Sanoi lääkäri.
Mietin, olisiko isästäni tullut hyvä lääkäri. Asia ei ole ajankohtainen, koska hän on jo kuollut vanhuuteen. Isäni oli ammatiltaan juoksupoika, nykykielellä polkupyörälähetti. Ennen suurta isänmaallista sotaa, johon hän osallistui, hän oli kuitenkin käynyt keskikoulun, vapaaoppilaana mutta Normaalilyseossa, enimmäkseen jalan Sörnäisistä.
Suoritettuaan lukion tenttimällä hän huomasi olevansa vastoin odotuksia hengissä palatessaan Lapin sodasta liiankin tutuksi tulleella Junkersilla. Ajatus oli yrittää metsänhoitajaksi tai lukea luonnonhistoriaa. Talossamme asuneet alan opettajat sanoivat yhteen ääneen, että hui hai. Lakimies!
Nyt ainakin muutamaa jälkeläistä kiinnostaa lääketiede tai sen kyljessä biotieteet. Keskustelin tällaisen jälkeläisen kanssa; hän kyllä on jo urallaan takasuoralla. Sanoin että juuri lakimiehen tehtävissä hän olisi niin ikään menestynyt, koska stereoskooppinen sosiaalinen näkö on hyvä ja otteista löytyy riittävää väkivaltaisuutta, millä tarkoitan kielteisyyden kestämistä.
Sekä asianajaja että tuomari käsittävät onnistuneensa, kun kaikki poistuvat paikalta lievästi tyytymättöminä. Puhe juttujen ”voittamisesta” tai asiakkaan ”pelastamisesta” ovat katteetonta romantiikkaa ja yksittäistapausten yleistämistä.
Kyllä lääkäri olisi ollut hyvä. Meillä on suvussa ihmisiä, joilla on hyvä korva. Ihmiset joiden ajatuksia uskoin sanoivat, että ehkä patologia lukuun ottamatta korva on lääkärin tärkein elin, ja näppärät kädet sekä hyvä ruumiillinen ja henkinen kunto sangen tarpeellisia.
Ennen vanhaan lääkärit tienasivat hyvin, ja erityisesti yrittämättä pääsi vaihtamaan paikkakuntaa. Kun en kaupunkeja tuntenut enkä ollut juuri käynytkään, arvelin että ne mahtavat olla hienoja paikkoja.
Kokemukseni mukaan etenkin ne, jotka ovat pröteviä töistään ja viroistaan, ajattelevat hiljaisessa mielessään, että ammatinvalinta meni aivan puihin. Tunnen kulkukauppiaita (joillakin heistä on vuorineuvoksen titteli), joista olisi tullut oivallisia ja onnellisia kanttori-urkureita. Muistan papin, jonka kaltaista olisi kaivattu makkaratehtaalla.
Korona-keskusteluun olisi tarpeen yksi lisä. Työttömyyden tehdessä tuhojaan yksiuhri on koulutus, oikeastaan työura. Sellainen tulee olemaan harvemmilla.
Yhdysvallat on osoittautunut ennen uumoillusta ratkaisusta ongelmaksi. Talousväen pelkäämän eriarvoistumisen takana on erittäin paha ongelma, koulutus. Maan koulujärjestelmä on ennen kaikkea sekava ja epätasainen ja ylemmällä tasolla monin paikoin aivan käsittämättömän kallis myös opiskelijoille.
Amerikkalaiset eivät ennenkään oikein ymmärtäneet, ettei se ole heidän pelkäämäänsä sosialismia, että Euroopassa opiskellaan monin paikoin käytännössä ilmaiseksi, tai tuet ja edut huomioon ottaen pienellä palkalla. Suomi on tästä esimerkki. Suuri suomalainen kysymys on, osoittautuuko koulujärjestelmämme kyllin notkeaksi nyt kun ainakin palveluammattia pitää ehkä vaihtaa jopa monta kertaa. Viittaan kohteliaimmin siihen, että kun meillä päivittäistavarakauppa menestyy nytkin erittäin hyvin, sillä puolella koulutus tuntuisi olevan järkyttävän hyvä. On ymmärretty, että koulutus ei ole valtion eikä kuntien vaan vähän kaikkien asia. Korkea aika.
Amerikkalaisen koulutuksen kalleus tulee kyllä myös esille sikäläisessä palkkatasossa. Se on monissa koulutusta vaativissa ammateissa yllättävän korkea, mutta erotus
VastaaPoistakuluu kyllä samantien, sillä sairausvakuutus, opintolaina, eläkkeeseen säästäminen ja asumiskustannukset syövät kaiken. Suomessa pääsee samaan elintasoon paljon pienemmällä palkalla.
