Sivun näyttöjä yhteensä

2. huhtikuuta 2011

Kolmas aalto




Suomalaisuuden ensimmäinen aalto oli Snellmanin ajatus. Se tukeutui Venäjän poliittiseen myötätuntoon; Ruotsin aseman kaventaminen oli varmasti mielessä. Toinen aalto näkyy matrikkeleista 1890-luvulla. Käsityöläisten ja talollisten poikia alkaa näkyä oudossa seurassa, esimerkiksi tuomioistuimissa.

Ilman kolmatta aaltoa 1918 olisi voinut käydä pahasti. Muutamia eliittikouluja täydensi maakunnan klassisten lyseoiden verkosto. Ståhlberg tuli Oulun lyseosta ja Ryti Porin. Molemmat ällistyttivät jo opettajiaankin.

Silti ei ole tuijotettava huippuihin vaan verkostoihin.

Tämän kirjoituksen valokuvassa on, mitäpä sitä peittelemään, vaimon äiti sisaruksineen; hautajaiset ovat tänään. Sisaruksista on maajalassa enää kaksi. Keskellä istuva seitsemän lyyran äiti oli itse käynyt kiertokoulua vain nimellisesti, ja pappa oli arkistonhoitaja. Piti olla hyvät sormivoimat että pystyi vetämään jokaisesta kolikon soikeaksi. Niitä ei ollut liikaa, aina ei tarpeeksikaan.

Kuva esittää Suomen tasavallan kansalaisia. Tällä kertaa nimityksessä ei ole pientäkään säälin sävyä. Nämä ihmiset ovat vaistoiltaan ”porvareita”, joille isänmaallisuuden esiin tuominen ei ollut ongelma, mutta tiettävästi he vierastivat laitaoikeistoa jo 1930-luvulla.

On suorastaan merkittävää, ettei joukossa eikä tiettävästi suvussa ole yhtään pappia. Tämä on sekulaaria eli maallista lukeneistoa – kaikilla oli jokin asiallinen tutkinto, nyt korkeassa iässä haudattavalla vanhimmalla tyttärellä se oli Wetterhoffin käsityöopistosta.

Punikin poikien ratkaiseva merkitys talvisodassa ja sen jälkeen tunnetaan ja tunnustetaan. Ilman sitä äkillistä yksimielisyyttä olisi käynyt kolkosti. Mutta myös tämä tällainen kolmannen aallon joukko oli hyvin keskeinen sodan aikana ja sen jälkeen. Naiset olivat lottina rintamalla, lukuun ottamatta kuopusta, jonka ikä ei riittänyt. Miehistä yksi veti sodassa divisioonan kaukopartiotoimintaa (ja keräsi palkintoja hiihtäjänä Suomessa ja ulkomailla) ja jäi eläkkeelle everstinä. Kaksi nuorempaa veljeä kuului Päämajan kaukopartioihin (ErP 4; Vehniäinen). Erään vävyn sotilaspassi on koruton – 1940 joukkueenjohtaja ym., Summa; 1941-1944 komppanianpäällikkö (JR 12) Kiestinki; Ihantala. Ja sotien jälkeen kaikki riensivät tavallisiin töihin epätavallisella innolla, vaikkei sodan kolhuilta ollut tietenkään vältytty.

Puhe ”tavallisista ihmisistä” sisältää joko hiukan romantisoivaa tai alentuvaa sävyä. Tätä nykyä ”tavis” on kai itsesäälin tai ylenkatseen ilmaus.

Ensin selkeästi taantumukselliset, sitten ns. konservatiivit ja sitten muuten vain muutoskammoiset ovat omineet menneisyyden kiittelemisen, ja sepä on hyvä asia. Ihmisen ja mielestäni myös suvun kasvamiseen kuuluu vaihe, jolloin eteenpäin pääseminen edellyttää edeltäjien, ”isien” kiroamista hornan tuuttiin. Sitten seuraa sellainen vaihe, että havaitaan isienkin toimineen omilla edellytyksillään ja tilanteissa, jotka eivät olleet heidän omassa vallassaan.

Menneisyydessä sinänsä en näe ihastelemisen aihetta. Minulle menneisyys on sellainen paikka, johon en todella haluaisi joutua. Kuolisin kurkkumätään. Huligaanit hakkaisivat hengiltä. Metsän pimeys veisi järjen valon.

