan. Olimme hyväntapaisia klienttejä, kuten ruotsalaiset. Todellista taisteluapua tarvitsimme Narvan rintaman kriisin vuoksi. Sieltä irrotettiin runsaaksi kahdeksi viikoksi lento-osasto ja yksi krenatöörirykmentti (Greif).

Hitler menetti kesällä 1943 Kurskissa yhden Suomen armeijan verran taistelujoukkoja. Afrikassa eli aivan oudolla sivunäyttämöllä Saksa oli menettänyt joukkoja ja kalustoa yli 1,5 kertaa sen, mitä Suomella oli koko sodassa.

Sotaisista aiheista: ryhdyin lukemaan uudestaan Solzhenitsynin ”Vankileirien saaristoa” (lyhennetty, englanniksi) kuultuani huhua, että se uskallettaisiin julkaista myös Suomessa (suomenkielinen laitos julkaistiin Ruotsissa). Se on vuosisadan tärkeimpiä kirjoja (jota ei siis julkaistu Suomessa).

37 kommenttia:

  1. "Meillä on ollut vuosikymmeniä vallalla valheita ja vääriä kertomuksia, joita on opetettu totuutena kouluissa ja yliopistoissa."

    Yksi tällainen totuus, johon 60-luvun oppikoulun maantiedon opetuksessa törmäsin, oli että kultaa kannattaa kaivaa vain Lapissa, koska muualla sitä ei ole.
    Koska muualla sitä ei ole, oli opettajan vastaus kysymykseeni, miksi kultaa kaivetaan vain Lapissa.
    Kuten nykyisin tiedetään, kultaa on muuallakin ja sitä kannattaa siellä kaivaakin.
    Retoorinen kysymykseni on tietenkin turha, oliko tuokin oppi sen aikaista maailmanpolitiikkaa.
    (Blogivaeltaja)

    VastaaPoista
  2. "Hitlerin nykyinen seuraaja, Angela Merkel, käsittää hyvin kunnallishallinnon periaatteen."

    Tää on törkeetä natsismin ajan hirmuhallinnon trivialisointia - aivan brutaalin moukkamaista piilopropagandaa kuin akateemisilla kaappinatseilla konsanaan.
    Taso huomioiden:
    ei ihme, jos napsahtaa elinkautinen: ette ole enää tervetullut Saksaan.

    Ei kiitos enää mitään niinkutusta, että asia "juridisesti" noin olisi tms..

    VastaaPoista
  3. 3000 vuotta Saksan alusmaa?

    Voi voi, ja kun mina olen uskonut, etta Suomi on ollut muun muassa Venajan ja Ruotsin alusmaa. Lisaksi olen ajatellut, etta vanhaan aikaan tuli vaikutteita bysantista, ainakin Lempaalan seuduille Kannakselle. 1900 -luvun saksalaisvaikutuksesta olen kuullut. Olispa mielenkiintoista nahda, miten bloginpitaja erittelee tata saksalaisvaikutusta 1800 luvulla ja siita 2800 vuotta taaksepain. --
    Uhkaamassa on tarve muuttaa historiankirjoja.

    VastaaPoista
  4. Vähän levoton kirjoitus. Suosittelen saksalaisten suolakaivosten liepeiltä: http://listen.grooveshark.com/#/album/Mozart+Clarinet+Quintet+Weber+and+K+ffner+Introduction+Theme+and+Variations

    Historiassa kannattaa toistella hyviä tarinoita. Hyvä tarkoittaa tässä hyvää. Sellaisia, joissa hyvät voittavat pahat. Onko historialla edes muuta merkitystä?

    Suomen historia ei tässä mielessä ole pahimmasta päästä -- jos ei ihan parhaastakaan.

    Kääntöpuolena kuitenkin: jos väheksyy suomen historiaa, tulee väheksyneeksi monia kauniita periaatteita: Etenkin sitä, kun pieni pistää menestyksellä hanttiin isolle öykkärille, säilyy hengissä ja puskee vielä öykkärin ohi. Ja, hurraa, hyvä on voittanut pahan.

    Tarina, jota ihmiskunta ei kyllästy kertomaan, vaikka palvoisikin valtaa. Ja hyvä niin.

    Saksan nostaminen Suomen historian keskiöön taas on niin seiskytlukulaisen suomettunutta, että ei viitsi edes kommentoida.

    VastaaPoista
  5. Helena Petäistö tuli kertoneeksi kuulemaansa. Portugali
    antautui velkakiristäjille heti kun omat pankit olivat lakanneet ostamasta oman maan velkakirjoja. No ihan varmasti.
    Arvopaperi muuttuu paperiksi lakatessaan kiertämästä.

