Sivun näyttöjä yhteensä

13. syyskuuta 2015

Sähkölentokone


 
Tänään luen loppuun Markku Kuisman uuden kirjan ”Venäjä ja Suomen talous 1700 – 2015” (Siltala, 2015).

Luulin että saan sen hyvin luetuksi tähän päivään mennessä. Toisin kävi. Tätä kirjaa lukiessa tulee välillä hiki niin että saa käydä suihkussa ja välillä niin kylmä, että täytyy vaihtaa paksumpi villapaita. Käden ulottuvilla saa olla sopiva liina tai sen puuttuessa paperinenäliinoja, jotka voi tunkea niitä suuhunsa hillitsemään hampaiden kalinaa, ja kampa tai harja, koska vähän väliä tukka nousee pystyyn.

Siitä en ole varma, miten käy lukijan, joka ei ole valmiiksi perehtynyt metsäteollisuuden, öljyn ja ydinvoimaloiden vaiheisiin sekä liikepankkien tuhoon. Luulen että lukija pyörtyy, joten suosittelen makuuasentoa.

Olen ennenkin nimennyt Markku Kuisman kirjoja vuoden lukuelämyksiksi. Tässä asiassa olen ollut samaa mieltä kuin enemmistö. Julkisia kiitoksia ja palkintoja on jaeltu laajalti. Satun myös tietämään, että Kuisman porukka, johon kuuluu toistakymmentä tohtoria, ei kärsi pahoista rahoituksen ongelmista.

Mutta tämä kirja on kyllä vielä omaa luokkaansa moniin aikaisempiin verrattuna. Aion ajaa keskustaan ja käydä Unioninkadulla katsomassa Kuismalle sopivaa patsaan paikkaa Historian laitoksen pihalta. Tarkoitukseni on ehdottaa ratsastajapatsasta. No, täytyy olla riski ratsu, mutta onhan noita malleja.

Ellei lukija muista sitä vanhastaan, olen jäävi eli esteellinen. Ei ole oikein fiksua kehua kaveriaan ”puolueettoman” arvioinnin valekaavussa. Tämä ei siis ole puolueeton kirjoitus. Viimeksi olemme Kuisman kanssa miettineet, millainen olisi tulos, jos kirjoittaisimme yhdessä kirjan kartelleista elinkeinotoiminnassa, etenkin Suomessa.

Kaikki pitävät ongelmattomana, että Suomen vientiteollisuus eli yleensä valtavasti suurin osa rahasta on tullut kilpailunrajoitusten avulla – Finnpap, Finncell jne. – ja omaperäisten valtionyhtiöiden kautta niin että firmaa voidaan kulloisenkin tarpeen mukaan väittää yksityiseksi. Ja sekin on muka ongelmatonta, että kilpailunrajoitukset on EU:n tasolla kielletty ja sellaisista rapsahtaa tosi kovat maksut, jos joku sattuu jäämään kiinni.

Sitä taas ei ole mietitty, että luultavasti kartellina aloittaneen (Euroopan hiili- ja teräsunioni) EU:n tällä hetkellä erittäin vakavilta vaikuttavat rakenneongelmat johtuvat epäonnistumisesta unionin perustehtävässä. Sellaiseksi voisi sanoa kaupan esteiden poistamista takaamalla ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus. Ensisijainen keino on kilpailun edistäminen.

Kuten Kuisma esittää harvinaisen helppotajuisesti, kaupan suojelun eli tuonnin rajoittamisen ja laajentamisen eli vapaakaupan suuntaisten toimien heilahtelu on muun muassa Venäjän ja Suomen 300 vuoden yhteisen historian ydin.

Kuisman kuvauksen mukaan Suomen politiikka on ollut myös vuoden 1918 jälkeen suhteessa muihin maihin päättymätön sarja väistöliikkeitä – nuoralla tanssien.

Hyvä esimerkki on ensimmäinen öljynjalostamomme. Keskellä kylmää sotaa tulos oli neuvostoliittolainen raakaöljy + länsimainen (amerikkalainen) huipputeknologia. Sekä Neuvostoliitto että Natomaat olivat kylmän raivon vallassa, koska meiltä onnistui tämäkin. Seuraava tapaus oli ydinenergia.

Mutta tämä ei ole vielä Kuisman kirjan esittely. Täytyy saada siivotuksi pari antologiaan tulevaa tekstiä käsikirjoituskuntoon. Se se on hidasta puuhaa. Sekä Acrobatin että Wordin OCR ja oikoluku toimivat vain vähän sinne päin. Tässä tapauksessa saamelainen ja lappilainen nimistö suorastaan vaatii lukemaan tekstin kirjain kirjaimelta alkuteos kädessä. Kirjan ostaja, jos sellaisia ilmaantuu, ei olisi hyvillään, jos vaikkapa Vongoiva painettaisiin kirjaan tietokoneohjelmien ehdottamassa muodossa ”Baggg111o”.