Entisissä ihmisissä arvostan ja haluaisin ottaa opiksi ainakin vimmatun pitkäjänteisyyden. Se saattoi ilmetä koulutuksessa, kuten tässä, tai jopa ”sivistystahtona”, kuten ennen sanottiin. Ennen siis sanottiin, että koulutus takaa leveämmän leivän. Nykyisin useimpien leipä on leveämpi kuin suu, joten ajatusta on hiottava: koulutus lisää vapausasteita. Koulutettu ihminen voi monissa tapauksissa valita, mille väärälle alalle asettuisi. Sähköinsinöörin on helpompi ryhtyä kirjailijaksi ja papin kustannustoimittajaksi. Lääkärin paperit taskussa voi kohdistaa intohimonsa kamarimusiikkiin ja rakennusmestari voi ruveta laulamaan kupletteja.

Neljännen aallon aikaan eli sotien jälkeen uskomattoman monet nerokkaiksi osoittautuneet ihmiset olivat koulutukseltaan kansakoulunopettajia. He olivat oopperalaulajia, tasavallan presidenttejä, kirjailijoita. Itse olin kiinnostunut taiteista ja yhteiskuntatieteistä, mutta käskettiin lukea juristiksi. Näillä kolmannen aallon ihmisillä ei ollut aikaa syventyä muihin, ylellisiin aiheisiin, koska elämä meni arjen asettelussa. Hyvin meni, ja osoittautui usein pitkäksi. Tämän kirjoituksen aiheen antaja oli syntynyt tsaarinvallan aikana Suomen suuriruhtinaanmaassa. Ajat ovat kuulemme kovasti muuttuneet siitä.

28 kommenttia:

  1. Totisia ihmisiä, paitsi naiset.

    VastaaPoista
  2. Ad Mikis: vuosi taitaa olla 1949. Ei paljon naurattanut. Ja hämäläinen piirre. Olivat Lammilta, asuivat Hämeenlinnassa.

    VastaaPoista
  3. Hieno kirjoitus, kiitos!

    VastaaPoista
  4. Koska kuvan vanhemmat kouluttivat kaikki lapsensa ylioppilaiksi, hyppääkin tästä pakkoruotsiin (joku voi pitää aasinsiltaani ns. huojuvana turkulaisena mallina).

    Itse asiassa aasinsilta on tukeva, sillä jos ajatellaan kieliolojemme kehitystä, niin sitä voi hyvinkin kuvailla noilla "suomalaisuuden aalloilla".

    Ensimmäisessä aallossa alettiin kehittää ja nostaa suomea sivistyskieleksi ja tasavertaiseksi ruotsin kanssa.

    Mutta vielä kolmannen aallon aikana Helsingin yliopistossa ei juuri saanut opetusta suomeksi!!??

    Siksi Turkuun piti perustaa suomenkielinen yliopisto.

    Pakkoruotsista puhuttaessa pitäisi nähdä tämä raju kehitys, joka osaltaan selittää intohimot. Ruotsinkieliset pitävät kiinni entisen valtakielen rippeistä ja vastapuoli yrittää jyrätä sen lopullisesti.

    Molempia ymmärtää kyllä. Onneksi suurin osa kansaa on maltillista.

    VastaaPoista
  5. "Metsän pimeys veisi järjen valon."

    Onneksi meidän metsissä on edes kesällä valoa ja lamppukin on keksitty!

    Hyvä valistuskirjoitus näin vaalien alla.
    Antaa selvän taustan mitä pimeydessä, pakkasessa pidetty ja nälällä ruokitun kansa pärjää, vain puurtamalla.

    On turha haikailla polittisia äärilaitoja, ne vievät vain varat ja lisäävät eri-toraa.

    Jokainen valitkoon parhaan edistys-puolueensa, muistaen samalla että maalaisliitto pettää aina.

    VastaaPoista
  6. AALTOJA

    Koulutksen kautta vihrealle oksalle kipuamista on todella Suomessa harrastettu. Aloin ajatella, etta missa määrin on vastakkaista liikettä.
    Olisikohan blogin pitajalla tilastoa tai tuntumaa, mirten moni professoriperheen vesa on
    elattanyt perheensa taksikuskina, rakennusmiehena tai muussa kunnioitettavassa "alemman tason" ammatissa?
    Löytyykö sellainenkin aalto?