    Suomessa 19.9.1991 on päivämäärä jolloin KOP ja SYP
    tekivät SKOP:in sijoitustodistuksista makulatuuria.
    Tämä päivämäärä muuten oli Kansallisteatterin lavasteisiin
    piirustettuna Reko Lundanin hienossa tosikabareessa, oliko
    se nimeltään Hyvinvointivaltion loppu. Vahinko vain,ettei
    Suomessa turvauduttu IMF:n apuun,vaan jatkettiin
    Bundesbankin toimistopäällikkötason ohjeistuksessa.

    Amerikoissa jatkuu epäortodoksinen rahapolitiikka. Menossa on QE2 mikä tarkoittaa että Fed Bernanke painaa lisää
    rahaa ja sillä ostaa valtionvelkakirjoja takaisin valtiolle,sen
    keskuspankkiin. Asiasta käydään ankaraa suukopua. Eräs
    näköala olisi tuo mistä Helena Petäistö eilen kuuli ja kertoi
    ja mikä meillä sattui kohta 20 vuotta sitten. Että pankit
    asettuisivat vastahakaan,pääoma menisi lakkoon,ryhtyisi
    taistelutoimeen omaa työkansaansa vastaan. No asiaa voi
    kuvantaa ja mallintaa usealta kantilta,käsitteellistää
    käsitettäväksi ja käsiteltäväksi.

    Hannu Taanila on tällaistä järjenjuoksutusta yhteiselämästämme useasti tarjonnut ilmeisen kuulemattomille korville. Eilisessä eurokriisin käänteessä
    liipasinsormet olivat paikallisten pankkiirien. Hermoradoista
    ei viitsi arvuutella. Syksyllä 2009 kun Kreikka tuli esiin tiedustelijoina ja eturivin taistelijoina olivat eräät hedgeurhot,
    liukkailla CDS välineillä (palovakuutus naapurin taloon).
    He polkaisivat esimerkillään finanssipiireistä joukkoliikkeen rynnäköimään ja lassoamaan Euroopan veronmaksajat. Strategia on menestynyt.
    Verot kohoavat,menoleikkaukset toteutuvat.
    Erotus maksetaan korkoina finanssi-sfäärille. Laman tullen huonompikin kelpaa korttansa raahaamaan rikkaiden oville,
    sanoisi Preeti Leppänen. Ja äänensä Timo Soinille. (Preeti
    äänestäisi Halmetta.Tuomioja,Soininvaara?)
    Jukka Sjöstedt

    VastaaPoista
  6. Mahdollisesti ainoa keino oppia on oppia erehdyksistä. Tämä kiitetylle koulujärjestelmämme korvan taakse.

    Selailin joskus kirjastossa Mauno Koiviston kirjojen henkilöhakemistoja löytääkseni viittauksia nimiin Gramsci, Camus, Sartre tai Saharov. Turhaan. Muistaakseni Havel esiintyy kerran tai pari.

    Sen sijaan tolkuttomasti mainintoja Brezhnev, Kosygin ja kumppanit.

    Olin näet kantapään kautta oppinut Etelä- ja Keski Euroopan ns. eksistentialistien muodostaneen sen ajattelutavan jota sodan jälkeinen älymystö mannermaalla edustaa.

    Koivistolle kunniaksi on sanottava, että hän jätti vapaaehtoisesti (en taida oikein ymmrätää ajan tapahtumia, hän totesi) pyrkimättä kolmannelle kaudelle, vaikka se silloisten sääntöjen mukaan olisi ollut mahdollista.

    VastaaPoista
  7. Ad Omnia: - tähdennys: liitin Merkelin Hitleriin pelkästään kanslerin / liittokanslerin virsan kautta. Ajatus nyky-Saksasta Hitlerin Saksan jonkinlaisena perillisenä on mielestäni niin tolkuton, ettei se käynyt mielessäni.

    Se mielipide on kai arkipäiväinen, että viimeistään 1990-luvun alusta Saksa on merkittävä eurooppalainen suurvalta, joka luonnollisesti huolehtii omista taloudellisista eduistaan.

    Ihmisoikeuksien ylläpitäjänä Saksa on edelläkävijä vuoden 1949 perustuslaista alkaen.

    VastaaPoista
  8. "Venäläisiä emme ole, ruotsalaisiksi emme voi tulla, olkaamme siis saksalaisia".