Kyllä ei ole Spankin koulutus hääppöinen, vertailussa saa se hävetä. Kaikki kronglaa ja jonoa on. Jos sen koulutus saa aikaan niin kyllä se on huono koulutus. Spankki on halpuuttanut koulutusta, kenties?
VastaaPoistaPsykologia opettaa että tavoista on hankalaa päästä eroon. Kaupan kouluttamalla henkilöllä on tehtävänä ottaa vastaan rahaa, ei ojentaa asiakkaalle sitä, se saattaa olla vastenmielisen tuntuista...
Muuta kyllä saa, lainaa ja kaikenmaailman sopimuspapereita joissa on kommervenkkejä.
Yksinkertaisen valtakirjan tililtä nostoa varten luulisi riittävän nostoon mutta käytäntöä ei ole uskoa todeksi, milloin milläkin verukkeella asia saadaan spankin-sponkiksi ja solmittua sököksi, aivan kuin asiakas olisi yrittämässä jonkinlaista vilunkia.
Ettei vain olisi Spykologiaa?
Huonompi pankki, huonompi asiakas.
Asiakas antaa tässä kansakoulun arvosanan 5 ja mikäli palvelu ei parane saa pankki painella huut helkkariin.
Mikähän mokoma siinäkin on, meillä on erikoinen tunneperäiseltä vivahtava pankkiuskollisuus verrattaessa moneen muuhun maahan. Ovatko muut tätä huomanneet?
Palvotaanpa mammonaa kaikin mokomin, liiterin nurkan takana ja hiljaa höpöttäen loukkaamatta herkkiä ja vajaavaltaisia peloteltuja hissukoita mutta julkiseen yksityisoikeudellisen asettamiseen julkisoikeudellisen edelle ja yläpuolelle en riennä mukaan.
Lääkärit taitavat olla julkisuuden oikeusoppineita viisaampia. Eihän esimerkiksi tartuntamaista tulevien pakolliseen koronatestiin mitään lääkärin töllistelyä tarvita.
VastaaPoistaPakollinen terveystarkastus menee tartuntatautilain 16 §:n mukaan näin:
Aluehallintovirasto voi päättää, että 14 ja 15 §:n mukaiseen terveystarkastukseen osallistuminen on pakollista, jos se on yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä.
Karanteenikin onnistuu kiireellisessä tapauksessa saman lain mukaan ilman tartuntalääkäriä tai muutakaan lääkäriä. Ja eihän se lääkärikään voi yleensä muuta tehdä kuin lähtömaatietojen perusteella kohdella koko koneellista samalla tavalla.
Kuinkahan moni oikeuskanslerille kannelleista mahtaakaan tuntea tartuntatautilakia. Ja mistähän näitä päivystäviä kantelijoita aina ilmaantuukin asiaan kuin asiaan.
PoistaSosialismi ja vasemmisto Amerikassa tarkoittaa monien, jopa joidenkin vakavasti otettavienkin, puheessa valitettavasti kaikkea mahdollista ei-trumpilaista. Ja meillä tietysti persukieli tässäkin seuraa sieltä tuota useimmille muille vastenmielistä oppimestariaan.
PoistaJälleen Suuri kiitos riveistänne.
VastaaPoistaUseaan kertaan on tehnyt mieli kommentoida, mutta köyhänä en ole uskaltanut.
Tsupparina aloitin itsekin, "suuri isänmaallinen sota, Finn edition", oisko kauhunaurua terminä edes olemasassa. Vapaaoppilaana, joo, kokemusta on. Lääkäri ja raajojen koordinaatio, nykyisessä pääsykokeessa sitä ei voida mitata.
Koulutus ja eriarvoisuus: Tähän ei kasvatustieteellinen tutkimus juuri puutu ja osaavatkokaan. Joskus intin asiasta kollegani kanssa. Hän viskasi eteeni kirjan: Thomas F. Green, Predicting the Bahavior of the Educational System, 1980. Jeesus mikä teos. Meni meitsin paradigmat ihan upo
uusiks ja sillä tiellä ollaan. Elikkäs koulutus on myös näkökulmakysymys. Näkökulma on suht erilainen, jos asiaa tarkastellaan yksilön, yhteisön tai yhteiskunnan näkökulmasta; jokaisesta näkökulmasta avautuu erilaiset mahdollisuudet ja sulkeumat.
T: Koskela, PkO, ErO, Opo, KT
Arvoisa Kemppinen, silmiini osui edesmenneen Herbert Gumplerin nimi. Miehestä tehdyllä wikipediasivulla ei mainittu sitä jotain sotkua, joka varjosti hänen uransa loppupäätä. En odota että kerrotte HG:stä, mutta siitä olisi kiva kuulla, oliko joskus olemassa "lakimiehen lisä"? Ainakaan netti ei tiedä siitä mitään. Teidän, M.Manninen
VastaaPoista