Sivun näyttöjä yhteensä

28. elokuuta 2020

Rihmat



Sekä oikeistolainen että vasemmistolainen ajatteluperinne on väärä.

Syy on tutkimuksen takapajuisuus ja eläimellinen taipumus yleistää sattumia säännöiksi.

Mielessäni on USA, mutta myös Turkki, Englanti, Espanja ja esimerkiksi Ruotsi.

Otetaan Ruotsin jääkiekon maajoukkue tai Englannin paras potkupalloseura ja kloonataan se. Tapetaan kaikki muut. Maassa on sitten kymmenen tai kymmeniä miljoonia ruumiillisesti ja älyllisesti ylivoimaisia ihmisiä. Syntyykö uudempi, uljaampi maailma?

Ei synny.

Vaikka muutetaan ajatusta sallimalla osan valioyksilöistä ajautua valmentajiksi ja pelinjohtajiksi ja mietitään jokin keino saada junioreita, tulos on yhtä kertakaikkinen. Ei toimi.

Valtioiden (yhteiskuntien) romahduksia on selvitelty. Vuonna 1918 romahti viisi keisarikuntaa niin ettei niistä jäänyt edes perustuksia pystyyn. Havaintoesimerkki olkoon Venäjän keisarikunta. Saksan keisarikunta olisi yhtä hyvä esimerkki. Samoin Turkki sulttaaneineen tai länsimaisen sivistyksen huippu, Itävalta-Unkari. Se viides, jossa vuosiluvusta voisi hiukan väitellä, on Kiina. Japanin keisarikunta sen sijaan porskutti vielä pari vuosikymmentä.

Erään ajatuksen mukaan raha ratkaisee eli rahamiehet ratkaisevat. Erään toisen ajatuksen mukaan työläiset tai köyhälistö ratkaisevat. Köyhälistö (proletariaatti) ei tarkoita köyhiä ihmisiä. Köyhät eivät ole koskaan kapinoineet missään. He eivät jaksa. He ovat aivan liian laihoja.

Hongikkoa saa vapaasti sanoa puiksi tai metsäksi. Elämä on maan alla. Dosentti Sari Timonen sanoo Sienten biologiassaan (Gaudeamus 2018) ja Luonto-lehdessä 6/2020, että grammassa metsämaata on 500 metriä sienirihmastoa. Rihmaston ja juurten solut koskevat suoraan toisiaan. Ne ovat metsän Internet. Ravinteiden ja informaation määrä, jota ne vaihtavat koko ajan, on mykistävä. Energia tulee auringosta ja tiedot koskevat muun muassa vettä, typpeä, fosforia – kaikkea kasvuun eli muuttumiseen liittyvää.

Metsä on kasvien valtio eli yhteiskunta. Ei ole keinoa eikä mieltä miettiä, mikä siinä on tärkeintä. Luonnon oma järjestelmä sisältää bifurkaatiotkin: jos tästä ei pääse, mennään tuosta.

Rikkaiden näkökulmasta koko heidän olemassaolonsa on köyhien varassa. Välillisesti päästäinen ja tiikerikissa ovat samaa kokonaisuutta. Päästäinen vain on parempi syömään ja käyttämään ravintoa ja levittämään tietoa.

Luomiskertomus näyttää pitävän paikkansa. Maan tomusta. Savikokkareesta. Ja aikanaan takaisin sykliin. 

Ihmsyhteisöjä ajatellen urheilua muistuttava sisällissota – se joka on nyt tullut taas tavaksi – on suurin mahdollinen tyhmyys. Koko elonkehä rakentuu yhteistoiminnan ajatukselle. Tuo metsikkö tuossa katsettani kiehtomassa on yksi suuri, vihreä osuuskauppa. Ja sieni-dosenttia kannattaa uskoa. Hän on kotoisin tuosta meidän tien varresta. Heidän koiransa nimi oli Penu.


43 kommenttia:

  1. Parasta tietoa yhteiskunnasta mitä olen koskaan lukenut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. samoin, loistava säde osui minuun, ja se kirkkaus ei anna periksi.

      Vietnamin talouskasvu on maailman nopeinta.