    => Viertes Reich

    VastaaPoista
  9. Saksalaiset ovat vaikuttaneet Suomen ja Ruotsin historiassa niin pitkään kuin on olemassa kirjoitettua historiaa ja varmasti sitä ennenkin. Kustaa Vaasa sai vähäksi aikaa hätistettyä Hansat pois kuningashuonetta keikuttamasta, mutta vaikutus jatkui eri tahoilla.
    Siis Saksa on ollut ja tulee olemaan Suomen elinehtojen kannalta tärkeä maa. Sitä vain on vaikea sulattaa, että meidätkin poloiset pannaan pelastamaan suurpankkien hölmöjä riskisijoituksia. Joskus pitäisi riskien vain antaa laueta, se olisi markkinatalouden lakien mukaista elämää.

    VastaaPoista
  10. Minusta Itä-Saksan perustuslait olivat maailman parhaimmat perustuslait vieläkin. Siis kirjoitettuna, eikä tulkittuina.

    en.wikipedia.org/wiki/Constitution_of_East_Germany

    VastaaPoista
  11. Mutta ainakin Saksalla kai olisi varaa pelastaa tarvittaessa itse omat pankkinsa. Minua näin maallikkona on jäänyt askarruttamaan velkasaneerauksen käsite, ylivelkaantuneiden maiden näkökulmasta, sehän esitetään tässä yhteydessä toistuvasti maanpäällisenä helvettinä (myös) velalliselle vaikka ymmärtääkseni po. prosessi on tarkoitettu juuri "pelastukseksi". Jos itse olisin ylivelkainen (En kylläkään ole valtio, se paljastettakoon), mieluummin leikkaisin velasta pois kuin vaihtaisin velkojaa toiseen. Tuo samainen velkasaneeraus toteuttaisi sijoittajien vastuuta,korkean tason populismia onkin väittää, ettei sijoittajien vastuun toteuttaminen nykyjärjestelmässä ole yksinkertaisesti (ja edes teoriassa) mahdollista.

    Talousennustamisessa on vallalla suuria näkemyksiä, totuuksina esitettynä. Toimittajat toistelevat totuuksina hallituksen kantaa. Finanssikriisin tuloa ei nähnyt juuri kukaan Suomessa, vaikka maailmalla oli varoiteltu vuosia, nyt kaikki näkevät luonnonlain varmuudella seuraavan finanssikriisin jos saksalaisilta tai ranskalaisilta pankeilta jää osa muutaman velallisen saatavista saamatta.

    Eurooppalaisille pankeille tämä on tietysti herkullinen tilaisuus, nyt niiden takuumiehinä toimii yhden valtion sijasta koko euroalue. Mutta 2013 kaikki varmasti muuttuu, siihen voimme luottaa kun niin kerran sanotaan ja oikein ministerien suulla. Jos suuri pankki 2013 jälkeen ilmoittaa, että me kaadumme jos joudumme vastuuseen, niin pidetäänkö uudesta hienosta edistystyökalusta kiinni vai joustetaanko hieman "välttämättömyys -ja vaihtoehdottomuussyistä"?

    VastaaPoista
  12. "Ensinnäkään mitään Suomen historiaa ei ole olemassa."

    Onko tämän kirjoittanut Kemppinen vai Johan Bäckman:)

    VastaaPoista
  13. Kemppinen:
    "Se mielipide on kai arkipäiväinen, että viimeistään 1990-luvun alusta Saksa on merkittävä eurooppalainen suurvalta, joka luonnollisesti huolehtii omista taloudellisista eduistaan."

    Arkipäiväinen ehkä, mutta mitä helvettiä se tekee tässä kontekstissa, jossa ensin rinnastat Angela Merkelin ja Adolf Hitlerin: Merkel Aatun "nykyinen seuraaja".

    VastaaPoista
  14. Vai opinto- ja asuntolainat Suomessa maksuun. Miksi sitten tuleva Nordean hallituksen puheenjohtaja puhui hiljaittain töllössä, jos nyt muistan oikein, meneillään olevia tukitoimia vastaan? Vaikka kuinka olisi vahva ideologia, tuskin sentään uskaltaisi julkisesti puhua omaa asemaansa ja edustamaansa pankin suuromistajaa vastaan.

    VastaaPoista
  15. Kyllä vaan Suomi on ollut, on ja tulee olemaankin eräänlainen saksalaisuuden siirtomaa ja jopa Saksan siirtomaa. Eikä tässä tarvitse kaukaa lähteä esimerkkejä hakemaan pitkästä historiasta. Professori, joka on tietäväinen mies, Jouko Vahtola on tutkinyt esim. Kanta-Hämeen paikannimistösä ja löytänyt sieltä enemmän kuin paljon saksalaista ja hyvin vanhaa ja varhaista alukuperää olavaa nimistöä. Itsekin, varmaan Jukan lailla , ole ihmetellyt nimiä Hattelmala, Turenki, Tyrväntö tai vaikkapa Janakkala. Mistä ne tulevat tai ovat muodostuneet!