Tämän blogin lukijat ovat erinomaisen hyvin selvillä siitä, ettei oikeinkirjoitus eikä oikoluku, ennen ”oikaisuluku” kuulu vahvuuksiini. Perussyy on selvä. Korjasin käsikirjoituksia ja luin vedoksia päätoimisesti monta vuotta. Taito ei säilynyt mutta vastenmielisyys säilyi. Niinpä eilisen kaltaisen työpäivän jälkeen on sekapäinen olo ja silmiin sattuu.

Keinoni on torkahtelu sängyllä. Suosittelen menetelmää kaikille tarpeettoman ja epäesteettisen liikunnan sijasta. Taide ja tiede ovat snorkkelitorkkujan ominta aluetta. Pinnassa leijuen erottaa kummallisia kaloja ja toinen toistaan merkillisempiä kasvoja ja pohjan muotoja.

Eilen hätkähdin hereille ajatuksesta, miksi ei ole sähkölentokoneita. Oli näet juuri lukenut Kuisman kirjasta vanhan ja oikean ajatelman: öljybisneksestä 90 prosenttia on politiikkaa.

Olin kai nähnyt mikrounen terästehtaasta. Sellaiset toimivat sähköllä. Miksi ei ole sähköllä toimivia liikennelentokoneita. Vastaukseksi ei kelpaa, että ei ole sellaisia akkuja. Akkuteollisuus on yhtä laiminlyöty ala kuin polttomoottorit olivat vielä muutama vuosi sitten.

Uninen vastausehdotukseni on: koska sotilaslentokoneissa ja panssarivaunuissa on taktisista syistä käytettävä polttoaineena öljyteollisuustuotteita.

Tekniikan alan lehdessä oli hieno vertailu kahdesta nelikopterista. Hauska sana tarkoittaa tällä hetkellä runsaalla tuhannella eurolla irtoavaa nelimoottorista helikopteria, jollainen kantaa ihan hyvää kameraa tai videokameraa.

Kuluttajille myytävään nelikopteriin ei tällä hetkellä tarvitse varsinaisia lupiakaan, ja oppiminen on kuulemma helppoa. Moottori on tietysti sähkömoottori, ja mukana lentää akku.

Laite lienee suora johdannainen taistelulennokeista (drone), joita Suomenkin armeija on käyttänyt yli 10 vuotta. Ja ennen niitä oli radio-ohjattavia maalikoneita. Tuli siis mieleen. Joko Boeing ja Airbus rakentavat ilmassa saasteetonta matkustajakonetta? Sivutuotteena Venäjän ja Lähi-Idän politiikka saattaisi muuttuakin.  

18 kommenttia:

  1. Kannattaa lukea myös tämän päivän Hufvudstadsbladetista Jörn Donnerin arvostelu Markku Kuisman teoksesta.

    VastaaPoista
  2. Joku kauhavalaane lupaili löytöpalkkiota lakeurelle kadonneesta nelikopteristaan. Yksi kommentoija lohorutti, että varmahan on jo jääny leikkuupuimuri alle.

    Näin voi käydä ainakin jos nelikopterin lennättäjällä itselläänkin on neliveto päällä.

    VastaaPoista
  3. Lennokkeja näin eilen Tampereen keskustassa, jossa oli kaksi suurta kaupunkijuoksutapahtumaa. Kauko-ohjattavat pikkulennokit kuvasivat niitä ilmasta.

    VastaaPoista
  4. Kunhan nyt ensin saisivat kehitettyä sellaisen sähköauton, jolla pääsee mökille asti (100 km) ja ennen kaikkea takaisinkin samalla latauksella. Ihmeellistä, ettei edes siihen pystytä.

    VastaaPoista
  5. Sähkölentokone, lentoaika kymmenen minuuttia. Luku säilyy samana, vaikka konetta skaalattaisiin.

    Mielenkiintoisempi asia on se, että jos meillä on liitokone, jossa lentäjällä on sama määrä hermokytköksiä ja antureita siivissä, kuin albatrossilla on, suihkulentokoneet voitaisiin korvata liitokoneilla. Hyädyntämällä suihkuvirtauksia matka-ajat pysyvät samoina. Ainua ongelma on, ettemme osaa kytkeä näitä antureita lentäjän hermostoon.

    VastaaPoista
  6. Kaverilla on Tesla. Range 400 km. Ostohinta 150 000€. Ei tarvitse huoltaa varsinaisesti, ainoastaann päivittää ja akku vaihtaa. Ehkä se mökkiautokin sieltä vielä tulee.

    VastaaPoista
  7. Tietämättömänä nelikoptereista katselin vävypojan videoelokuvaa. "Tiäkkö nää mistä tää o?" Kuvaa kulki taivaalta Tampereen yltä. "Tiäkkö kuka tual alhaalla kärryjä pukkaa?" Kuva zoomasi, laskeutui ja tyttäreni vilkutti kameralle, joka taas jatkoi lentoaan...? "Voi, iankaikkine, kui erinomane?Kuumailmapallos jonkusorti kamera, vai?" Kunnes tuotiin nelikopteri näytille. Oli ensimmäisiä Suomessa, netinkautta tilattu! Sillä kertaa vävy voitti 6-0.
    terv. pekka s-to.