    Tähän aalto ajatukseen liittyy myös maaseutu- kaupunki juttu. Esimerkiksi Konnevedelle jääneet
    pojat ja työt eivät ole kiivenneet yhteiskunnan tikapuilla yhtä korkealle kuin Suur-Helsinkiin lähteneet. -- Monella lailla sita leivan perässä juostaan. 1970 luvulla juostiin Ruotsiin, mutta ei taittu tulla korkeasti oppineiksi.

    Maapallon kutistumisen vuoksi rohkenen olla sellaista mieltä, että kunnon kielitaito olisi
    tuleville polville hyvä. Vähintään englantia pitaisi osata puhua ja jutustaa. Voipi olla että "Kiipijä tyyppien" olisi syytä suunnata Suur-Helsingin sijaan vaikkapa Tripoliin, tai Dubaihin, tai Daccaan tai Shanghaihin !!

    VastaaPoista
  7. Kyllä se lakitieteen tohtori Ensio Hiitosen kirja "Vääryyttä oikeuden valekaavussa" on melkoisen karseata luettavaa.

    Eikä taida tohtori Hiitonen edes liioitella. Olen vasta lähestymässä puoliväliä, joten en tiedä vielä jatkoa.

    VastaaPoista
  8. Entä sydämensivistys?
    Mistä sitä saa?

    VastaaPoista
  9. Menneisyydessä sinänsä en näe ihastelemisen aihetta. Minulle menneisyys on sellainen paikka, johon en todella haluaisi joutua. Kuolisin kurkkumätään. Huligaanit hakkaisivat hengiltä. Metsän pimeys veisi järjen valon.

    Hauskaa, että joku muukin suomalainen intellektuelli ajattelee näin. Menneisyyden ihastelijat kyselevät aina välillä, minne menneisyyteen haluaisin mieluiten siirtyä. Vastaan aina, että en mieluiten minnekään. Olen 36-vuotias; useimmissa ihmiskunnan tähänastisesta historiasta löytyvissä sivilisaatioissa vastasyntyneen eliniänodote on ollut alle 36 vuotta, eli olisin todennäköisemmin kuollut kuin elossa.

    VastaaPoista
  10. En minäkään ole koskaan menneisyyteen halunnut, enkä sitä ihannoinut, mutta olen kyllä aina kunnioittanut menneen ajan ihmisiä, ja heidän pitkäjänteisyyttään ja selviämistaitojaan.

    Itse köyhään perheeseen syntyneenä ymmärrän kyllä tällaisiakin asioita. Mutta köyhyys ei meilläkään ollut henkisten asioiden puutetta. Isällä oli suurehko kirjasto vaikka olikin tavallinen kirvesmies, kylätaiteilija ja pelimanni, talvisin työtön. Kahlasimme kaikki isän kirjat läpi ja kirjastonkin kirjat, isän innostaessa kehittämään ja sivistämään itseään.

    Jorma kirjoitti "1970 luvulla juostiin Ruotsiin, mutta ei taittu tulla korkeasti oppineiksi." Itse lähdin Ruotsiin viimeisten joukossa 1973, suurin aalto oli jo mennyt. Kyllä siellä monikin suomalainen opiskeli niin kuin ruotsalaisetkin. Edellytyksenä tietenkin kielen osaaminen. Minä osasin, kun sain käydä keskikoulun, joten opiskelin Ruotsissa ja pääsinkin "hienoihin" töihin.

    Mutta en antaisi enempää arvoa niille töille kuin jossakin Volvon hinhalla elämäntyönsä tehneelle. Jokaista on tarvittu, ja jokainen on omalta osaltaan ollut rattaana yhteiskunnan kehityksessä. Ruotsissa ollessani sain hyvän perustan omalle, tulevalle työhistorialleni.

    Minua suututtaa tuo kieliriita Suomessa tänä päivänä. Täällä Ahvenanmaalla mollataan suomenkielisiä aivan samalla tavalla kuin mantereella ruotsinkielisiä. Se ei tunnu mitenkään hyvältä. Miksi ihmiset eivät voi hyväksyä toisiaan? Sehän on vain rikkaus kun olemme erilaisia.

    Suomi on siitä hyvä maa, että kaikilla on suurin piirtein samat mahdollisuudet opiskella.