    Eli kyllä me olemme juuri sitä mitä meidän paikannimemme kertovat. Hämewikissä lisää asiasta: http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_%28Kanta-H%C3%A4me%29

    VastaaPoista
  16. Pieni täsmennys kohtaan: "sotakirveskulttuuriin. Se tuli tänne samoilta seuduilta, joka on nykyisin Saksaa, ja työnsi syrjään vanhempaa kulttuuria, kukaties geneettisiä esi-isiämme." - Kultturilla ja geeneillä tuskin on niin suurta yhteyttä kuin teksti antaa ymmärtää. Siirtyminen tietokoneaikaan ei muuttanut geenejämme toisen kansan geeneiksi. Jonkin seudun asukkaat voivat omaksua uusia tapoja, esim. omaksua pronssin tai raudan käytön. Muotia on myös ollut kauemmin kuin luullaan. Kaupankäynti ja muu kanssakäyminen lisäävät geneettistä variaatiota huomattavasti. Sotaisten valloitusten merkitystä on yliarvioitu.

    VastaaPoista
  17. Merkell on hyödyllinen tulppa sen kaltaisille kuin mainostoimistossa tehdylle puolueille, jouita on noussut valtaan Saksan naapurimaissa, millä en voi tietysti tarkoittaa Puolaa, Unkaria, Itävaltaa, Hollantia ja Ranskaa, vaan niitä, jotka myyvät hokemia joka kioskilla, kampaajalla, kahvitunnilla ja taksitolpalla, toreista edes puhumatta. Hyvinhän niitä on myyty, jos on mistä riittävän tyhmä kansa ilmoittautunut. Merkell kaiketi äänestetään nurin jossakin pitkien puukkojen päivässä, eikä sitten jäädä makaamaan tuleen! Avainsana Tobruk.

    VastaaPoista
  18. Jos iso eurooppalainen pankki kaatuisi...

    Voin vahvistaa,etta yhden tai vaikka parin eurooppalaisen pankin kaatuminen ei vaikuttaisi Suomen luottoihin yhtikas mitaan. Jos kaikki pankit alkaisivat kaatua, sitten tietysti tulisi taas finanssilama. Suomelle on rahaa tarjolla melko rajattomasti oikeilta inveztoijilta! -- Maailmassa vallitsee tasapaino, lainanottaneit ja just yhta paljon kuin lainananantaneita.

    VastaaPoista
  19. Niin…

    Ah! que le monde est grand à la clarté des lampes!
    ux yeux du souvenir que le monde est petit!

    Sitä miettiessä mieleen tulee tuo pankkien ajopuuteoria, se jota maamme hallitus niin kovasti haluaa puolustaa - ja jonka moraliteetteihin arvoisa blogistikin viittaa. Ja siitä tulee mieleen se kiista mitä käytiin joskus sen kirkon piirissä, mihin se Timo Soinikin kuuluu - siis se, että omistiko se J. Nasaretilainen ne vaippansa vai ei?

    Onko eroja - jos se iso eurooppalainen (saksalainen pohjimmiltaan?) pankki kaatuu - esimerkiksi siinä mitä silloin tapahtuisi Ruotsissa tai Sveitsissä, kuin mitä tapahtuisi täällä Suomessa? Kuinka paljon nämä Britannian kansalaiset ovat valmiita näitä isoja kaatuvia pankkeja (saksalaisia pohjimmiltaan?) tukemaan? Jos eroja on, niin mistäköhän se mahtaisi johtua?

    Tämän nyt harjoitetun talouspolitiikan seurauksena, saattaa näiden asuntolainojaan maksavien kunnon kansalaisten mielenrauhaa häiritä kohta - ja siis niiden romanikerjäläisten lisäksi - yhä kasvavat suomalaisten kerjäläisten laumat, tai kotimaista tekoa olevat katulapset. Siis esimerkiksi kun ne lapsilisät leikkaantuvat kaikkein köyhimmiltä silloin kun niitä lakisääteisiä tukia jaetaan - siis kun sen epäkohdan korjaaminen olisi maksanut kokonaista 17 miljoonaa - (Oliko se viimekertainen Loton jättipotti 7,2 miljoonaa?) - joka on paljon rahaa, vai kuinka - ja ihan ansiotta jaettua (laiskoja lintsareitahan ne on), jos siis jaettaisiin - kysykää vaikka Björn Wahlroosilta!