      Poista
  2. Sinua voi kiinnostaa, jos et jo ole hankkinut

    https://www.tori.fi/uusimaa/Karjalaisten_osoitekalenteri_vuodelta_1952_73560150.htm?ca=18&w=3

    VastaaPoista
  3. Onko nyky-Ruotsi oikeistolainen vai vasemmistolainen? Todella vaikea sanoa. Demaripohja on vahva, mutta maata on jo pitkään ajettu bisnessuuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Onko nyky-Ruotsi oikeistolainen vai vasemmistolainen? "

      Vai matalan intensiteetin sisällissotaa käyvä kalifaatti?

      Poista
    2. "Onko nyky-Ruotsi oikeistolainen vai vasemmistolainen?"

      Toinen näkökulma: Ruotsin demarit ovat aina olleet paljon vähemmän yritysvihamielisiä kuin Suomen. Oikeastaan yritysmyönteisiä. Ja varsin kansallismielisiä kovan paikan tullen myös.

      Meille on siis vain sattunut pirun huono demarionni.

      Poista
    3. Vai oli esimerkiksi Väinö Tanner yritysvihamielinen ja epäisänmaallinen?

      Poista
    4. Matias yrittää lumota itsensä sanamagiallaan. Toisessa postauksessaan hän puhuu ihan täyttä paskaa. Suomessa oli enemmistö kommunisteistakin isänmaallisia.

      Poista
    5. Löfven siis meille kalifiksi?

      Poista
    6. "Vai oli esimerkiksi Väinö Tanner yritysvihamielinen ja epäisänmaallinen?"

      Tanner minullekin tuli mieleen postaukseni jälkeen. Hän ja hänen aikansa - ja miksei myöhemmin esim. Kovisto - poikkeavat kovin paljon siitä, mitä tämä meidän nykyinen sosiaalidemokratiamme on.

      Rajaan siis mm. em. kommentin kannustamana lausuntoni koskemaan eritysesti tätä nykyistä sosiaalidemokratiaamme. Se on kovin yritysvihamielistä ja epäisanmaallista, kuten kaikkien nähtävissä on.

      Tanner & co, hehän olivat kaukana jossakin nykykokoomuksen oikealla puolella. Toki eri ajassa.

      Poista
    7. Matias K. on nähnyt valon. Joka hehkuu. (himmeää hämärää hälle. niinkuin kaikille muillekin, ei senpuoleen) Odotan syksyä. Ja että Luomakunta huokaisee. (samoin kun silloin kun taivaankappale pamahti tänne ja tappoi meiltä Dinosaurukset, voi hitsi)

      Poista
    8. Hyvä kommentti nimettömältä: persut ovat epäisänmaallisin liike pitkään aikaan.

      Yritysvihamielisyys on muutenkin harhaanjohtava termi, jolla on tarkoitus hajottaa ja hallita. Palkansaajien ja tavallisten yrittäjien kannattaisi olla yhteisessä rintamassa suuren rahan veronkiertäjä- ym. roistoyrityksiä vastaan.

      Poista
    9. "Veronkiertäjä- ja roistoyritykset"

      Miksi palkansaajat eivät joukolla heti eroa "veronkiertäjä- ja roistoyritysten" palveluksesta? Silloinhan niiden toiminta loppuu siihen paikkaan - ainakin Suomessa.

      En ole huomannut toistaiseksi tällaista liikehdintää. Kaikenlaista jäsentymätöntä tunteenpurkausta ja vihapuhetta yleensä yrityksiä kohtaan kyllä.

      Mistä saa selville, mitkä ovat "veronkiertäjä- ja roistoyritksiä"? Onko indikaattori oma sisäinen vihan-/ kateuden-/ katkeruuden- tms. tunne vai esim. tuomioistuimen päätös?

      Veronkiertoa ja roistoiluakin esiintyy myös yritystasolla. Se on tuomittavaa ja tuomiot hoitaa oikeuslaitos oikeusvaltiossa.

      Nimettömän kommentti edustaa juuri sitä primitiivistä, kaunaista ja yleensä yrittämiseen ja siinä onnistumiseen kohdistuvaa yritysvihamielisyyttä, johon edellä aiemmin viittasin. Nykysosiaalidemokratiaa siis.