    VastaaPoista
  8. Sähkölentokoneiden uupa kyllä johtuu akkujen kehnosta teho/paino hyötysuhteesta. verattuna lentokonepetroliin. En usko kyse olevan politiikasta, kyllä aurinko- ja tuulivoimalle löytyisi valtavat potentiaalit akkusähkön säilömiseen jos semmosia akkuja olisi.

    Tulevaisuudessa toiveen voisi laittaa nanoakkuihin tai semmosiin, eli akun anodien katodien pintarakenne pystyisi hienojakoistumaan ja varastoimaan moninkertaisesti tai jotain semmosta. Tosin samalla ne akut olisi dynamiitin veroisia hengenvaarallisia räjähteitä, jos sama akku sisältäisi 10-1000 x energialatauksen.

    Pienoislennokeista voi tulla vielä riesaa kun Al-Qaida saa superakuilla niitä lennättämään kauas asutuskeskuksiin levittämään pernarutto- tai Co-60 jauhoa niskaan.

    VastaaPoista
  9. Pidettävä milessä, että sähkö on tuotettava jollakin muulla energiamuodolla, hyvin usein hiilellä.

    Muistanko väärin: Porvoon öljyjalostamo oli brittiläistä tekniikkaa?

    Markku af Heurlibn

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalostamo on melko laaja kokonaisuus. Minä en muista väärin sitä, että erään pääkomponentin, tislauskolonnin sisuskalut tulivat Ranskasta. Piirustusten kielikin oli Ranska.

      Kolonnia edeltävät lämmönvaihtimet hitsasivat ranskalaiset. Sehän meitä huvitti kun ranskalainen luokkahitsari tarvitsi hanslankarin. Siirtämään kaapelia ja ojentamaan uuden puikon kun vanha paloi loppuun. Ja se näytti jo teerenpeliltä, että hitsari joka aamu ensitöikseen kätteli apumiehen.

      Poista
  10. Saas nähädä onko tuo kirja on lähellekään niin hyvä kuin Teemu Keskisarjan kanssa kirjoittamansa "Erehtymättömät - Tarina suuresta pankkisodasta ja liikepankeista Suomen kohtaloissa 1862 - 2012".

    Tuo kirja oli erinomainen.Se valottaa hienosti Suomen taloushistoriaa ja välillä tuntui kuiin olisi dekkaria lukenut. Suosittelen.

    VastaaPoista
  11. Nobel oli venäjän kansalainen, Tallinnassa rakennettiin venäläisiä sukellusveneitä,

    The Russian Rockefellers: The Saga of the Nobel Family and the Russian Oil

    http://www.noblessner.com/?id=200

    VastaaPoista
  12. It seems strange to think that Airbus—manufacturer of the enormous A380 airliner—is planning to go into the light aircraft business.

    But the company has invested €20 million ($22.3 million) in a new-generation electric-powered light aircraft family, and will next year break ground for the factory where they will be produced.

    Development work on the E-Fan 2.0 seat-training aircraft and the larger four-seat hybrid E-Fan 4.0 is already progressing rapidly in southern France. The company is experimenting with battery systems that will extend endurance beyond 1 hr., potentially opening the door to low-cost flight training and general aviation flying.

    Airbus has no idea if its concept will be a commercial success. Indeed the company now has to determine a business case for these new products, particularly as light aircraft production is far from a natural fit for the aerospace giant. The company sees the E-fan more as a technology incubator, with every element of the project—from the supply chain to assembly—testing new technologies it hopes could help eventually lead to the development of an electric-powered regional airliner to be operational in the coming decades.

    VastaaPoista
  13. Eilen taidettiin sanoa telkkarissa, että entinen formula 1 -kuski, Jarno Trulli lopettaa uransa. Hän on viimeksi kilpaillut sähköformula-autojen sarjassa omassa tallissaan!

    VastaaPoista
  14. "Akkuteollisuus on yhtä laiminlyöty ala kuin polttomoottorit olivat vielä muutama vuosi sitten."

    Jossain Arto Paasilinnan romaanissa kuvattiin hyvin, kuinka paljon yhteiskunta muuttuisi, jos olisi todella tehokas akku.

    VastaaPoista
  15. Toissapäivän tiedeuutisissa oli neljän naisyliopilaan haastattelu. he osalliatuvat biokemian kilpailuihin bakteerilla, johon on siirrettty geeni, jonka avulla se voi tuottaa selluloosasta propaania (nestekaasua).

    MafH

    VastaaPoista
  16. Pappa Antonov haaveili siitä, että joka perheellä olisi oma ultrakevyt lentomopo. Hänellä itsellään tietenkin oli. Synkkä historiallinen tosiasia on, että hänen nimensä muistetaan maailman suurimmista ilmavoimien kuljetuskoneista.

    vuorela, tampere

    VastaaPoista