    VastaaPoista
  11. Kielestä huijattaisiin vähemmän jos se ei perustuisi feofaaliajan asenteisiin.
    Ei se että yksilö saisi päättää identiteetistään omilla valinnoillaan, ole keneltäkään toiselta pois.

    VastaaPoista
  12. Laalille pitää laittaa muutama kommentti: Tuliko kirjoitusvirhe tuossa Ahneidenmaan -kohdalla?

    Voisit kertoa Maarianhaminan sankarihautojen määrän. Talvisodassa 1 ja ... sittenpä ei muuta!

    Kuntapolitiikasta yksi havainto: Suomessa on VAIN 3 ruotsinkielistä kuntaa: Luoto, Närpiö ja Mustasaari. Loput 16 on Ahneidenmaalla, joka kokonsa puolesta kävisi pienehköstä manner-Suomen kunnasta 27 000 asukkaansa kanssa! Mutta eihän se Ahneidenmaa olekaan Suomea, vai onko? ON ainakin tukiasia jaettaessa, sillä se saa Suomessa eniten tukiaisa per capita ja siitä tuo "nimi" Ahneidenmaa! Ei muuten...

    Media kyllä muistaa aina kertoa kuinka Suomessa on 19 ruotsinkielisiä kuntaa, mutta unohtaa kertoa, että Ahneidenmaan kääpiökunnissa on pienimmillää VAIN 400 asukasta ja että manner-Suomi sen pelleilyn maksaa!!!

    VastaaPoista
  13. Olisiko tuon sukupolven salaisuus se, että milloin ihminen kysyy, mikä on minun velvollisuuteni maatani ja kansaihmisiäni kohtaan ja pyrkii parhaansa mukaan täyttämään sen, vaati mitä vaati, syvä onnellisuus seuraa usein sivutuotteena? Kun taas nykysukupolvella, joka haluaa kaiken, nyt ja heti, tuo onnellisuus pakenee kauemmaksi joka saavutetulta "tuhakkeelta".

    VastaaPoista
  14. Anonyymi on niin ennakkoluulojen riivaama etten viitsi tämän enempää kommentoida, koska se ei varmasti auta yhtikäs mitään.

    Anonyymin kirjoitus puhuu enemmän kirjoittajasta itsestään kuin vihan kohteesta.

    VastaaPoista
  15. Ahneidenmaaan pääelinkeino on KUNTATALOUS! Lähes kaikki työpaikat on julkisella sektorilla 16 kunnan palveluksessa. Manner-Suomi maksaa tuonkin.

    VastaaPoista
  16. Jos tarkoitat Ahvenanmaata niin sanon vain että pitäisi vähän katsoa faktaakin eikä olla omien ennakkoluulojensa ja vihansa vanki. Näkisi jotain muutakin maailmasta.

    Täällä Ahvenanmaalla on aivan samanlaista ennakkoluuloa ja vihaa, toisinpäin käännettynä vain. Hyvin ikävää.

    BKT Ahvenanmaalla on Suomen kärkeä, ykkönen tai kakkonen. Se ei tule vain olemalla töissä kuntatalouden puolella. Täällä yrittäjyys on todella vilkasta.

    Tukiaisia annetaan muillekin maakunnille.

    Minun mielestäni kuntien lukumäärää pitäisi kuitenkin vähentää rajullä kädellä. Kaksi kuntaa riittäisi, mahdollisesti kolme.

    VastaaPoista
  17. Se nyt vaan on näin kuten HS viime keväänä esitti. Jopa Suomen rupusimmat seudut, kuten Kainuu, saa tukea noin puolet mitä Ahneidenmaa. Huvittavin episodi oli Ahneidenmaan esittämä viininviljelyhanke EU:lle, joka oli rajusti ristiriidassa vaikeitten alueiden tuen eli ns. vuoristotuen kanssa. Silloin jopa valtiovaltakin havahtui asiasta kun puoli Suomea oli menettää maataloustukistatuksensa. Jos viini kasvaa niin ei olosuhteet voi niin kamalat olla...

    Ahvenanmaalainen saa valtiolta eniten
    18.4.2010 8:17

    http://www.hs.fi/tulosta/1135256188594

    Ahvenanmaa saa Suomen maakunnista henkeä kohden selvästi eniten valtion rahaa.
    Vuonna 2008 valtion menot jokaista ahvenanmaalaista kohden olivat 13 225 euroa, kun koko maassa keskimäärin menot asukasta kohden olivat 6 997 euroa, Tilastokeskus kertoi tällä viikolla.