      Persujen isänmaallisuus: sitäkin kannattaa kunkin itse tykönään pohtia reaalimaailman tavoitteden ja toimien perusteella.

      Poista
    10. Kansallissosialistien mielestä Kaipolan tehtaan lopettaminen on oikein eikä sitä saa arvostella. Jos arvostelee on yritysvihamielinen ja epäisänmaallinen.

      Poista
    11. Viherfasistien mielestä Kaipolan tehtaan lopettaminen on oikein, vaikka sitä pitääkin silmän lumeeksi arvostella. Onpahan yksi ilman ja luonnon saastuttaja sekä köyhien ihmisten riistäjä vähemmän.

      Poista
    12. "Onpahan yksi ilman ja luonnon saastuttaja sekä köyhien ihmisten riistäjä vähemmän."

      Juuri noin.

      Tytti Tuppurainen (US 9.7.2020):

      "Oma kansa ensin -ajattelu on vahingollista."

      Poista
    13. Matiaksen kommentti osoittaa jälleen täydellistä suhteellisuuden rajun puutetta ja kaipuuta kultaiselle 1800-luvulle.

      Ei yksittäinen ihminen voi mitään kansainväliselle jättiyritykselle. Boikotilla vahingoittaisi vain itseään. Myös Suomen ay-liike ja hallitus ovat voimattomia, työ menisi vain muualle. Matiaksen (retorinen) ehdotus on yhtä realistinen kuin jos Suomi yrittäisi valloittaa Yhdysvallat. Esim. verotuksesta pitäisi päättää EU-tasolla.

      Jos Suomi nostaa veroja, se on yritysvihamielistä. Jos EU nostaa minimiveroa, se on ystävällistä kaikkia rehellisiä yrityksiä kohtaan.

      Persujen tavoitteet ovat sekä ihmis- että demokratiavihamielisiä, koska heikentämällä EU:ta estetään kehittämästä markkinataloutta ihmisille (ja luonnolle) edulliseen suuntaan. Ne ovat myös osin markkinavihamielisiä (pro bisnes) tavoitteita, koska nykypäivän suuryritykset tulisi hajottaa 1800-luvun trustien tapaan.

      Poista
  4. Kiitos
    Syvällisen korkealentoista. Ilmavan maanläheistä.

    VastaaPoista

  5. Posted by Jukka Kemppinen at perjantaina, elokuuta 28, 2020 Rihmat.

    Ylittämätön. Tiivistelmäkö tämä vaiko avartuma. Täysosuma. Maali ? Olennaisuus.

    Meni viisastelun halut. Viisauden hinku heräsi. Jos nyt samaa potkupalloseuraa oltaisiin, niin kiitosten sijasta tyrkyttäisin omaa mielihapuiluani täältä vaihtokommenttipenkiltä. Sitä kedon kummasteluani keväällä, talvella tuoksut hajut lemut. Sudenkorento ja lapionterän syvältä onkimato. Tai sateen sattuessa puolessa ja rankkasateen alla sama keto kun mato ui.

    Jos mätkähyttäisin itteni tosikko viisastelu osastolleni ; tai jos hoitaja toimittaisi, niin löisin täältä suojasta ketoon tai agoralle, kanveesiin vielä kulttuurievoluution-i. Kukinnot takiaiset kärpässienet. Sanoja piisaisi, vaan jos ottaisikin lakin päästä ja pyörittelisi blogistin sanomaa? Kerrankin.JS

    VastaaPoista
  6. Ihmeellisintä elämässä yleensä lieneekin että se yleensä on, ja on valinnut muodon jossa rajapintoja hyödynnetään kaikkialla: rajan, vaikkapa maanpinnan, alta haetaan ravinteita jotta voidaan kurottaa kohden energiaa. Tai solussa, joka muotoilee ulkopinnan itselleen saadakseen sen sisään erilaisia juttuja.

    Suuri kysymys on, tapahtuuko samaa muuallakin kuin meillä, ja jos ei, miksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, eipä ne kalat vedessä niin rajapintoja etsi. Eikä merieläimet muutenkaan.

      Poista
    2. Kalat pysyvät tiukasti rajapinnan sisäpuolella, paitse lentokalat.