    http://liten.be//w7dt1

    Mutta paskanko väliä heistä. Omistamisestahan tässä on koko ajan kysymys. Esimerkiksi jos nämä ulkomaisten (saksalaisten?) pankkien tukimiljardit olisi käytetty vuokra-asuntojen - miten makaaberi ajatus? - tuotantoon, niin sehän olisi laskenut asunnon ostamisen tarvetta p-ä-ä-k-u-p-u-n-k-i-s-e-u-d-u-l-l-a, ja siitä saatavaa kaikinpuolista spendauksen tarvetta ja tyydytystä ja hyveellisyyttä. Ja laskenut niitä asuntojen neliöhintoja ja mitä vielä? Murentanut yhteiskunnan perusteita? Kansalaisyhteiskunnan? Kertakaikkista vanhentunutta kommunismia siis - ihan perkeleellinen ajatus.

    Joten vannotaan uskollisuutta systeemille.

    O lasst uns endlich Taten sehn,
    Verbrechen, blutig, kolossal,
    Nur diese satte Tugend nicht
    Und zahlungsfähige Moral!

    No niin. Tosin aika jota elämme kypsyttelee kaiketi uusia (vanhoja ajatuksia) - joiden kehitystä on ainakin mielenkiintoista seurata, vaikka kaikesta ei olisikaan samaa mieltä. Tässä linkissä aukeavassa taiteellisessa videossa kerrotan mm saksalaisista kultasepistä:

    http://vimeo.com/21920419

    VastaaPoista
  20. "Ajatus maailman tai ainakin Euroopan valtiaiksi ryhtymisestä kaatui kiinteisiin kuluihin."

    Tämä kirja oli aikoinaan minulle silmärähmän poispyyhkijä:

    http://www.amazon.co.uk/Wages-Destruction-Making-Breaking-Economy/dp/0141003480/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1302257902&sr=8-1

    VastaaPoista
  21. corr.: kaiketi Greif-divisioona

    VastaaPoista
  22. " Olemme ulkomaisten investointien varassa, ja jos iso eurooppalainen pankki kaatuu, meiltä menevät maksuun asunto- ja opintolainat".

    Menee siinä samalla vähän muutakin. Mutta tämä on silkkaa faktaa, sillä riittävän suurta kotimaista pankkia ei meillä enää ole. Se on seuraus edellisen kriisin päätöksistä. Mitä silloin luultiinkaan veronmaksajien rahoilla pelastettavan?

    VastaaPoista
  23. JK: "... Suomen historiaa ei ole olemassa. Se mitä täällä tapahtui oli osa hyvin laajaa ja hyvin mutkikasta tapahtumasarjaa."

    Juuri näin. Jetsulleen. Jep.

    Minua aina kyrsii niin saatanasti - tai ainakin pikkasen - kun luen jupinoita, joissa suomalaiset nähdään merkittävinä syyllisinä milloin mihinkin maailmanhistorian vääryyteen.

    Suomi ei ehkä ollut ajopuu - eikös se ole von Blücherin keksintö? - mutta eipä juuri muuta kuin rikkana rokassa, joukon jatkona.

    (Siinä mielessä termi jatkosota puolustaa paikkaansa...).

    VastaaPoista
  24. 9.1.2009 TIETEEN PÄIVIEN luentoja seurasin netin kautta kun Heikki Peltola luennoi pääsyystä Napoleonin tappioon Venäjällä, joka oli pilkkukuume. Eikä suinkaan virallinen syy "Venäjän talvi". Tauti tappoi satoja tuhansia kuoli jo ennen kuin oli edes lunta maassa (aihetodisteena Christian du Faur:n maalaukset kesästä syksyyn). Peltola hämmästeli (ja minä kanssa), että Ranskassa oppikirjoissa Napoleon on suuri mies eikä siellä tahdota millään niellä selitystä, että Napoleonin Le Grande Arméen kaatoi miestä miljoona kertaa pienempi eliö..


    MrrKAT

    VastaaPoista
  25. Referoin seuraavaan ulkomuistista lyhyesti Unto Salon "Ajan ammoisen oloista" -teosta (SKS 2008), joka on paras lukemani nykytutkimuksen mukainen esitys vasarakirveskansan kohtalosta ja Suomen esihistoriasta.

    Vasarakirveskansa puhui protogermaanista kieltä ja siirtyi pääasiassa tänne vesitietä Virosta. Elinkeinona oli karjanhoito, jota harrastettiin lehtometsissä. Tämä rajasti tehokkaasti asuinpiirin rannikkoseudulle Kokemäenjoen eteläpuolelle. Vanhempi väestö siirtyi syrjään, mutta elintapojen vaatimukset maastolle olivat aika erilaisia, joten kansanmurha vältettiin.