    VastaaPoista
  18. Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

    Saksalaiset tosiasiassa pelasti Ahvenanmaan Suomelle 1918 ja Japani 1921. Eräs tärkein syy saksalaisten mukaantuloon olikin Ruotsin katala selkäänpuukotus Ahvenanmaalle. Se katsoi tilaisuutensa tulleen ja riensi haaskalle. Saksan mukaan tulo oli Ruotsille ankara takaisku, sillä Suomi ei olisi kyennyt pitämään puoliaan Ruotsin suorittamaa Ahvenanmaan miehitystä vastaan. Kukapa tietää, että jos Suomi olisi pyytänyt sotilaallista apua Ruotsista niin mikä olisi ollut lopputulos. Kenties vuoden 1809 ankara menetys olisi kätevästi korjattu ja Itämaa olisi kaapattu takaisin Ruotsille.

    Jos epäilet teoriaani niin lue hieno artikkeli Ahvenanmaan kysymyksestä ja ne kuuluisat Ruotsin väärentämät sähkeet vuodelta 1918:

    Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

    http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&contentlan=1&culture=fi-FI

    Jos Ahvenanmaan tapahtumat kiinnostaa, niin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, osa II, käsittelee Ahvenanmaa -kysymystä erittäin perusteellisesti. Kirjan alussa on liki 100 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Kirjaa saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

    Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
    wsoy, 1956, 382+364 s.

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu Kansainliitossa

    Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aika pienestä kiinni. Japani oli yllättäen Suomelle suopea varsin erikoisesta syystä. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan Kansainliitossa johtui lähinnä kansainvälisten tapahtumien vähäisyydestä tuona aikana. Tässä Ahvenanmaan kysymyksen käsittelyssä tarjoutui tilaisuus osoittaa aktiivisuutta. Suomi sai kuin saikin Ahvenanmaan riesakseen, vaikka Ruotsi teki kaikkensa, jopa väärensi kartat poistamalla Turun saariston niistä. Tämä tehtiin jotta saataisiin kokonaistilanteen näyttämään edullisemmalta Ruotsin hyväksi, ainakin kartalta katsottuna. Tämän kaiken kertoo Ramsted muistelmissaan.

    =>http://www.saunalahti.fi/arnoldus/ramstedt.html

    "Ramstedtilla oli myös epäsuorasti huomattava vaikutus Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisuun Kansainliitossa. Hän oli seurannut tarkasti kiistan vaiheita sanomalehdistössä ja laatinut sen perusteella asiaa koskevan muistion. Kansainliiton Geneven konferenssiin osallistui myös Japanin valtuuskunta. Sen johtajana oli Tanetaro Megata, jonka sihteerinä toimi Ramstedtin suomen kielen oppilas Kiichi Toyama. Ramstedtin muistio käännettiin japaniksi ja jaettiin valtuuskunnan laivamatkan aikana kaikille sen jäsenille. Japanin valtuuskunnan mielenkiinto asiaa kohtaan ja sen Suomen oikeuksia puoltavat puheenvuorot vaikuttivat ilmeisen merkittävästi tehtyyn päätökseen, jolla Kansainliiton neuvosto 24.6.1921 julisti Suomella olevan kiistattomat oikeudet Ahvenanmaahan."

    Aiheesta tarkemmin tässä kirjassa:

    Ramstedt, G. J.: Lähettiläänä Nipponissa; muistelmia vuosilta 1919—1929. Porvoo 1950

    VastaaPoista
  19. Kyllä sillä Ahvenanmaan saamalla tuella varmasti kaikki Manner-Suomen asukkaat tehtäisiin rikkaiksi, jos se jaettaisiin mannersuomalaisille - 0,9 %:lla valtion menoista siis. Eikö vaan?

    Jännä että moni ahvenanmaalainen haluaisi olla ruotsalainen, mutta ei voi, ja suomalaiset haluavat antaa Ahvenanmaan Ruotsille. Se vaan ei onnistu.