      Poista
    3. Niin pysyvät rajapinnan alapuolella syanobakteeritkin, ne sinileviksi sanotut, joita on kiittäminen monimutkaisemmasta elämästä maa- ja meripallollamme. Ja jotka edelleenkin tuottavat suurimman osan ilmakehän hapesta. Siellä meressä kelluessaan.

      Poista
  7. Kiitos, erittäin hyvin pitää paikkansa. Metsän tärkein ominaisuus on näkymättömissä pinnan alla, sienirihmastot sekä monenlaiset pieneliöt jotka muokkaavat maata.

    +

    Rikkaista... jossakin vaiheesa moniin heistä iskee eri muodoissa ja tavoin näkyvä henkinen velttous.

    Esimerkiksi omista "vastoinkäymisistä" aletaan syyttää muita, joko itseä rikkaampia tai koulutetumpia tai "väärän puolueen" politiikkaa tai köyhiä.

    Eli kivikautinen virallisesti esittämättä jäänyt vaalimainos jossa hahmo syyttää köyhiä äänestämättömyydestä, pitääkin jossain määrin paikkansa - mutta rajatusti.

    Historiassa sama tapahtui ennen WW1 kaikissa noissa maissa. Esimerkiksi Wenäjällä jopa alettiin kilpailla omilla yhteyksillä vaikka anarkisteihin tai bolsevikkeihin tai muihin jotka yrittivät vakavissaan horjuttaa järjestelmää.

    Vallankumouksien jälkeen kehitys vain jatkui eri muodoissa kaikkien mainittujen imperiumien "seuraajavaltioissa".

    Tietty osa väestöstä pääsi nauttimaan ylimpien vallan pöytien antimista ja osa kuoli jopa luonnollisesti istuttuaan säännöllisesti näissä pöydissä - monet kylläkin menettivät seuraavassa vaiheessa ensin asemansa ja myöhemmin henkensä.

    Saksassa monet pääsivät muuttamaan maasta, mutta eivät tietenkään kaikki ja vain harvat muuttaneet saivat mitään asemaa uusissa maissaan.

    Tärkeämpi ja putkälle menneempi muuttoaalto koettiin kun esimerkiksi USA ja Argentiina ottivat vastaan hyvinkin huonomaineisia vaikkakin nimeä saaneita tiedemiehiä kun sota oli ohi - Operation Paperclip sekä vastaavat järjestelyt.

    Natseja eri tavoin vastustaneet tai karttaneet auttouvat kukin osaltaan luomaan Pommia, mutta seuraavassa vaiheessa ohjuksiin ja avaruuteen liittyvää tutkimusta johtivat ja myös toteuttivat pesun kestävät natsit.


    Ne joilla olisi ehkä ollut sananvaltaa tai kulissien takaista vaikutusvaltaa, olivat hiljaa koska he itse hyötyivät tästä "kehityksestä" - hyöty saattoi olla mitä tahansa, ideologista tai taloudellista.

    +

    Jonkin verran on puhuttu Japanin tekemistä ihmiskokeista joiden uhreina olivat Kiinassa asuvien väestöryhmien edustajat - mutta liian vähän. Keisari oli saanut biologin koulutuksen joten ilmeisesti asia oli sydäntä lähellä.

    +

    Varallisuus on työkalu vallan saamiseksi tai kasvattamiseksi.

    Politiikkaan lähteminen on "helppo" keino kasvattaa pankkitilin nollien määrää.

    Tosin moraalinen tili huononee siinä samalla.

    +

    Vielä lopuksi tiivistys siitä miksi ollaan epäonnistuttu:

    "luonnonvaroiltaan rajalliselta planeetalta pyritään saamaan irti rajoittamaton voitto"


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vähempikin määrä näin latteita viisauksia riittäisi. Tarvitseeko sitä rakentaa pesää toisen blogiin.

      Poista
    2. "Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen."
      "Jos voi käydä hyvin tai huonosti, niin toivotaan että käy hyvin."
      "Kaikki on jo sanottu. Tärkeää on, kuka sanoo" (Joseph Conrad: Nostromo)

      Poista
    3. Conradilta ilmeinen plagiaatti.