    Vasarakirveskansa tuhoutui ilmastonmuutokseen. Kun ilmat kylmenivät ja lumitalvet kovenivat, ei karja saanut enää ruokaa lumen alta ja menehtyi. Samalla vasarakirvesläiset siirtyivät metsästäjä-keräilijöiksi. Elämäntavan muutos johti kielenvaihtoon ja sulautumiseen suomalaisugrilaisiin metsäläisiin. Vasarakirveitä tehtiin vielä kymmenkunnan sukupolven ajan, mutta näiden taso laski kuin lehmänhäntä. Jäljelle vasarakirveskansasta jäi länsisuomalaisten geeniperimä, joka eroaa itäsuomalaisesta selvästi. Olemme siis sekä vasarakirveskansan että näihin sulautuneiden hämäläisten jälkeläisiä.

    VastaaPoista
  26. Ad Omnia: - kulttuurien, kielten ja kansojen eriaikainen siirtyminen on peruskurssitason asia.

    Esimerkkejä tästä löytyy mainiosti mm. Intiasta ja Kiinasta. Monestakin asiasta kuuluissa Kublai-Kaani, Kiinan hallitsija, oli "vierasheimoinen" valloittaja.

    VastaaPoista
  27. [Vankileirien saaristo] on vuosisadan tärkeimpiä kirjoja (jota ei siis julkaistu Suomessa).

    Jos viitsisit olla puhumatta roskaa. Vankileirien saariston ensimmäinen nide julkaistiin W&W-kustantamolla Ruotsissa, mutta sitä oli aika hyvin saatavana kirjakaupoista ja kirjastoista. Kaksi muuta nidettä ilmestyivät epämääräiseltä äärioikeistolaiselta Kustannuspiste-kustantamolta, mutta ilmestyivätpä kuitenkin. Kaikkia saa yleisistä kirjastoista.

    VastaaPoista
  28. Ad Anonyymi: - tässähän se on, vasemman kyynerpääni alla, "Vankiileirien saaristo", julkaistu Tukholmassa 1974. Esiintyy kaikissa luetteloissa.

    Eli olepa itse puhumatta roskaa. Julkaiseminen määrittää oikeudellisen vastun, ja yleisesti tiedetään, että yksi suomalainen yhtiö (Tammi) jätti Esa Adrianin suomennoksen julkaiemata, ja jotkut tietävät, että kaksi muuta yhtiötä, joista toinen oli Otava, teki saman ratkaisun.

    Rikoslain 1 luvun mukaan suomalaisella viranomaisella ei ole tällaisessa tilanteessa toimivaltaa: ei poliisilla, ei syyttäjällä eikä tuomioistuimella.

    Kun teos ei käsittele Suomea, kysymyksessä on suomalaisen sananvapauden merkkipaalu.

    Täytyykö Sinulle selittää sekin, että merkkipaalu ei tarkoita samaa kuin kohokohta?

    Tapauksen on arvioitu aiheuttaneen suurta vahinkoa maamme maineelle, etenkin kun ratkaisuamme kiiteltiin vaemmiston taholta. S. oli saanut Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1970.

    VastaaPoista
  29. "Suomi ei kunnostautunut millään erikoisella tavalla ja puhe ”torjuntavoitosta” 1944 on tyhmää." Jos tällä ei viitata edellä olevaan kertomukseen, kanta ihmetyttää: Suomi onnistui vapautumaan Venäjästä ja Neuvostoliitosta sekä säilyttämään itsenäisyytensä; vuonna 1944 mitä ei päästy miehittämään ja sitä myöten liittämään Itä-Eurooppaan. Eikö se ole ollut riittävää, vaikka joskus pitikin pitää suuta soukemmalla (itsesensuuri).

    VastaaPoista
  30. Kiitos vaan Kemppiselle mielenkiintoisista sotajutuista! Jatka vaan niitten parissa aina kun tuntuu ruuti riittävän kuivalta...

    Mikä sota se olikaan?

    Erittäin mielenkiintoista luettavaa sotahistoriasta kiinnostuneille.

    Ohto Manninen

    Jatkosota suomalaisten tulkintojen mukaan

    http://www.kaapeli.fi/svs/historiaseminaari.htm#manninen


    Eino Jutikkala laskee KOSKIVENEELLÄÄN taivaallisia jokitaipaleita yhdessä sen eversti K. J. Mikolan kanssa.