    Täällä moni pitää mannersuomalaisia juntteina, ja monesti kun ajattelee tätä ruotsinkielisvihaa ja monen tapaa esittää asiansa vihamielisesti, se pitää paikkansakin. Onneksi on ihan fiksujakin kannanottoja, vaikka olisivatkin negatiivisia Ahvenanmaata kohtaan.

    VastaaPoista
  20. Laali saa lisää ihmeteltävää. Kyllä Ahneidenmaa on täsmälleen oikea nimitys...


    >>0,9 %:lla valtion menoista siis<<

    Ja VAIN 27 000 asukasta.

    "Erot muuhun Suomeen ovat huomattavat. Ahvenanmaalla valtion menot ovat 13 225 euroa asukasta kohden, kun muualla maassa euroja kuluu 6 997 euroa per henkilö, selviää Tilastokeskuksen tuoreista luvuista. Myös suhteessa valtiolle takaisinpäin virtaaviin tuloihin Ahvenanmaa on selkeästi nettosaajana.
    Ahvenanmaa saa itsehallintoonsa budjettituloista 0,45 prosentin tasausmaksun. Viime vuosina noususuhdanne kasvatti siirtosummaa vauhdilla. Tilastokeskuksen luvut ovat vuodelta 2008, jolloin valtio siirsi Ahvenanmaalle keskimäärin 8 428 euroa asukasta kohden. Suomen keskiarvo oli tuolloin 1 785 euroa, joka sisältää kuntien valtionosuudet.
    Toinen Ahvenanmaan merkittävästi suurempi etu on varustamotuet, jotka nostavat Ahvenanmaan yritystoimintaan saamat tuet 2 444 euroon per henkilö. Keskimäärin Suomen maakunnat saavat yritystukia 564 euroa asukasta kohden. Varustamotuista osa valuu myös muualle kuin Ahvenanmaalle.
    Ahvenanmaalla on Suomen alimmat kuntaveroprosentit, jotka liikkuvat keskimäärin 17 prosentin tuntumassa. Muualla maassa kuntaveroa maksetaan keskimäärin 19 prosenttia. Luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia, sillä Ahvenanmaalla terveydenhuollosta huolehtii maakunta, manner-Suomessa kunnat."

    VastaaPoista
  21. "Ilman sitä äkillistä yksimielisyyttä olisi käynyt kolkosti."

    Millä perusteella otaksut että yksimielisyys olisi ollut äkillinen? Onkohan niin että vuosi 1918 ymmärretään nykyisin jo niin "hyvin" että kuva alkaa talvisotaa vasten vääristyä.

    Esim. Linnan trilogia Täällä Pohjantähden alla syyllistyy tendenssimäisyyteen. Linnan käsitystä tapahtumista hallitsee vanha vulkaaninen malli, joka on aivan kestämätön. Kuten vertaileva tutkimus sosiaalisista vallankumouksista yleensä ja Risto Alapuron tutkimukset Suomen vallankumouksesta erityisesti ovat osoittaneet, ei vallankumouksia voi johtaa yhteiskunnallisista epäkohdista. Vallankumous ei ole tulivuorenpurkaus, joka tapahtuu lainomaisesti sitten, kun paine on kasvanut tarpeeksi suureksi, vaan se on kilpailevien valtarakenteiden taistelu eli pohjan sille luo ns. kaksoisvalta. Väkivaltaan turvautuminen oli askel, jonka suurin osa ymmärsi moraalittomaksi, sanoivatpa agitaattorit mitä tahansa. Se, että siitä seurasi kosto, ei taas ole niinkään käsittämätöntä eikä edeltävistä tapahtumista irrallista kuin poliittisen historian merkitystä vähättelevä sosiaalihistoria haluaisi sen olevan.

    Kun tuon asian sisäistää tajuaa myös ettei talvisodan "ihmettä" ole. Se oli sittenkin aika luonnollinen reaktio kun tunnoton roikale röyhkeästi alkaa tunkea portista sisään.

    VastaaPoista
  22. En minä mitään ihmettele- tai oikeastaan joo.

    Kun tuosta nyt syntyi noin kova faktavirta tännepäin, sitä ihmettelen. Kyllä minä ne luvut osaan, ja niitäkin voi lukea kuin piru raamattua.

    VastaaPoista
  23. Ai niin unohtui yksi juttu.

    Varustamon maksamista palkkaveroista valuu myös osa mantereen puolelle.