      Poista
  8. Perinteinen kansallisvaltio on kuin luontainen metsä. Siellä jokainen laji löytää oman lokeronsa ja on tärkeä joskaan ei aina niin hohdokas osa kokonaisuutta. Kasvu ei ehkä ole optimaalista mutta toisaalta metsä on hyvin resilientti Globalisaatio taas johtaa siihen että jokainen valtio yrittää kasvattaa maalajilleen sopivinta arvometsää jossa suositaan vain muutamaa lajia. Muista ei niin väliä. Ihanteellisissa oloissa metsä tuottaa hyvin mutta kriisin iskiessä vastustuskyky on heikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perinteisiä kansallisvaltioita ei ole koskaan ollut olemassa. Pienten valtioiden itsenäisyys on aina ollut suhteellista. Molemmat kerrat kun Suomi oli yksin tulos oli katastrofi. Muuten tanssittiin Pietarin, Berliinin tai Moskovan pillin mukaan. Brysselin orkesterissa meillä on oma pilli. Moskovassa ei.

      Poista
    2. Perinteinen kansallisvaltio on koko ajan sodassa. Vai onko esimerkkiä muusta?

      Poista
    3. Islantikin itsenäistyi niin myöhään (1944).

      Poista
    4. "Brysselin orkesterissa meillä on oma pilli." 🙄🧐🤔. 🤓

      Ja Macronilla patarummut, Merkelillä tuuba ja Italialla koknainen posetiivisektio.

      Ja me kun emme uskalla siihen kukkopilliimme edes hiljaa viheltää. "Jos joku vaikka kuule ja suuttuu.”

      (Ja kansallisvaltio on olemassa ja ehkä paras tapa järjestää kansakuntien elämää. Se ei tarkoita eristäytmistä eikä yhteistyön puutetta, mutta kunkin vastuuta esim. omista veloistaan.)

      Poista
    5. Kerro nyt Matias se esimerkkisi maailmankolkasta jossa on joukko ikionnellisia kansallisvaltioita sulassa sovussa muttei liitossa.
      Kyseessä on pelkkä kansallissosialistinen utopia. Vahvat jyrää aina.

      Poista
    6. Tämä formaatti on analyyttiselle keskustelulle kovin haastava, kun pitää rajoittaa sanomiset pariin virkkeeseen ja pelkistää äärimmilleen. (Ja sanomisen kyvyssäkin on rajoituksia, ainakin minulla.)

      Siitä huolimatta:

      "Vahvat jyrää aina." Tämä on totta, tuon on maailman laki. Pienten pitää olla notkeita ja näppäriä pärjätäkseen suurten joukossa, mutta mahdollista se on, kuten historia ja mm. Suomi on näyttänyt.

      Ja kannattaa huomata, että valtioliitoissa, missä useita kansallisvaltoita on koottu yhteen, ne vahvat jyräävät kahta kauheammin, koska niillä on siihen "lailliset" mekanismit. Vrt. Neuvostoliitto ja sen tekemä Itä-Euroopan riisto, EU (Ranskan ja Saksan sanelu muille puhtaasti omien etujensa mukaan) ja varhaisemmalta ajalta esimerkkejä on paljon: Rooma ja sen periferiat, jne.

      Esim. Pohjoismaat ennen EU:ta on aika hyvä esimerkki siitä, mihin voidaan päästä puhtaasti kansallisvaltiopohjalla: tehtiin yhteistyötä, käytiin kauppaa, liikuttiin vapaasti rajojen yli - ja tämä kaikki ilman kansallisvaltioiden yli menevää keskitettyä pakkovaltaa. Tämä Pohjoismainen malli olisi malli minun EU:llenikin. Eikä Pohjoismaat ole ollenkaan ainut esimerkki, jos vain katasoo maailmalle vähän laajemmin.

      En mitenkään voi uskoa, että lähes kaikissa suhteissa erittäin heterogeeninen EU voisi pysyä kovin pitkään koossa. Ei, vaikka sen keskeisin ydinosaamien on potkia tölkkia aina vain eteenpäin, viivyttää ratkaisuja - ja puhua kaunista höttöä.

      EU yrittää pitää itseään koossa jakamalla yhä massiivisemmin lahjuksia joka suuntaan. Viimeisimpänä tämä "koronapaketti". Miten pitkään edes saksalaiset suostuvat tuota menoa kustantamaan? Ja mitä tapahtuu sitten, kun rahavirrat tyrehtyvät?