    Koskiveneen nimi on tietysti Suomi ja se menee läpi koskien ja karikoiden ihan eri malliin sutjakkaasti ja pienin kolhuin kuin Arvi Korhosen pökkelö ja kömpelö AJOPUU...

    Missä teoksessaan akateemikko Eino Jutikkala sanoi Suomea koskiveneeksi? Oliko se tämä:

    Suomen poliittinen historia 1809-1975 II (Viljo Rasilan ja Keijo K. Kulhan kanssa, 1976)

    Tällä koskivene -vertauksellaan hän laajensi Arvi Korhosen ajopuuteoriaa ellei peräti osin kumonnutkin sitä.

    Korhosen Ajopuuteoria oli jo muuttunut uppotukiksi kunnes Jutikkala ja eversti K. J. Mikola lanseerasivat Koskiveveen sodan virran kuohuihin...


    P.S.

    Tämä kirja olisi ollut oman aikansa bestseller, jos olisi laajemmin painettu:

    Wikipedian mukaan Eino Jutikkala kirjoitti kirjan
    ”Finnlands Lebensraum” yhdessä maantieteilijä Väinö Auerin kanssa ja se julkaistiin vuonna 1941.

    Kukahan tuon suomentaisi?

    VastaaPoista
  31. Taisi ottaa "ohraleipä" tässä kirja-asiassa...

    Pyhän isämme opetuksia: "Niin on jos siltä näyttää"

    >>Vankileirien saariston ensimmäinen nide julkaistiin W&W-kustantamolla Ruotsissa<<


    http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=550819


    Vankileirien saaristo I-VII
    Tekijä: Solzhenitsyn Aleksandr
    Tuoteryhmä: Yleinen historia
    Sarja:
    Kustantaja: W&W / Kustannuspiste
    Kieli: suomi
    Painovuosi: 1974-78
    Painos: 1
    Sivumäärä: 467+538+366
    Sidonta: Sidottu kansipaperein
    Kunto: K3 (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno)
    Muuta: Vankileirien saariston kaikki kolme nidettä. Osat: I: Vankeusteollisuus; II: Ikuinen liike; III: Tappotyöleirit; IV: Sielu ja piikkilanka; V: Pakkotyö; VI: Karkotus; VII: Stalinia ei enää ole. Suomentanut Esa Adrian. 1. niteen kansipaperi selästä haalistunut.

    http://www.antikka.net/imagesproduct/1077_vankileirien_saaristo1654.jpg


    http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=571753

    Vankileirien saaristo I-II - Taiteellisen tutkimuksen kokeilu
    Tekijä: Solzhenitsyn Aleksandr
    Tuoteryhmä: Yleinen historia
    Sarja:
    Kustantaja: Wahlström & Widstrand
    Kieli: suomi
    Painovuosi: 1974
    Painos: 1
    Sivumäärä: 467
    Sidonta: Sidottu, ei kansipapereita
    Kunto: K3 (K5=uusi, K4=erinomainen, K3=hyvä, K2=tyydyttävä, K1=kehno)
    Muuta: Suomentanut Esa Adrian.

    VastaaPoista
  32. Ad Anonyymi: - torjuntavoitosta kirjoittamani oli tarkoitettu nÄlvimiseksi. Oikeastaan en ymmärrä, miten sitä voi epäillä. Ehkä sana voisi olla parempi. Torjunta onnistui, vaikka vihollinen oli murskaavan ylivoimainen. Epäonnistuminen olisi muuttanut historiamme.

    Oman käsitykseni mukaan suomalaisten erikoinen vahvuus oli tykistön ja jalkaväen äärimmäisen onnistunut yhteistoiminta ja sitä ennen viime tingassa onnistunut joukkojen keskittäminen Kannakselle.

    Ei sovi unohtaa Impilahden U-asemaa. Suomen tykistö ampui siellä muutamina päivinä enemmän kuin ihantalassa, ja sekin hyökkäys jäi siihen.

    VastaaPoista
  33. Taisi ottaa "ohraleipä" tässä kirja-asiassa...
    Pyhän isämme opetuksia: "Niin on jos siltä näyttää"

    Hyvin on saatavilla ja hintahaarukka on valtava.

    Vankileirien saaristo I-VII

    http://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=550819

    http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=664475

    http://www.antikvariaatti.net/books.php?sortby=age&searchtype=name&search=vankileirien+saaristo&dosearch=Etsi&dosearch=1&CATE=&sellerid=&searchcat=&searchlan=

    http://www.antikka.net/

    http://www.antikvaari.fi/

    http://www.antikvariaatti.net/books.php

    VastaaPoista
  34. Ad Anponyymi - Jutikkalasta - tuo saksankielinen kirja oli armeijan tilaus. Puhuin siitä Jutikkalan kanssa. Hän sanoi, ettei ole ylpeä kirjastaan eikä muistakaan vuoden 1941 propagandatöistä.