    VastaaPoista
  24. Valtion tämän vuoden budjettissa on valtavat tueta Ahvenanmaalle - pelkkä suora tuki ilman varustamotukea on 224.700.000 euroa eli 8.300 euroa jokaista oolantilaista kohti. Lisäksi Ahvenanmaa saa myydä Manner-Suomeen tuotteita ALV-vapaasti 44 euron edestä lähetystä kohti. Edelleen Ahvenanmaalla on taxfree-oikeudet merenkulussa.
    Valtio eli suomalaisten veronmaksajat pitävät yllä ja lihottavat tätä Ahvenanmaan käenpoikaa jatkuvasti.
    Joka vuosi Helsingin Sanomissa on tilasto, joka kertoo Ahvenanmaan saavan selvästi eniten suoraa valtion tukea asukasta kohti - enemmän kuin mikään muu maakunta. Lait on tehty niin hullusti, että Suomen valtiovarainministeriö sanoo tilanteen olevan patti - Ahvenanmaa pystyy estämään kaikki korjausliikkeet. Nyt valtiovarainministeriö yrittää edes puolittaa tuon ALV-vapaan myynnin rajan 44 eurosta 22 euroon lähetystä kohti. Siitähän Oolaannin postin johtaja nosti televisiossa kauhean älämölön ja alkoi suomenruotsalaiseen tapaan uhkailla.
    Ahvenanmaalta muualle Suomeen lähetettyjä vähäarvoisia lähetyksiä, joiden kokonaisarvo on ollut enintään 22 euroa, on ollut noin 860 000 kappaletta, ja lähetysten yhteisarvo on ollut noin 13,5 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi arvorajan 22 euroa ylittäviä, mutta alle pienimmän kannettavan määrän jääviä lähetyksiä on ollut noin 1,9 miljoonaa kappaletta, ja lähetysten yhteisarvo on ollut 60,8 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus yhteensä näistä määristä olisi ollut noin 16 miljoonaa euroa.

    Suomen valtio menettää joka vuosi Ahvenanmaan ALV-vapauden takia 16 miljoonaa euroa.
    Ahvenamaan härskiyttä kuvastaa ex-kansanedustaja Gunnar Jansson, joka kylmän rauhallisesti kertoi TV1:ssä, miten ahvenamaalaisilla on oikeus syrjiä suomenkielistä enemmistöä.
    Ahvenanmaa on tyypillinen vapaamatkustaja, jossa 27.000 asukkaan "maakunta" on jaettu 16 kuntaan, joiden keskimääräinen asukasluku on siis 1700. Tällaista valtavan ylimitoitettua kunnallishallintoa ylläpidetään Suomen valtion maksamien ylisuurten valtionapujen varassa. Manner-Suomessa kunnan keskimääräinen koko on 15.500 asukasta eli lähes 10-kertainen, ja täällä pyritään kuntakokoa edelleen kasvattamaan.
    Ahneidenmaan pienimmässä kunnassa eli Sottungassa on vain 122 asukasta. Eipä siis suotta sanota, että KUNTATALOUS on Ahneidenmaan pääelinkeino.

    VastaaPoista
  25. Niin, voihan se olla noinkin. On helppo kirjoittaa asioista vain yhdestä ja suppeasta näkökulmasta.

    Asiahan on näin, että Ahvenanmaa olisi irtautunut Suomesta kauan sitten jos se vain olisi sallittu.

    Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kuntien lukumäärä pitäisi laskea kahteen (ellei yhteen), kaikki saaristokunnat yhdeksi kunnaksi, ja pääsaari Ahvenanmaa yhdeksi.

    Moni on sitä mieltä, että kuntien lukumäärää pitäisi pienentää railakkaasti, sellainen poliittinen keskustelu on oikeastaan koko ajan meneillään täällä. Välillä kiivaammin, välillä rauhallisemmin.

    Minusta Anonyymin tapa kutsua Ahvenanmaata Ahneidenmaaksi on erittäin lapsellista, se ei anna kirjoittajasta mitenkään asiallista tai uskottavaa kuvaa.

    Hyvää tulevaa äitienpäivää!

    VastaaPoista
  26. Ahvenoiden pääelinkeino on aina ollut "kuntatalous". Kuntia onkin Ahvenanmaalla peräti 16 kpl, pienimmät 150-400 asukkaan kuntia ja asukkaita luotoryppäällä on kaikkiaan yhden mannerkunnan verran eli noin 27 000.