      Toivotavasti hajominen tapahtuu yhtä siistisi kuin NL:n hajoaminen aikanaan. Sekään ei kuitenkaan ole mitenkään varmaa.

      Poista
    7. Ranskan ja Saksan vertaaminen Neuvostoliittoon on täysin kohtuutonta, mutta tärkein ajatusvirhe on kuvitella niin pieniä maita minkäänlaisiksi voimatekijöiksi. Ihmiskunnan kehitys ja globaali talous on tehnyt kansallisvaltioista pysyvästi heikkoja. Ne eivät kykene edes kunnolla verottamaan, minkä vuoksi ne velkaantuvat.

      Kunta voi päättää pienistä asioista, Suomi vähän isommista, mutta tärkeimpien asioiden kohdalla EU ja siellä vaikuttaminen on tavallisten suomalaisten ainoa toivo ja turva. Valitettavasti EU:n vastustajat ovat heikentäneet EU:ta ja tehneet siitä epäluotettavamman.

      Kannatan ehdottomasti markkinataloutta, mutta sen pelisääntöjä on pakko voida hallita demokraattisesti. Siihen EU:ta pienemmillä tahoilla ei ole mitään mahdollisuuksia. Kansallisvaltioiden kilpailu johtaa anarkiaan.

      Poista
    8. Jo pitkä ketju, mutta yksi näkökohta vielä:

      "... EU ja siellä vaikuttaminen on tavallisten suomalaisten ainoa toivo ja turva."

      Totta on, että lähinnä amerikkalaisten nettijättien Google, FB, Amazon, ... valta on kasvanut kotuuttomaksi. Nehän valitsevat jo parlamentit ja mm. USA:n presidentin, kuten todistettu on. Ja onhan niitä muitakin globaaleita pelureita. Globalisaatiotahan olemme halunneet, se on meitä paljon auttanut. Aina ei kuitebkaan voi ottaa vain rusinoita pullasta, pitää myös sopeutua.

      Se, että esim. EU noiden jättien valtaan jotakin vaikutta voisi, taitaa olla sitä samaa unelmahöttöä kuin muukin EU-puhe. Vahvan johtajuuden perään kovasti haikaillaan, mutta eipä sitä ole EU:ssa pahemmin näkynyt. Omaan pussiin kähmintää ja lahjontaa joka suuntaan kyllä sitäkin enemmän.

      EU ei pysty johtamaan edes itseään, ei pitämään oikein edes yhtäkään perussopimustaan, kuten presidentti Niinistökin totesi. Siltä ei siis globaalissa isojen poikien pelissä voi kovin paljon odottaa. Eurooppa on paljon pienempi, hajanaisempi ja merkityksettömämpi kuin se luulee. Nostalginen kaipuu menneeseen loistoon painaa.

      Suomen paikka on globaalilla markkinalla näppäränä, nopeana ja joustavana toimijana, kuten se on aina ollut, ei jonkin byrokraattisen, sekavan, raskaan, riitaisan ja hitaan monsterin tahdottomana periferiana.

      Googlen & co voima on siinä, että niillä on kuluttaajat ja heidän sielunsa suoran taskussaan tavalla, johon mikään puolue mistään EU:sta puhumattakaan ei koskaan voi päästä lähellekään.

      Antamalla kansalaisille eriomaisia ja äärimmäisen addiktoivia palveluja (vrt. huumeet), ne samalla tekevät ihmisistä ja kansoista tuotteen, jonka ne voivat myydä haluamalleen taholle.

      Tuota ei EU voi muuttaa. Jos muutos tulee, se lähtee suoraan kansalaisista, jotka äänestävät älypuhelimillaan jonkin sellaisen puolesta, joka palauttaa heidät takasin tuotteista itsenäisiksi toimijoiksi.