    Tässä yhteydessä on kyllä syytä mainita, ettei Jutikkala osallistunut poliittiseen kirjoitteluun eikä toimintaan ennen sotia eikä niiden jälkeen. Päästyään takaisin omiin töihinsä hän julkaisi tutkimuksia, jotka ovat edelleen hyvin merkittäviä, etenkin Suomalaisen talonpojan historian.

    VastaaPoista
  35. Missä teoksessaan akateemikko Eino Jutikkala sanoi Suomea koskiveneeksi? Voi kun joku sattuisi tietämään suoran vastauksen.

    Oliko se tämä:

    Suomen poliittinen historia 1809-1975 II (Viljo Rasilan ja Keijo K. Kulhan kanssa, 1976)

    Minulla on yli 50 hyllymetriä sotahistoriaa ja siihen liittyviä muistelmia ja politiikkaa käsitteleviä kirjoja. Suomen historian käsikirja, I ja II, 1949 vuodelta piti hankkia aikoinaan tuon Arvi Korhosen Ajopuuteorian vuoksi.

    Divareista kirjoja saa aika halvalla... mutta aina ei löydy tai ei tiedä missä se juttu oikeasti on 1. kerran kirjoitettu. Koskiveneelle ei tunnu löytyvän alkuperäislähdettä.


    Laiton äskeiseen Vankileirien saaristo -kommenttiini parhaimmat divariketjut ja niissä on liki 100 divaria ympäri Suomen.

    VastaaPoista
  36. "Hitler ei tiettävästi ollut kliinisesti mielisairas, vaan jossain mielessä lähes nerokas ihminen ja useassa mielessä tavattoman taitamaton."


    Nurnbergin oikeusprosessin aikana suoritettu vangittujen natsijohtajien älykkyysosamäärätutkimus oli tarkoitus olla oikeaa voittajien riemujuhlaa. Mutta hymy hyytyi kun tulokset paljastettiin sisäpiirille. Niinpä ne arkistoitiin huolella. Olisi ollut kiinnostavaa tietää oliko vangituilla korkeammat lukemat kuin voittajilla: Roosevelt/Truman, Churchill, Eisenhower, Mac Arthur, Stalin, Zhukov.

    Ainakin neuvostoliittolaisten marsalkkojen älykkyyden suhteen esitän kriittisiä arvioita. Eikä aikalaisttodistukset mairittele myöskään Churchilliä. Trumanista sanottiin ettei hänellä ollut juuri paheita. Ei ihme että hän myös käytti atomiasetta ihan oikeassa sodassa.

    VastaaPoista
  37. "Hitler menetti kesällä 1943 Kurskissa yhden Suomen armeijan verran taistelujoukkoja. "

    Suur-Saksan ja Neuvostoliiton välinen väestösuhde oli 1:2. Kuitenkin Kurskissa neuvostoliittolaisten todelliset tappiot olivat saksalaisiin verrattuna viisinkertaiset. Siksi on suuri myytti puhua Kurskista sodan lopullisena käännekohtana. Harha syntyy siitä, että Kurskin operaatio keskeytettiin Hitlerin toimesta, muttei syy ollut Kursk vaan Sisilia.

    Monet sotahistorioitsijat ovat menneet Stalinin halpaan. He unohtavat että Sisilian, Italian ja Balkanin takia Hitler leikkasi Saksan panssarijoukkoja 30%:lla idässä. Puhumattakaan Luftwaffesta. Niinpä syksyllä 1943 peräti 2/3 Luftwaffen päivähävittäjistä toimi pelkästään USA:n 8.ilma-armeijaa vastaan. Itärintamalle jäi vain rippeitä entisestä voimasta.

    Sodan käännekohta oli tässä, Jukka Kemppinen. Olisi hyvä miettiä miksi Stalin raivoisasti aina kesään 1944 vaati länneltä "uutta rintamaa" vaikka niitä oli todellisuudessa jo vaikka kuinka monta. Syy oli siinä, että NL:n tappiosuhde oli siihen mennessä muodostunut jo niin pahaksi että - vastoin "Suuren Isänmaallisen Sodan" legendoja - NL:n tykinruoka uhkasi ennenpitkää loppua.

    Tätäkin taustaa vasten on ymmärretävää miksi NL saattoi keskittää kesällä 1944 vain 260 000 miestä Kannakselle eikä puolta miljoonaa kuten talvisodan loppuvaiheessa.

    VastaaPoista