    Suomi maksaa kaiken tuon ilveilyn. Ahvenanmaan kaikki kunnat pitäisi pakkoliittää yhdeksi isoksi kunnaksi ja silloin lähtisi satoja turhia "virkamiehiä" vaikkapa haahkan kevätmetsästykseen, nuuskakauppiaiksi tai postimyynnin pariin.

    Aikoinaan lintujen kevätpyynti sallittiin pelkästään rospuuttokelien takia, jolloin "Ahneidenmaam ujot ja köyhät" eivät voineet kalastaa eikä liikkua veneillään mantereenkaan kauppoihin. Nyt Suomen valtion lautat kulkee sen verran usein ettei muuttolintujen lihaa tarvitä hengissäpysymiseen.

    Suomi on saanut EU:lta jo yhden huomautuksen tästä irvokkaasta muuttolintujen kevätteurastuksesta. Sillä ei ole ollut mitään vaikutusta, koska tuo Suomen käenpoikanen on laillaan itsenäinen, lue ITSEPÄINEN, vaikka sen käsi onkin pysyvästi Suomen rahapussissa.

    http://www.valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/sv.jsp?oid=140517

    Lehdistötiedotteet, 21.9.2005

    EY-tuomioistuimessa suullinen käsittely lintujen kevätmetsästyksestä
    Valtioneuvoston viestintäyksikkö

    http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=64912&nodeid=15996&culture=fi-FI&contentlan=1


    Tiedote 285/2005
    21.9.2005

    Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa Luxemburgissa järjestetään torstaina 22. syyskuuta suullinen käsittely suomalaisessa lintujen kevätmetsästystä koskevassa asiassa. Kyseessä on komission Suomea vastaan nostama kanne. Komissio katsoo kanteessaan, että Suomi rikkoo yhteisön lintudirektiiviä (79/409/ETY).





    BirdLife kritisoi rajusti Ahvenanmaata
    Julkaistu: 02.03.2011 14:05

    http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/BirdLife%20kritisoi%20rajusti%20Ahvenanmaata/art-1288373017208.html

    Lintuyhdistysten keskusjärjestö BirdLife kritisoi rajusti Ahvenanmaan päätöstä sallia haahkan kevätmetsästys.
    Haahkakanta on supistunut 40 prosenttia 1990-luvun puolivälistä, ja laji luokitellaan nyt silmälläpidettäväksi.

    BirdLife pitää Ahvenanmaan maakuntahallituksen tiistaista päätöstä vastuuttomana. Järjestö pelkää, että Suomi näyttää kevätmetsästyksellä huonoa esimerkkiä muille maille. Kevätmetsästykset esimerkiksi Etelä-Euroopassa harventaisivat Suomessa pesivien muuttolintujen kantoja.

    Vuonna 2005 Suomi sai EY-tuomioistuimelta tuomion lintujen kevätmetsästyksestä Ahvenanmaalla ja eräissä Manner-Suomen kunnissa.
    STT

    VastaaPoista
  27. Anonyymi on niin viisas, ettei tuohon ole enää mitään sanottavaa.

    Nyt kannattaisikin sitten alkaa Ahtisaarelle neuvonantajaksi maailman kriisien selvittämiseksi.

    Minun osaltani debatti päättyy tähän hedelmättömänä.

    VastaaPoista
  28. "Vuonna 2005 Suomi sai EY-tuomioistuimelta tuomion lintujen kevätmetsästyksestä Ahvenanmaalla ja eräissä Manner-Suomen kunnissa."

    Tämä pitää tarkentaa oikeaksi: "eräissä Suomen RUOTSALAISISSA saaristokunnissa"

    Miksihän Suomen ruotsalainen on niin usein esillä näinkin ikävissä merkeissä?

    Kun katsoo tuon kerTun kommentti-osiosta vuoden 1918 tapahtumia, niIn ei voi kuin ihmetellä MIKSI Suomessa vieläkin siedetään näiden RUOTSALAISTEN harjoittamaa fasismia!



    Vänrikki Nappulan historiankurssi

    Kirjoittanut Aarno Laitinen 30.8.2010

    http://blogit.iltalehti.fi/aarno-laitinen/2010/08/30/vanrikki-nappulan-historiankurssi/

    VastaaPoista