      Pienet ovat pieniä niin EU:ssa kuin sen ulkopuollakin. Yhteistyötä voidaan tehdä ja kaupaa pitää käydä. Kilpailussa pitää päräjätä, on pärjätty ennenkin hyvnkin vaikeissa oloissa, kun Suomesta on tehty yksi maailman mallimaista. Mutta ajatus siitä, että kaikkeen sekaantuva Brysselin Gosplan olisi ratkaisu johonkin, on hieman, no, lapsellinen. Ja mm. Suomen tulevaisuudelle hyvin vaarallinen. Se, että delegoimme päätöksentekomme Ranskan, Saksan ja Italian intressien palvelukseen, on - sanotaan nyt vaikka hyvin rohkeaa.

      (Pahoittelen, että tuli noinkin pitkä vuodatus.)

      Poista
  9. Hyvä, Kemppi!
    Monen hapuilun perään tuli taas niin kirkasta, että hirvittää! Kerhola oli osuuskaupan nimi kotona Paimiossa. Äiti oli siellä 50- luvulla myyjänä, kiitos!

    VastaaPoista
  10. Sain juuri luetuksi kirjan:"Metsä meidän jälkeemme". Sen lopussa on kappale:"Metsä maan alla...", jossa yksi kirjoittajista, Anna Ruohonen, tekee selkoa siitä, miten sienet ja bakteerit pyörittävät metsän ekosysteemiä. On siellä menninkäisten maassa kuhinaa!

    Sienillä on täällä viikolla päästy herkuttelemaan.

    Kiukaaseen tulta virittää Kunnaksen Ilkka

    VastaaPoista
  11. Ostin kyseisen sienibiologiaa käsittelevan kirjan viime vuonna lahjaksi vaimolleni, ent. biologianopettajalle. Monipuolinen ja hyvin kirjoitettu teos. Käytiin eilen metsässä, eikä sillä alueella näkynyt mustikoiden ja puolukoiden lisäksi oikeastaan ainuttakaan poimittavaa sientä. Taidanpa selvitellä kirjan avulla, mistä poikkeuksellisen huono sienisato täällä päin johtuu, vaikka sadettakin on jo saatu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ette vain osaa katsoa tai ette tunne paikkoja? On ollut oikein hyvä sienikesä niin pääkaupungin lähistöllä, Keskisuomessa, Hämeessä kuin Savossa. Tatteja, kantarelleja, orakkaita, lampaankääpiä ja mustia torvisieniä. Rouskuja vähemmän on tullut eteen, ja suppilovahverokausi on vasta aluillaan.

      Poista
    2. Sieniä ei tosiaan nyt ole meidän tienoilla lounaisessa Suomessa. Olemme liikkuneet näissä metsissä jo kymmeniä vuosia, eikä ole monena vuotena ollut näin heikko sienisato. Pojaltani olen kuullut, että esimerkiksi Espoon Nuuksiossa on parempi tilanne. Yliopistossa biologiaa opiskellessani Turun ympäristön sienimetsät tulivat tutuiksi.
      Mutta syksy on vasta aluillaan!

      Poista
  12. Tiedeykkösessä tuli tänään mielenkiintoinen haastattelu kasvien kommunikoinnista. Ne haistavat, maistavat, näkevät ja tuntevat - ja voivat myös äännellä ja tunnistaa sukulaisensa. Tuoksulla ne varoittavat esimerkiksi tuhotyönteisistä varsinkin lajitovereitaan mutta myös naapurit voivat ottaa vastaan osan tiedotteista. Ihminenkin, tuholainen, tuntee hyvin sen yhtäkkisenä tuoksuna - nurmikon leikkuun jälkeen. Ruohojen hätähuuto, yhteisparkaisu. Ei auta.

    Sienet saattavat tunkea itiöemiään esiin ruohomatostakin, jos tontilla on puita. Naapuri löysi keväällä rinteestään komeita korvasieniä, meillä on joskus ollut pari isoa herkkusientä ja viime vuosina suuri joukko heleän keltaisia lehtikuusentatteja, kuin kukkia vihreässä nurmikossa. Herkkutatteja kasvaa kirkkopuistossa tammien alla ja joillakin pihoilla, rantapuistossa mustesieniä ja haperoita. Itä-Uudellamaalla oli viikko sitten komeita napakoita punikkitatteja, varmaankin tänne läntiseen osaankin on jo tullut metsiin jotain herkkutattien ja kuivan kauden jälkeen. Huomenna olisi hyvä metsäpäivä.

    VastaaPoista